Kymmenientuhansien liikkujien someyhteisö syntyi puolivahingossa – siellä tsempataan kaikkia ja peukutetaan jopa pullakuvia

Suomi liikuttaa 100 tuhatta -ryhmän perustaja on onnellinen liikkumisharrastuksen leviämisestä. Sille on tarvetta, sillä tutkimusten mukaan vietämme valtaosan valveillaoloajasta paikallamme.

kuntoliikunta
Nainen kävelee rantapolulla
Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Kaksi vuotta sitten Antti Hagqvist postasi omalla seinällään Facebookissa ajatuksen siitä, että mitenkähän liikkumiseen saataisiin kannustavuutta ja suvaitsevuutta.

– Himoliikkujia yritetään dissata, mutta jos rakastaa jotain, hänen pitää antaa tehdä sitä. Ja toiset miettivät, voiko kertoa, että käy kolmesti viikossa kävelemässä. Miksi ei voisi kannustaa toisia ja hyväksyä toisten tavan? Hagqvist kysyy.

Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi hän ehdotti, että jokainen haastaisi liikkumaan kymmenen ihmistä ja nämä taas toiset kymmenen. Joukko kasvaisi nopeasti.

Homma karkasi pian käsistä: syntyi Suomi liikuttaa 100 tuhatta -ryhmä, jonka tavoitteena oli saada 100 000 ihmistä liikkumaan itsenäisyyspäivänä samaan aikaan.

Niin ei käynyt, mutta se ei Hagqvistia haittaa. Syntyi enemmän kuin hän toivoi: hänen arvionsa mukaan Suomen luultavasti suurin vapaan liikkumisen yhteisö, jossa ihmiset voivat hehkuttaa omia tekemisiään halonhakkuusta ultrajuoksuun.

Ryhmässä ihmiset kertovat liikuntahetkistään sanoin, kuvin ja videoin. On hiihdetty, lenkkeilty, kävelty, pyöräilty. Käyty laviksessa, salilla, uimassa. Kilpailtu, tehty ennätyksiä ja venytty, mutta myös paistettu makkaraa, saunottu, vietetty lepopäiviä ja leivottu.

Liikkumisesta iloitsemiselle on tarvetta, sillä tutkimusten mukaan suomalaiset aikuiset viettävät valveillaolostaan valtaosan paikallaan (siirryt toiseen palveluun), istuen tai maaten. Paikallaanolo ei ole juuri vähentynyt kuudessa vuodessa. Lapset ja nuoret ovat paikallaan puolet valveillaoloajastaan.

Sari Järvelä.
Sari Järvelä harrastaa liikuntaa monipuolisesti, mutta toivoo löytävänsä samanhenkisten face-ryhmästä myös uusia ideoita.Sari Järvelä

"Kasaushommia 4 h, kyllä tää urheilusta käy!" Kokkolalainen Sari Järvelä on kertonut ryhmässä kuvan kanssa muun muassa lipaston kokoamisesta. Kukaan ei kuittaillut. Päinvastoin, vertaiskokijoita löytyi siihenkin.

Ryhmästä löytyykin vertaisia paljon liikkuvalle Järvelälle.

– Voi katsoa mitä muut tekevät: löytyisikö jotain uutta itsellekin kokeiltavaksi. Yhteishenki ja ymmärrys on hyvä, kun on samanhenkistä porukkaa. Arjessa pitää välillä selitellä, miksi taas menee salille tai lenkille.

Kiireaikana 9–10 tunnin istumatyöpäiviä tekevä Järvelä harrastaa myös thainyrkkeilyä, spinningiä, combatia, joogaa ja "hiippailulenkkejä" koirien kanssa.

– Mutta en ole mikään timmi mimmi, vaan ilokseni harrastan!

Uskon, että moni on löytänyt sieltä kipinän urheiluun.

Sari Järvelä

Ideoiden lisäksi tarjolla on tsemppihenkeä, vertaistukea – ja hienoja maisemia, sillä moni jakaa kuvia upeista hiihtokeleistä tai vaikka komeista melontapaikoista.

Järvelästä on hienoa, että ryhmässä ujommatkin uskaltavat tuoda esiin omia juttujaan ja saavat tarvitsemaansa arvostusta. Tsemppiä tarvitaan silloin, kun maailma murjoo vaikkapa jalan liikuntakelvottomaan kuntoon.

– Uskon, että moni on löytänyt sieltä kipinän urheiluun. Tsemppihenki on monelle varmasti hyödyksi – ajatus siitä, että kyllä minäkin pystyn, kun tuokin pystyy!

