Vastaa viiteen kysymykseen ja testaa, millä puolueella on samanlaiset arvot kuin sinulla

Onko vaikea ymmärtää eri mieltä olevia ja miten arvot vaikuttavat politiikkaan? Arvot vaikuttavat päätöksiin, halusimme tai emme.

eduskuntavaalit
Ylen Arvomittari
Mostphotos

Haluatko pohtia äänestysvalintaa syvällisesti? Tai ajatteletko että toisen puolueen äänestäjä on ihan tyhmä? Syy saattaa olla järjen sijasta erilaisissa arvoissa. Vastaamalla viiteen kysymykseen voit selvittää, minkä puolueen ehdokkaat ovat lähimpänä arvomaailmaasi. Voit verrata arvojasi myös 100 000:een vaalikoneen käyttäjään.

Samalla voit ymmärtää toisin ajattelevia. Arvot ja persoonallisuus vaikuttavat politiikan päätöksiin, haluamme tai emme.

Kysymykset on muotoiltu tutkijoiden kanssa ja ne ovat samat kuin Ylen vaalikoneessa (siirryt toiseen palveluun). Niihin kannattaa vastata nopeasti liikaa miettimättä. Vastauksiasi ei tallenneta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Myöhemmin tässä artikkelissa voit lukea lisää kysymyksillä kartoitettavista viidestä piirteistä ja vertailla puolueita keskenään. Käydään ensin läpi, mitä järkeä kyselyssä oikeastaan on. Vastaajina ovat kysymysten tekoon osallistuneet tutkijat, psykologi ja emootiotutkija Matias Kivikangas sekä kognitiotieteilijä Simo Järvelä. Artikkelin lopussa voit keskustella aiheesta.

Miksi arvokysely on tehty? Eikö vaalikone riitä?

Matias Kivikangas: Perusvaalikonekysymykset perustuvat yksittäisiin asioihin, jotka ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa. Arvokysymyksillä pureudumme tekijöihin, jotka vaikuttavat pinnan alla ja päätöksentekoon laajemmin. Kysymykset perustuvat moraali- ja politiikan psykologian tietämykseen siitä, millaiset psykologiset tunnetekijät vaikuttavat poliittisiin asenteisiin tai käyttäytymiseen.

Arvoiksi on totuttu ajattelemaan vasemmistolaisuus tai isänmaallisuus. Mikä Ylen kysymysten suhde niihin on?

Simo Järvelä: Perinteisesti arvot ovat niitä asioita tai ilmiöitä, joita ihmiset pitävät tärkeinä ja arvokkaina. Kyselyssä taas tarkastellaan tiedostamattomia taipumuksia, jotka vaikuttavat siihen millaiset asiat muodostuvat meille arvokkaiksi ja miten niihin suhtaudutaan. Eli oikeastaan tässä tarkastellaan jotain vielä perustavanlaatuisempaa kuin arvoja: arvojen psykologista perustaa ja niiden suhdetta persoonallisuuteen.

Eikö tällainen määrittely persoonallisuuden mukaan lisää ennakkoluuloja ja poliittisten vastustajien psykologisointia?

Matias Kivikangas: Piirteet eivät ole arvostelmia ihmisistä. Päinvastoin uskon, että politiikkaan liittyvien tunteiden perusteiden hahmottaminen voi auttaa ymmärtämään erimielisyyksiä. Kun ymmärrämme, mikä piirteiden toimintamekanismi on ja mitä positiivista poliittisten vastustajien piirteissä on, voimme välttää vastustajien tulkitsemista vaikkapa typeriksi, ahneiksi tai kateellisiksi.

Kysymykset tuntuvat monitulkintaisilta. Eihän kysymys voi olla hyvä, jos minä tulkitsen sen eri tavalla kuin vaalikoneeseen vastannut ehdokas?

Simo Järvelä: Ihmiset ovat tottuneet gallupeihin, joissa kysymysten pitää olla yksitulkintaisia, tai muuten ne ovat huonoja. Näissä arvokysymyksissä haetaan juuri tunnepohjaista intuitiota. Tietty epämääräisyys on näissä kysymyksissä jopa tarkoituksenmukaista. Kysymykset on kuitenkin valittu niin, että ne tavoittavat jotain yhteistä moraaliperustaa.

