Ääni tiilien välissä

Suomen vankiloissa viruu reilut 2 300 täysi-ikäistä Suomen kansalaista. Heillä kaikilla on äänioikeus.

38-vuotiaalla Tiinalla oli nuorempana mielenterveysongelmia. Pitkien etsintöjen jälkeen Tiina löysi terapeutin, johon luotti.

Pian sen jälkeen Kela ilmoitti: Tiina ei ole oikeutettu terapiatukeen. Hänellä ei ollut varaa maksaa hoitoa itse.

Tiina oli reilut kymmenen vuotta tyhjän päällä. Ainoastaan kriisipuhelimen päässä oli joku, joka auttoi.

Nyt Tiina odottaa tuomiotaan väkivaltarikoksesta Hämeenlinnan vankilassa.

Tiina ei halua esiintyä tässä jutussa omalla nimellään.

Mä olisin hyötynyt terapiasta varhaisessa vaiheessa. Sitä veivattiin, että tukeeko Kela sitä vai ei. Jos asia olisi ratkaistu aikaisemmin, en olisi täällä.

"Tiina", Hämeenlinnan vankila

Tiina uskoo, että häntä olisi voitu auttaa. Siitäkin syystä hän kokee äänestämisen tärkeäksi.

Se on yksi tapa ottaa osaa yhteiskuntaan ja passivoituminen on mun mielestä täysin hyödytöntä.

Tiina

Suomen vankiloissa on tällä hetkellä noin 2 300 täysi-ikäistä Suomen kansalaista. Heidän äänestyskäyttäytymisestään ei ole kattavaa tilastotietoa.

Aihetta on tutkittu esimerkiksi Tampereen yliopistoon tehdyssä pro gradu -tutkielmassa (siirryt toiseen palveluun). Sen mukaan vankiloissa äänestysprosentti on melkein yhtä suuri kuin muurien ulkopuolella.

Tutkielmaan osallistui 82 vankia neljästä eri vankilasta. Vuoden 2015 eduskuntavaalien suosituimpia puolueita olivat näiden vankien kesken Perussuomalaiset, Vihreä liitto ja Vasemmistoliitto.

Moni äänestää ensimmäistä kertaa juuri vankilassa.

Vaalit eivät tule ensimmäisenä mieleen, kun siviilissä käytetään päihteitä ja tehdään rikoksia. Usein ongelmaksi muodostuu myös se, että monelta puuttuu passi ja ajokortti.

Tuomo Kärjenmäki, Hämeenlinnan vankilan johtaja

Tiinan mielestä mielenterveyspalveluihin pitäisi satsata enemmän ja avun saamisen pitäisi olla helpompaa.

Terapiasta on leikattu ihan liikaa. Eihän ne pillerit paranna ajatuksia. Terapian avulla saadaan aikaan pysyviä tuloksia, ja se parantaa sekä potilaan että ympäristön elämänlaatua.

Tiina

Rangaistusten kestot ovat eduskunnan päätösvallan alla. Aika ajoin kansa vaatii vallanpitäjiä koventamaan vankituomioita. Reilu viikko sitten eduskunta hyväksyi lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten kiristämisestä.

Tiina ei usko, että rangaistusten pidentäminen vähentäisi vankien määrää. Päinvastoin: hänen mielestään esimerkiksi yhdyskuntapalveluun pääsemistä tulisi helpottaa, etteivät vangit jäisi yhteiskunnan ulkopuolelle. Vankila tekee "katkerasta katkeramman".

Se olisi lähtökohtaisesti parempi koko yhteiskunnan kannalta, että saataisiin terveempiä yksilöitä ulos täältä. Vankila tekee katkerasta katkeramman.

Tiina

Työväenaate on Tiinan arvomaailman keskiössä, ja hän on tehnyt koko ikänsä pätkätöitä. Hänen työhistoriansa on pirstaleinen, osin mielenterveysongelmien vuoksi.

Toinen tärkeä asia on köyhyys: palkalla ja kohtuullisella työmäärällä pitäisi pärjätä, etteivät ihmiset hankkisi lisätienestiä rikoksilla.

Tiina

Köyhyys on osin jo ylisukupolvista. 90-luvun laman lapset näkyvät vankiloissa. Todella huonokuntoisia nuoria tyttöjä tulee paljon nykyään. Kun vanhemmat eivät ole osanneet hakea apua, se heijastuu heidän lapsiinsa.

Jenni Soramäki, Hämeenlinnan vankilan ohjaaja

Tuomioista ja niiden oikeudenmukaisuudesta puhutaan vankilassa paljon. Esimerkiksi ensimmäisen rikoksensa tehneitä kohtaan toivotaan enemmän ymmärrystä.

Jos on tehnyt yhden virheen, toivoisi ettei rangaistus olisi yhtä kova kuin niiden kohdalla, jotka toistavat rikoksia.

Tiina

Kaikesta huolimatta Tiina uskoo ja luottaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Ainakin osin.

Hän löytää siitä paljon hyvää, kuten peruskoulun ja terveydenhuollon.

Mutta huonoon suuntaan mennään. Työtä pitää tehdä onnettomalla palkalla ja saattaa tarvita asumistukea, vaikka kuinka raataisi.

Tiina

Tiina on aina ollut kiinnostunut politiikasta. Hän ei vielä tiedä, ketä äänestää, mutta puolue on jo tiedossa.

Nettiin Tiina ei pääse. Hän seuraa yhteiskunnallista keskustelua sanomalehdistä, televisiosta ja radiosta.

Jos työväenluokka osaisi yhdistyä, varsinkin sillä olisi merkitystä. Mutta ei se yksi äänikään ole koskaan täysin merkityksetön.

Tiina

Tekijät

Lauri Rautavuori

Ville Välimäki

Meeri Niinistö

Julkaistu 20.3.