Sari Järvelä on jättäytynyt pois monesta ryhmästä, koska usein joukossa on aina vähintään muutamia, joilla on tiukka näkemys siitä, miten ja mistä voi keskustella. Järvelä on käyttänyt valinnan mahdollisuuttaan ja keskittynyt positiivisiin ryhmiin.

Antti Hagqvist.
Antti Hagqvist valmentaa muun muassa hiihtäjä Ristomatti Hakolaa, entistä pääministeri Alexander Stubbia sekä jääkiekkoilija Teemu Ramstedia, mutta on kiinnostunut myös tavallisten ihmisten liikkumisesta ja liikuttamisesta.Antti Hagqvist

Antti Hagqvistilla on kilpa- ja huippu-urheilutausta, ja nykyäänkin hän valmentaa muun muassa hiihtäjä Ristomatti Hakolaa, entistä pääministeri Alexander Stubbia sekä jääkiekkoilija Teemu Ramstedia.

Kahdesti leukemian sairastanut Hagqvist on intohimoinen liikunnan puolesta puhuja ja maltillinen liikkuja, joka kuitenkin mielellään haastaa itseään. Hän työskentelee yrittäjänä sekä yritysvalmennuksen parissa.

Hagqvist oli ja on huolissaan suomalaisten liikkumisesta. Erityisesti häntä huolestuttavat tavoitteet: liian moni tähtää heti liian korkealle, kun pitäisi tehdä pieni päätös pienistä muutoksista.

Hän ottaa esimerkin 1 500 ihmisen joukosta, joka liikkuu 0–1 kertaa viikossa. Kun heiltä kysytään liikuntahaluista, kaikkien vastaus on viisi kertaa viikossa.

– Nollasta viiteen on iso käppi, ei sitä voi kerrasta tehdä. Kaksi kertaa 20 minuuttia viikossa ensi alkuun, se on jo aika paljon enemmän kuin ei mitään, hän konkretisoi.

On saatu aikaan pysyvä liikuntaharrastus tuhansille. Se on ihan paras saavutus.

Antti Hagqvist

Erityisen iloinen Hagqvist onkin niistä ryhmän jäsenistä, jotka ovat tehneet kaikkien aikojen ensimmäisen jakonsa juuri tässä ryhmässä: "Kävin kävelemässä 5 kilometriä."

– Sitten tulee positiivista kannustusta ja se innostaa. Ja kirjoittaja huomaa, että täällähän on muitakin, jotka "vain käyvät kävelemässä".

Toisessa laidassa ovat vakavammin harrastavat ja kovaa treenaavat, eikä heitäkään ryhmässä kiusata. Alkuvaiheessa poikkipuolisia kommentteja oli jonkin verran, mutta niihin puututtiin heti.

Neuvoja annetaan, jos niitä pyydetään. Samoin ryhmässä saatetaan hakea vertaistukea sairastelun tai vammojen tuomaan liikuntataukoon.

– Siitäkin pitää päästä kertomaan, koska voi olla, ettei kaveripiirissä ole ketään, joka ymmärtäisi miksi se on niin kamalaa, sanoo Antti Hagqvist.

Nainen hiihtämässä.
Ismo Pekkarinen / AOP

Tavoite oli siis saada 100 000 suomalaista liikkumaan Suomen 100-vuotisjuhlapäivänä. Sellaisenaan ajatus ei toteutunut, vaikka ihmiset itsenäisyyspäivänäkin kertoivat liikkumisistaan.

Hagqvist pohti tilaisuuksien järjestämistä ympäri maan, mutta se olisi vaatinut paljon – myös kaupallisia yhteistyötahoja, ja se taas olisi syönyt ei-kaupallisuuden ajatuksen, jota mies ryhmässä vaalii.

Enimmillään ryhmässä on ollut jäseniä vajaat 90 000, nyt heitä on runsaat 60 000. Postauksia tulee koko ajan, samoin Hagqvistille viestiä siitä, miten toisten esimerkki on auttanut omaa liikkumista.

Mies on onnellinen siitä, että hyvä henki ryhmässä on säilynyt ja kaikki saavat liikkua niin kuin haluavat. Ja siitä, että satunnaisesta heitosta tuli yksi maan suurimpia liikuntayhteisöjä, joka on syntynyt tavallisten ihmisten aktiivisuudesta eikä jonkin tahon tekemänä.

– On saatu aikaan pysyvä liikuntaharrastus tuhansille. Se on ihan paras saavutus.