Miksi en näe, kuka yksittäinen ehdokas on lähimpänä?

Matias Kivikangas: Vaaleissa äänestetään toki yksittäistä ehdokasta, jonka arvomaailma voi erota paljon puolueen keskiarvoista. Viisi kysymystä on kuitenkin niin karkea tapa arvioida arvomaailmaa, että yhden ehdokkaan kohdalla epävarmuus on hyvin suurta. Siksi on mielekkäämpää ja luotettavampaa vertailla puolueiden keskiarvoja. Ehdokkaalle annettu ääni sataa joka tapauksessa puolueen laariin. Siksi on hyvä hahmottaa, millaisin perustein ehdokaskaarti päätöksiä tekee.

Mitä arvoja tai piirteitä kysely kartoittaa?

Kysymykset liittyvät seuraaviin piirteisiin tai arvoihin (kysymysten järjestyksessä): traditionalismi, autoritaarisuus, ryhmähierarkkisuus, vapaus ja lojaalisuus.

1. Perinteiset arvot ovat hyvän elämän perusta: traditionalismi

Matias Kivikangas: Kysymys liittyy traditionalismiin. Tutkimuksessa tämä nähdään usein osana autoritaarisuutta. Siinä missä autoritaarisuus on toimeen ryhtyvää, traditionalismi on jarruttelevaa. Positiivisesti toimiessaan se estää yhteisöä ajautumasta uudistuksissa piileviin ongelmiin, mutta liiallisena se estää tarpeellisiakin uudistuksia.

2. Suomessa tarvitaan nyt koviakin keinoja järjestyksen ja tavallisten ihmisten puolustamiseksi: autoritaarisuus

Matias Kivikangas: Autoritaarisuus on piirteenä kehittynyt suojelemaan yhteisöä ulkoisilta uhilta. Se tarkoittaa herkkyyttä tunnistaa uhkia yhteisölle ja reagoida niihin voimakkaasti. Usein siihen liittyy politiikassa vahvan johtajan kaipuu. Piirteen positiivisuus tai negatiivisuus riippuu tietysti siitä, kuinka vakavia uhkat todellisuudessa ovat ja mitkä ovat todistettavasti tehokkaita keinoja niihin vastaamiseen.

3. On oikein, että yhteiskunnassa jotkut ryhmät ovat paremmassa asemassa kuin toiset: ryhmähierarkkisuus

Simo Järvelä: Kysymys liittyy ryhmähierarkkisuuteen ja siihen, pitääkö luonnollisena, että toiset ovat ylempänä kuin toiset vallassa tai statuksessa esimerkiksi talousasioissa. Ikävimmillään tämä voi tarkoittaa sitä, että korkeammassa asemassa olevat toimivat tarkoituksellisesti niin, että alempana olevat pysyvät alempana. Toisaalta piirre helpottaa toimimista tehokkaasti ryhmässä, etenkin jos ryhmää uhkaa jokin ulkoa käsin.

4. Suomen lakien pitäisi nykyistä vapaammin antaa ihmisten tehdä omat ratkaisunsa ja kantaa niiden seuraukset: vapaus

Matias Kivikangas: Tätä piirrettä kutsutaan vapaudeksi. Se viittaa perustavaan haluun vähentää muiden asioihin puuttumista. Parhaimmillaan se estää vallan väärinkäytöksiä, huonoimmillaan se haittaa yhteisön tarpeellista itsesäätelyä.

5. Poliitikon velvollisuus on ennen kaikkea ajaa omien äänestäjiensä etuja: lojaalisuus.

Matias Kivikangas: Kysymys viittaa piirteeseen, jota kutsutaan lojaalisuudeksi. Se tarkoittaa taipumusta auttaa ja puolustaa omaa ryhmää, tarvittaessa muita ryhmiä vastaan. Lojaalisuuden kohde voi vaihdella – useimmat tunnistavat tunteen joka asettaa oman perheen tärkeämmäksi kuin muut ihmiset – ja tässä se liittyy äänestäjien muodostamiin intressiryhmiin.

