Poliisi: Väärennetty taulu on kuin nyrkkirauta – Teos on saatava rikoksentekovälineenä pois taidemarkkinoilta

Taidekentän rikoksien miljoonakauppoja paljastanut poliisi kouluttaa taidehistorian opiskelijoita varomaan tulevassa ammatissaan väärennetyn taiteen kauppaa.

taideväärennökset
Taideväärennökset, rikosylikonstaapeli Kimmo Nokkonen, krp, Reidar Särestöniemi -väärennös
Rikosylikonstaapeli Kimmo Nokkonen keskusrikospoliisista ja poliisin takavarikoima Reidar Särestöniemi -väärennösNiko Mannonen / Yle

Taiteen kentällä ei kaikki ole niin kaunosieluista kuin moni maallikko luulee. Tuomioistuimissa on puitu mittavia väärennetyn taiteen vyyhtejä.

Taidekaupassa liikkuu iso raha, ja se kerää ympärilleen myös järjestäytynyttä rikollisuutta, kertoo fake-taiteen kentällä kouliintunut keskusrikospoliisin rikosylikonstaapeli Kimmo Nokkonen.

– Keskusrikospoliisille ilmoitettujen rikosvahinkojen määrä lähentelee 20 miljoonaa. Huomattavien rahasummien liepeillä liikkuu myös järjestäytynyt rikollisuus. Olisi naiivia kuvitella, että vakava rikollisuus ei tulisi operoimaan alueelle, jossa puhutaan näinkin suurista rikoshyödyistä kuin taiderikollisuudessa puhutaan.

"Pollari" luotsaa katsomaan teoksen nurjaa puolta

Myös Jyväskylän yliopiston taidehistorian oppiaineessa on tajuttu, että taidemaailman kentällä ammatikseen tulevaisuudessa toimivien on syytä varautua kohtaamaan myös kovaa rikollisuutta ja alamaailmaa kulttuurin kerman lisäksi.

Taideväärennökset, Rikosylikonstaapeli Kimmo Nokkonen (krp) luennoi taidehistorian opiskelijoille taideväärennöksistä Jyväskylän yliopistossa 18.2.2019
Rikosylikonstaapeli Kimmo Nokkonen (krp) luennoi taidehistorian opiskelijoille taideväärennöksistä Jyväskylän yliopistossa 18.2.2019Niko Mannonen / Yle

Niinpä taidekentän nurjasta puolesta on kutsuttu luennoimaan poliisi. Kimmo Nokkosta hieman jopa hymyilyttää.

– Tavallinen pollari opettaa tulevia taiteen ammattilaisia. Poliisi, joka vasta nyt vuosikausien taiteen ja väärennösten tutkimisen jälkeen, on alkanut erottaa akvarellin grafiikasta, naureskelee Nokkonen.

Poliisin tieto uppoaa kuulijakuntaan. Nokkonen kuvailee poliisin katsovan tauluja eri silmällä kuin taidealan ammattilainen, joka saattaa keskittyä taiteilijan siveltimen vetojen analysointiin.

Poliisi taas tutkii aivan konreettisesti myös teosten nurjaa puolta, taustaa. Ja saattaa paljastaa väärennöksen esimerkiksi mittanauhan avulla: väärennetty taulu voi olla jopa tyystin eri kokoinen kuin alkuperäinen.

Jonkun taiteilijan työksi väitetty maalaus saattaa myös esittää maisemaa, jopa maata, jossa oikea taitelija ei ole eläissään käynyt.

Aitoustodistus ei takaa aitoutta

Jyväskylän yliopiston taidehistorian opiskelija Christa Könönen sanoo, että poliisin kertomat tiedot väärennetyn taiteen markkinoiden koosta Suomessa ovat opiskelijalle uutta tietoa.

Taideväärennökset, taidehistorian opiskelija Christa Könönen, Jyväskylän yliopisto
Taidehistorian opiskelija Christa Könönen Jyväskylän yliopistostaNiko Mannonen / Yle

– Hämmästytti, että pienessä maassa on näin paljon rikollisuutta. Tulevassa työssäni taidekentällä on pidettävä silmät auki. Teosten aitoudesta ei voi olla sataprosenttisen varma, vaikka aitoustodistus olisikin mukana.

Kimmo Nokkonen kertoo, että Suomen viime vuosien oikeudenkäynnit vaikkapa Turussa, Tampereella ja viimeksi Helsingissä ovat herättäneet huomiota myös muualla maailmassa.

– Syksyllä hovioikeuteen etenevästä suuresta väärennetyn taiteen Helsingin haarasta uutisoitiin aina Pakistanissa asti. Kyllä nämä suuret vyyhdit on noteerattu ympäri maailmaa. Monilla jutuilla on myös omat kansainväliset kytkynsä.

Poliisia kuulemaan saapunut taidehistorian opiskelija Niina Kovanen tekee omaa lopputyötään muotoilun väärennöksistä. Myös tällä taide- ja käyttöesinekentällä liikkuu iso raha. Ja raha houkuttaa rikollisia.

– Design-väärennöksiä aina huonekaluista, valaisimista ja lasiesineistä lähtien tehtaillaan rahallisessa hyötymistarkoituksessa hyvin usein.

