Tutkija selvitti Aurajoen jäitten lähdöt 270 vuoden ajalta – syntyi kansainvälisesti merkittävä ilmastonmuutoksen mittari

1900-luvun kuluessa jäiden lähtö on aikaistunut 16 päivää.

ilmastonmuutos
Tohtoritutkija Stefan Norrgård on selvittänyt Aurajoen jäidenlähdön historian.
Tohtoritutkija Stefan Norrgård on selvittänyt Aurajoen jäidenlähdön historian.Yle / Lassi Lähteenmäki

Varsinkin 1800-luvulla se oli suurta kansanhuvia. Tuhannet turkulaiset tulivat seuraamaan, kun jäät eli Halisten ukot rymistelivät keväisin jokea pitkin Turun keskustan läpi.

Sanomalehdetkin kirjoittelivat jäiden lähdöstä ahkerasti. Kun Tuomaansiltaa rakennettiin vuonna 1999, Halisten ukot olivat vähällä viedä sen mennessään.

Halisten ukot -nimitystä käytettiin Aurajoen jäistä jo 1760-luvulla. Näin tietää kertoa tutkijatohtori Stefan Norrgård Åbo Akademin historian laitokselta. Hän on selvittänyt (siirryt toiseen palveluun) Luonnonvarakeskuksen kanssa 270 vuoden ajalta päivämäärät, jolloin Aurajoki on vapautunut talven jäistä.

Puuttuvien päivämäärien metsästys on vaatinut arkistojen penkomista Turussa ja Tukholmassa ja 1800-luvun lehtien ahkeraa lukemista.

Johan Leche aloitti ja muut kuuluisuudet jatkoivat

Vuonna 1749 Turun akatemian lääketieteen professori ja rehtori Johan Leche aloitti jäitten lähdön kirjaamisen ylös. Silloin asia kiinnosti lähinnä kevään heräämisen merkkinä ja sen takia, että laivat pääsivät seilaamaan Turusta muualle.

Lechen jälkeen työtä jatkoivat muiden muassa Pehr Kalm ja Henrik Gabriel Porthan.

Johan Leche tuskin osasi edes arvata, minkä palveluksen hän päivämäärien kirjaamisella teki ilmastotutkimukselle. Tutkijatohtori Stefan Norrgårdin mukaan jäitten lähtö on ilmastonmuutoksen mittaajana luotettavampi ja tarkempi kuin lämpömittarit.

– Mittareiden paikat ja metodin muuttuvat ajan myötä, mutta joki on ja pysyy täällä keskellä kaupunkia, Norrgård toteaa.

Muutos alkoi 1880-luvulla

– Ennen vuotta 1880 meillä oli joka kymmenes vuosi sellainen, että jäät lähtivät vasta toukokuussa, mutta vuoden 1880 jälkeen tätä ei enää tapahdu, tutkijatohtori Stefan Norrgård sanoo.

1900-luvulla sadan vuoden aikajaksolla jäiden lähtö on aikaistunut peräti 16 päivää. Vuosi 2008 oli mittaushistorian ensimmäinen vuosi, jolloin Aurajoki pysyi sulana läpi talven.

– Se oli aikamoinen šokki, kun viimeisen sadan vuoden kehityksen huomasi, Norrgård myöntää.

Aurajoki nousi kärkikastiin

Maailmassa on vain vähän jokia, joista olisi mitattu jäitten lähtöjä yhtä tarkasti ja pitkään kuin Turussa. Torniojoen jäiden lähdöstä on merkinnät 1600-luvulta lähtien ja se on maailman ykkönen.

Turku nousee tässä maailmantilastossa pronssille. Väliin jäävät yhden liettualaisjoen tilastot, mutta niihin liittyy epävarmuustekijöitä.

Tutkijatohtori Stefan Norrgårdin mukaan Tornionjoen lukemia on käytetty erittäin paljon kaikenlaisissa kansainvälisissä ilmastotutkimuksissa, sillä se on ainutlaatuinen ja ilmastotutkimuksen kannalta hyödyllinen sarja.

Aurajoen jäiden lähdön historiajana on valmistunut helmikuun aikana. Nyt Stefan Norrgård seuraa kiinnostuneena, minkälaisen vastaanoton se tutkijapiireissä saa. Aurajoki voisi tutkijan mukaan nousta hyvinkin merkittäväksi kansainväliseksi ilmastomittariksi.