Monet kysymykset kartoittavat ominaisuuksia, jotka liittyvät omien suojaamiseen ulkoisilta uhilta. Ominaisuudet ovat varmasti olleet hyödyllisiä luolamiehelle, mutta mitä merkitystä niillä on monimutkaisessa nykypolitiikassa?

Simo Järvelä: Monelle on vaikea hyväksyä, että meillä ihmisillä olisi pysyviä piirteitä, jotka selittävät käyttäytymistämme. Näillä piirteillä on kuitenkin tutkimusten mukaan selitysvoimaa, vaikka ne eivät tietenkään ole ainoa selittäjä. Politiikassa vaikuttavat paljon elämänkokemukset, koulutus ja se, millaisissa ympyröissä liikkuu. Psykologiset piirteet vaikuttavat kuitenkin ihmisen kaikkeen toimintaan ja päätöksiin, oli kyse sitten parisuhteesta, joukkue-urheilusta tai politiikasta. Aivomme ja kehomme toimivat edelleen kuten luolamiesten.

Miten puolueiden arvopohja eroaa?

Vaalikoneen vastausten perusteella puolueilla on tosiaan eroja. Tästä pääset vertailemaan puolueiden vastausten eroja. Grafiikka kertoo puolueen ehdokkaiden vastausten keskiarvon. Värillisessä grafiikassa näet 9 eduskuntapuoluetta ja harmaassa grafiikassa pienpuolueet.

Kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset arvostavat perinteitä

Perinteiset arvot ovat hyvän elämän perusta.
EOP: Eläinoikeuspuolue, FP: Feministinen puolue, IPU: Itsenäisyyspuolue, KP: Kansalaispuolue, KSP: Kansanliike Suomen Puolesta, Kok.: Kansallinen Kokoomus, KTP: Kommunistinen Työväenpuolue, Lib.: Liberaalipuolue, Liik.: Liike Nyt, PS: Perussuomalaiset, PP: Piraattipuolue, TL: Seitsemän tähden liike, Sin.: Sininen tulevaisuus, Sit.: Sitoutumaton, SKE: Suomen Kansa Ensin, Kesk.: Suomen Keskusta, SKP: Suomen Kommunistinen Puolue, KD: Suomen Kristillisdemokraatit, RKP: Suomen ruotsalainen kansanpuolue, SDP: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Vas.: Vasemmistoliitto, Vihr.: Vihreä liitto

Traditionalismia kartoittava kysymys jakaa puolueita melko samoin kuin olemme tottuneet näkemään liberaali–konservatiivi-kuvauksissa. Omana ryhmänään näkyy pienpuolue feministipuolue, jossa ehdokkaista suurin osa on ollut täysin eri mieltä väittämän kanssa.

Matias Kivikangas: Kun dataa katsoo tarkemmin, eduskuntapuolueissa erottuu kolme eri ryhmää. Kristillisdemokraateissa, perussuomalaisissa ja sinisessä tulevaisuudessa on eniten vastaajia, jotka ovat täysin samaa mieltä väittämän kanssa – heille kysymys vaikuttaisi olevan enemmän tunneasia. Isot puolueet ovat sitten keskitien kulkijoita. Kolmantena ryhmänä ovat eri mieltä olevat vihreät ja vasemmistoliiton ehdokkaat.

Punavihreissä puolueissa vähiten autoritaarisuutta

Suomessa tarvitaan nyt koviakin keinoja järjestyksen ja tavallisten ihmisten puolustamiseksi.

Vahvan johtajan kaipuuseen yhdistyvä autoritaarisuus oli eduskuntapuolueista vahvinta perussuomalaisissa ja sinisen tulevaisuuden ehdokkaissa, punavihreät puolueet taas ovat toisessa päässä.

Matias Kivikangas: Tässä piirteessä eduskuntapuolueiden välillä on suurimmat erot. Piirre mittaa suhtautumista ulkoisiin uhkiin, mutta moniin nykypolitiikan uhkiin suhtautuminen ei näissä näy. Osaksi siksi meidän on vaikea kamppailla ilmastonmuutoksen tai eriarvoisuuden kaltaista uhkaa vastaan: ne eivät ole konkreettisia ulkopuolisia uhkia. Ilmastonmuutos aiheuttaa emootiotutkijan näkökulmasta enemmän lamauttavaa ahdistusta, ei niinkään toimintaa käynnistävää pelkoa.