Taideväärennökset, taidehistorian opiskelija Niina Kovanen, Jyväskylän yliopisto, taustalla Reidar Särestöniemi -väärennös
Taidehistorian opiskelija Niina Kovanen Jyväskylän yliopistostaNiko Mannonen / Yle

Riesana seilaavat väärennetyt "mummon perinnöt" takavarikkoon

Oikeuden päätökset eri tuomioistuismissa ovat luoneet uusia linjauksia, jotka hyödyttävät kentällä työskentelevää poliisia.

Väärennetyt taulut, jotka aiemmin ovat kiertäneet riesana eestaas markkinoilla, saadaan kitkettyä aiempaa paremmin pois, Nokkonen kertoo.

– Olemme saaneet tuomioistuimista päätöksiä, joissa taideväärennösten todetaan olevan rikoksentekovälineitä. Ne ovat erityisen soveliaita uusien rikosten tekemistä varten.

Myös korkeimman oikeuden ratkaisu vuodelta 2007 toteaa, että väärennetty taideteos on yksiselitteisesti väärennösaineistoa.

– Meillä on ollut vallalla sellainen käsitys, että väärennösten hallussapito olisi laillista, vaan näin ei ole. Se on laitonta.

Nokkonen vertaa tauluväärennöstä nyrkkirautaan, joka olisi saatava juurittua, jottei sillä enää pysty uudestaan rikoksen tekoon.

– Kyse on rikoksentekovälineestä. Uuden oikeuskäytännön mukaisesti väärennetyt teokset on tuomittu valtiolle menetetyiksi. Paras keino estää näitä rikoksia ennalta on ottaa tekovälineet pois.

Myyjä vastuussa tauluistaan entistä tiukemmin

Nokkonen iloitsee myös siitä, että taiteen myyjä – myi hän sitten tauluja pakettiauton takakontista tai arvostetussa taidegalleriassa – on vastuussa myymästään tavarasta aiempaa tiukemmin.

Taideväärennökset, poliisin takavarikoimia väärennettyjä tauluja, Jyväskylä
Keskusrikospoliisin hallussa olevia väärennettyjä taulujaNiko Mannonen / Yle

Viimeisimmissä oikeuden päätöksissä on korostettu sitä, että juuri myyjällä on velvollisuus ottaa selvää, onko myytävä tavara aitoa.

Lisää turvaa ostajalle tuo myös se, että rahanpesu vaikeutuu. Se koskee myös taidekauppaa. Tavaran epäilyttävästä alkuperästä pitää tehdä selkoa.

– EU:n niin sanottu viides rahanpesudirektiivi tuodaan kansalliseen lainsäädäntöön. Vihdoin myös taidekauppaa harjoittavat luetaan mukaan rahanpesun ilmoitusvelvollisten joukkoon.

Lykätäänkö väärennetyt teokset roviolle?

Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori ja taidehistorioitsija Teija Luukkanen–Hirvikoski sanoo, että opiskelijoille tekee hyvää kurkistaa myös taiteen nurjalle puolelle ja alamaailmaan.

– Minut on yllättänyt se, että Suomessa, jossa taidemarkkinat ovat pienet ja nuoret, jyllää kymmenien miljoonien taideväärennösbisnes. Haluan, että opiskelijat tiedostavat, milloin pitäisi hälytyskellojen soida.

Onko suuri osa kulttuuriperinnöstämme sitten vaarassa paljastua väärennetyksi? Kestävätkö kultakauden teoksina pidetyt aarteet tiukan tarkastelun?

Teija Luukkanen-Hirvikoski muistuttaa tavallista taiteen ostajaa siitä, ettei heppoisin perustein milloinkaan kannata kalliita ostoja tehdä.

Taideväärennökset, taidehistorioitsija, tutkijatohtori Teija Luukkanen–Hirvikoski, Jyväskylän yliopisto
Taidehistorioitsija, tutkijatohtori Teija Luukkanen-Hirvikoski, Jyväskylän yliopistoNiko Mannonen / Yle

– On myönnettävä, että meillä väärennetään kultakauden teoksia ja jonkun verran nykytaidettakin. Mutta en halua pelotella ketään. Täytyy muistaa, että valtaosa taideteoksista on kuitenkin aitoja.

Poliisi on takavarikoinut väärennöksiä tähän mennessä satamäärin. Kaikista ei tosin vielä ole lainvoimaista päätöstä. Ylikonstaapeli Kimmo Nokkonen kertoo, että yhtään teosta ei ole tuhottu.

– Meidän intresseissä ei ole niiden hävittäminen. Meillä on nyt hyvät vertailuaineistot tunnettujen väärentäjien tekemistä töistä. Eivätkä nämä teokset ole suuri ongelma säilytyksenkään kannalta. Ei tässä tarvitse mitään rovioita ruveta sytyttelemään.

Lue lisää:

10 henkilöä sai vankeustuomion Suomen suurimmassa taideväärennösvyyhdissä – gallerian omistaja ja hänen puolisonsa joutuvat maksamaan 13 miljoonan euron korvaukset

Mikä tahansa taulu voi olla aito väärennös – kovia väitteitä taidekaupasta

Syyttäjä: Suomalaiset hyväuskoisia taulukaupoissaan – "Liikaa luotetaan pelkkään sanaan"

Jopa viidesosa kuvataiteesta väärennettyä Suomessa