Miksi brexitistä tuli niin vaikea? Asiantuntijat antavat kolme selitystä

Britannia neuvotteli EU-erosta ilman selvää näkemystä parhaasta mahdollisesta lopputuloksesta.

Brexit
Brexit - miten britit päätyivät äänestämään EU-eron puolesta?
Brexit - miten britit päätyivät äänestämään EU-eron puolesta?

Kolme asiantuntijaa arvioi Ylelle, miksi brexitistä sukeutui niin pitkä ja vaikea prosessi.

1. Briteillä ei ole yhteisymmärrystä päämäärästä

Kesäkuussa 2016 pidetyssä kansanäänestyksessä 51,9 prosenttia äänestäneistä ilmoitti kannattavansa Britannian eroamista Euroopan unionista. Kansalaisilta ei kuitenkaan kysytty, minkälainen EU:n ja Britannian suhde pitäisi eron jälkeen olla. Tämä epäselvyys brexitin luonteesta on heijastunut eroneuvotteluihin.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Katariina Nilsson Hakkala:

– Britannia on poliittisesti hyvin jakautunut, mikä on vaikuttanut EU:n kanssa käytyihin neuvotteluihin. Kun briteillä ei ole ollut selvää käsitystä parhaasta mahdollisesta tuloksesta, myös välimallin ratkaisun löytäminen on ollut vaikeaa.

Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Juha Jokela:

– EU-kansanäänestyksen piti ratkaista Britannian suhde EU:hun, mutta se ei siinä onnistunut. Sen sijaan EU-ero politisoitui entistä enemmän. Yhteistä rintamaa ei löydetty ja neuvottelut eivät edenneet toivotusti. Oppositiossa oleva työväenpuolue ei ole sekään onnistunut esittämään selkeää vaihtoehtoa brexitille.

2. EU ei halua päästää Britanniaa helpolla

Britannia jätti maaliskuun lopulla 2017 EU:lle virallisen eroilmoituksensa. Tästä ilmoituksesta käynnistyi kahden vuoden määräaika eroneuvotteluille. Nyt neuvottelut ovat ohi, mutta molempien osapuolten hyväksymää sopimusta ei ole saatu aikaan. Britannian parlamentti tyrmäsi tiistaina pääministeri Theresa Mayn neuvotteleman sopimuksen.

Katariina Nilsson Hakkala:

– EU:lle on tärkeä osoittaa, että eroaminen unionista ei ole aivan helppoa ja täysin riskitöntä. Toisaalta Britanniaa ei haluta tieten tahtoen vahingoittaa, koska myös EU:n talous on riippuvainen siitä. Britannia on EU:lle tärkeä kauppakumppani myös tulevaisuudessa.

Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti:

– Neuvottelut ovat olleet haastavat, mutta ei ole näyttöä siitä, että EU olisi ollut jotenkin erityisen tiukka tai ankara Britanniaa kohtaan. Johdonmukainen EU on kyllä ollut. Britannian päätös lähteä EU:sta perustui tunteisiin. Tässä prosessissa faktoilla oli kovin vähän sijaa. Nyt britit eivät itsekään tiedä, mitä he oikeastaan haluavat. He vastustavat sopimusta ilman selvää käsitystä vaihtoehdosta.

3. Pohjois-Irlannin tilanne on haastava

Britannian erotessa EU:sta ainoa maaraja Britannian ja unionin välillä kulkee Pohjois-Irlannissa. Enemmistö brittiparlamentaarikoista ei halua Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan välille kovaa tullirajaa, jonka sopimukseton brexit toisi tullessaan.

Mayn hallitus neuvotteli EU:n kanssa niin kutsutun backstop-vakuusjärjestelmän. Backstopin tarkoituksena oli taata, että raja pysyy avoimena, vaikka Britannia ja EU eivät onnistuisi sopimaan raja-asiasta kahden vuoden siirtymäajan aikana. Mayn sopimusta ei kuitenkaan hyväksytty.

Katariina Nilsson Hakkala:

– Yksittäisenä asiana Pohjois-Irlannin tilanne on osoittautunut erityisen hankalaksi sopia. Britannia haluaa eroon EU:sta, mutta samalla Pohjois-Irlanti halutaan pitää osana Britanniaa ilman kovaa rajaa. Tätä ristiriitaa on on vaikea sopia.

Juha Jokela:

– Pohjois-Irlannin tilanne on haastava, mutta itse mietin, olisiko senkään ratkaiseminen riittänyt pääministeri Mayn kriitikoille. Kun ensimmäinen sopimus tyrmättiin, pääministeri itse nosti Pohjois-Irlannin vakuusjärjestelyn keskeiseksi ongelmaksi, mutta todellisuudessa sopimukseen kohdistuva kritiikki oli tätä laaja-alaisempaa.

.

Grafiikka brexit-äänestyksistä brittiparlamentissa.
Ilkka Kemppinen / Yle