Sabina Saramo on yksi Suomen nuorimpia asianajajia: "Kyllä osakas olisi ihan kiva jossakin vaiheessa olla"

Tyypillinen asianajaja Suomessa on keski-ikäinen mies. Alle 30-vuotias nainen alalla on harvinaisuus.

asianajajat
Sabina Saramo
Merja Siirilä / Yle

"Onko kenelläkään kiinnostusta lakialalle?" - kysyi opettaja lukion juridiikan kurssilla. Vaikka asianajajan työ ei ollut Sabina Saramon lapsuuden haaveammatti, heräsi Saramon kiinnostus.

– Ajattelin, että tämä voisi olla mielenkiintoista.

Kurssi oli innostanut Saramoa niin paljon, että hän päätyi hakemaan Helsingin yliopiston Vaasan toimipisteen oikeustieteelliseen. Sisään kouluun hän pääsi ensiyrittämällä.

Sabina Saramo
Merja Siirilä / Yle

Määrätietoisesti kohti asianajajan työtä

Saramo on edennyt urallaan hyvin määrätietoisesti. Opinnot hän suoritti 5,5 vuodessa, vaikka kävi välillä Keniassa vapaaehtoistöissä. Oikeustieteen maisteriksi hän valmistui toukokuussa 2014.

Saramo auskultoi, eli suoritti harjoittelujakson Pohjanmaan käräjäoikeudessa ja huhtikuussa 2016 hänet nimitettiin varatuomariksi.

Saramo on ehtinyt myös viettämään muutaman kuukauden Pohjois-Thaimaassa, missä hän työskenteli vähemmistökysymysten parissa Myanmarin rauhanprosessissa.

Asianajajaksi Saramo hyväksyttiin vuodenvaihteessa.

Asianajajan nimikkeeseen vaaditaan ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi muun muassa neljän vuoden kokemus lakimiestehtävistä. Tämän vuoksi alle 30-vuotiaat asianajajat ovat harvinaisia.

– Itse olen syntynyt niin myöhään, että kuulun joukkoon. Vain alle yksi prosentti on alle 30-vuotiaita, 29-vuotias Saramo kertoo.

Sabina Saramon käyntikortteja pöydällä
Merja Siirilä / Yle

Miesvaltainen ala – ainakin toistaiseksi

Suomen Asianajajaliiton jäsenistä 68 prosenttia on miehiä. Liiton varapuheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharjun mukaan tyypillinen jäsen on keski-ikäinen mies, mutta alueellisia eroja esiintyy.

– Kehäkolmosen ulkopuolisessa Suomessa asianajajista yli kolmannes on 60 vuotta täyttäneitä. Nuoria on enemmän suuremmissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla, mutta kyllä keski-ikäinen mies on edelleen se tyypillinen asianajaja.

Tilanne on hiljalleen kuitenkin muuttumassa, sillä esimerkiksi Saramon opiskeluaikana hänen ryhmässään oli enemmän naisia kuin miehiä. Myös liiton uusista jäsenistä viime vuonna 61 prosenttia oli naisia.

Asianajajaliitossa on kuitenkin huomattu, että valmistumisen jälkeen naiset häviävät alalta. Liittoon on perustettu työryhmä selvittämään, että mihin.

– Nuoria naisia tulee alalle, mutta elämän ruuhkavuosien vaiheessa näkyy myös siirtyvän muihin tehtäviin. Selvitetämme, onko tässä toimialaan, työsuhteisiin ja työaikoihin liittyviä puolia, jotka mahdollisesti vaikuttavat tilanteeseen vai onko kyse liiton ulkopuolisista asioista, Räihä-Mäntyharju kertoo.

Saramo on itsekin pohtinut asiaa.

– Ehkä työtahti voi olla yksi syy, Saramo arvelee.

Tuloksia selvityksestä on odotettavissa vuoden loppupuolella.

Toimituksen väki kahvitauolla
Merja Siirilä / Yle

Ennakkoluuloja vähän

Vielä hyvin miesvaltaisella alalla voisi olettaa, että naiset kokevat työnsä aliarviointia. Asianajajaliiton mukaan tätä esiintyy, mutta kysymys on enemmänkin yksittäistapauksista.

– Alalle tulevilla nuorilla tietotaso ja osaaminen ovat todella hyvät, mutta yksittäistapauksia on, kuten varmasti monilla muillakin aloilla, Räihä-Mäntyharju kertoo.

Myöskään Saramo ei ole kokenut aliarviointia.

– Ennakkoluuloja on varmasti olemassa, mutta en ole kohdannut niitä. Se, että olen nainen ei vaikuta työntekooni millään lailla, Saramo toteaa.

Vaasalaiset naisasianajajat ovat verkostoituneet yliopiston kautta. Justus-ainejärjestön Ladies’

Leaguessa on tällä hetkellä enemmistö opiskelijoita, mutta myös valmistuneet ovat tervetulleita.

Christian Näsman ja Sabina Saramo tarkastelevat papereita.
Christian Näsman ja Sabina Saramo tarkastelevat papereita.Merja Siirilä / Yle

Tavoitteena osakkaaksi

Vaasan ydinkeskustassa sijaitsevan Asianajotoimisto Näsman & Båskin kokoustilassa on meneillään kahvitauko. Vaikka kahvin äärellä saatetaan keskustella työasioista, on tällä kertaa puheenaiheena illan Vaasan Sportin ottelu ja se, pääseekö joukkue pudotuspeleihin.

Vuonna 1998 perustettu Näsman & Båsk työllistää yhdeksän henkeä. Saramo kertoo viihtyvänsä hyvin, sillä työ on hyvin monipuolista. Yritys auttaa muun muassa rikos- ja siviiliasioissa, perhe- ja perintöoikeudessa, asunto- ja kiinteistökaupoissa, työoikeudessa, konkursseissa ja yrityssaneerauksissa.

– Alalla saa olla paljon tekemisissä ihmisten kanssa ja auttaa heitä. Yleensä ihmisillä on jokin ongelma, kun he tulevat meidän luokse, Saramo kertoo.

Tulevaisuudessa Saramo toivoo työskentelevänsä työoikeuden parissa.

– Kyllä osakas olisi ihan kiva jossakin vaiheessa olla.