Hyväksytäänkö eriarvoisuus parhaiten kokoomuksessa?

On oikein, että yhteiskunnassa jotkut ryhmät ovat paremmassa asemassa kuin toiset.

Arvokysely antaa viitteitä siitä, että kokoomuslaisille ehdokkaille on eduskuntapuolueista helpointa hyväksyä se, että jotkut ryhmät ovat paremmassa asemassa kuin toiset. Lähes yhtä vahvaa tämä ryhmähierarkkisuudeksi kutsuttu piirre on perussuomalaisissa. Puolueen linjassa korostuukin usein jako suomalaisiin ja ulkomaalaisiin.

Matias Kivikangas: Tuloksissa näkyy se, että Suomessa tasa-arvo on yhteiskunnallisessa keskustelussa niin vahva eetos, että se vaikuttaa kaikkiin tuloksiin, vaikka kysymyksillä pyritäänkin kartoittamaan persoonallisuuden piirteitä. Sisäisesti yksimielisimmät vastaukset oli eduskuntapuolueista vasemmistopuolueilla ja vihreillä. Se kuvannee sitä ajatusta, että yksilön huono asema ei kerro yksilön ominaisuuksista vaan rakenteellisista seikoista.

Vapaus sääntelystä viehättää oikealla

Suomen lakien pitäisi nykyistä vapaammin antaa ihmisten tehdä omat ratkaisunsa ja kantaa niiden seuraukset.

”Vapaudeksi” määritelty piirre liittyy kyselyssä vapauteen sääntelystä. Filosofiassa tätä kutsutaan ”negatiiviseksi vapaudeksi” eli vapaudeksi rajoitteista. Tätä piirrettä löytyi eniten useasta pienpuolueesta, ääripäinä piraattipuolue ja liberaalit.

Matias Kivikangas: Se, että on väitteen kanssa eri mieltä, ei tarkoita että vastustaa vapautta, vaan että pitää muita arvoja tärkeämpinä. Vapauden korostaminen liittyy näkemykseen, jossa ihminen on ennen kaikkea yksilö. Sopii kuvaan, että SDP:ssä ollaan eniten vastakkaista mieltä: puolueen maailmankuvassa nähdään ihminen korostetusti osana yhteiskunnallisia rakenteita.

Timo Soinin jalanjäljillä puolustetaan omia

Poliitikon velvollisuus on ennen kaikkea ajaa omien äänestäjiensä etua.

Kiinnostavaa hajontaa oli, kun kyselyssä kartoitettiin lojaalisuutta omaa ryhmää kohtaan. Vahvimpana piirre näkyi eduskuntapuolueista perussuomalaisissa ja sinisessä tulevaisuudessa. Kysymys sekoitti vasemmistopuolueet ja oikeistopuolueet selvästi eniten. Heikointa ja vahvinta piirre oli useammassa pienpuolueessa.

Matias Kivikangas: Perussuomalaisten ja sinisten erottuminen voi kummuta siitä, että niiden juuret ovat protestiliikkeessä ja ajatuksessa, että puolueiden ihmisiä ei ole kuultu politiikassa. RKP taas on kiinnostava: sitä pidetään tietyn porukan puolueena. Vastaukset voivat olla reaktio tähän stereotypiaan tai sitten sitä, että RKP:läiset korostavat usein olevansa sillanrakentajia oikeiston ja vasemmiston välillä.

Täältä (siirryt toiseen palveluun) voit lukea tutkija Matias Kivikankaan blogipostauksen piirteiden valitsemisesta.

Keskustele!

Mitä merkitystä arvoilla tai poliitikon persoonallisuuspiirteillä on politiikassa? Valitsetko ehdokkaan asiakysymysten vai arvojen perusteella? Voit keskustella aiheesta tämän artikkelin alla. Tutkija Simo Järvelä keskusteli teemasta myös maanantain 8. 4. Ykkösaamussa, jonka voit kuunnella täältä.

Lisäys 9.4.2019 kello 8.30: Lisätty lyhenneluetteloon KSP: Kansanliike Suomen Puolesta ja Sit.: Sitoutumaton.