Huippututkija: Metsät voivatkin muuttua päästölähteiksi – ilmaston lämpenemisen vaikutuksissa vielä paljon kysymysmerkkejä

Kanadalainen metsä- ja ilmastotutkija Werner Kurz arvioi, että metsien lisäkasvu voi tyrehtyä paloihin ja kuivuuteen.

ilmastonmuutos
Maasta nousevat liekit nuolevat puita.
Ruotsissa oli laajat metsäpalot kesällä 2018.Mats Andersson / EPA-EFE

Kanadan länsiosissa Brittiläisessä Kolumbiassa on viimeisen kahden vuoden aikana palanut yli miljoona hehtaaria metsää vuosittain.

Vancouverissa työskentelevä tutkija Werner Kurz on arvostettu ilmastoraporttien ja metsien hiilitaseen laskennan tekijä. Hänen mukaansa Kanadan länsirannikon metsistä on metsäpalojen myötä tullut päästölähteitä hiilinielujen sijaan.

Palaessa puista irtoaa runsaasti hiilidioksia. Kasvava metsä taas sitoo hiiltä ilmasta.

Sama kehitys voi kohdata myös Suomea, sillä Kurzin mukaan hyönteistuhot, metsäpalot ja kuivuus uhkaavat metsiä myös täällä ilmaston lämmetessä. Osa puista hyötyy lisälämmöstä, mutta toiset kuolevat pystyyn.

– Jos ilmasto lämpenee 5, 8 tai 10 astetta. Silloin puut stressaantuvat eivätkä voi lainkaan hyvin.

Miten tämä kehitys etenee, sitä tutkitaan ympäri maailmaa.

– Ymmärrys siitä missä, milloin ja miten ilmastonmuutos vaikuttaa metsiimme, on suuri haaste tieteelle, Kurz sanoo.

Canadian Forest Service -laitoksessa työskentelevä Kurz sanoo, että Kanadassa ja muissa maissa on nähty, että ilmastonmuutokset voivat olla hyödyllisiä. Metsien hoidolla on myös onnistuttu kasvattamaan niiden kykyä sitoa hiiltä.

Hän katselee ympäröivää suomalaista metsää ja miettii, miten männyt selviävät ilmaston lämpenemisestä. Jokaisella puulajilla on oma mukaavusalueensa ilmaston suhteen.

– Nämä männyt kasvavat paremmin, kun kasvuaika pitenee. Jos maa on tarpeeksi paksu sitoakseen tarpeeksi vettä, niin puut voivat kasvaa paremmin. Näin ei kuitenkaan käy jos ilmasto lämpenee liikaa, Werner Kurz arvioi.

Werner Kurz, Canadian Forest Service
Ilmasto- ja metsätutkija Werner Kurz sanoo, että metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä pitää arvioida myös niiden käyttötarpeiden mukaan.Markku Pitkänen / Yle

Voiko Suomen metsiä hakata entistä enemmän?

Suomessa mietitään parhaillaan, kestävätkö metsämme hakkuiden nostamisen 80 miljoonaan kuutioon vuodessa.

Werner Kurz arvioi Suomen metsien kasvavan yli 100 miljoonaa kuutiota vuodessa, joten parikymmentä miljoonaa kuutiota puuta tulisi silti lisää hakkuiden jälkeenkin.

Hän muistuttaa kuitenkin, että enemmän pitää miettiä, mitä hakatulla puulla tehdään. Pystytäänkö sillä esimerkiksi korvaamaan runsaasti kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavia terästä, betonia ja muovia.

– Miettimällä ainoastaan näitä voimme päätellä, onko metsänhoitotavoilla ja puun käytöllä hyötyjä ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Ilmastonmuutos tuo joka tapauksessa muutoksia metsien kasvuun ja siksi metsänhoidolla ja hakkuilla on merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Svante Arrhenius havaitsi tutkimuksissaan vuonna 1896, että lisäämällä hiilidioksidia ilmaan maan lämpötila nousee.

Werner Kurz, tutkija, Canadian Forest Srervice

– Meidän pitää myös tajuta, että metsät kilpailevat ruoantuotannon ja muun maankäytön kanssa, joten meidän on löydettävä tasapaino metsien käytössä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja ihmisten tarpeiden kanssa, Kurz painottaa.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC valmistelee parhaillaan raporttia ilmastonmuutoksen ja maankäytön yhteyksistä. Tänä vuonna julkaistavan erikoisraportin pääkohtia ovat maankäyttösektorilla tehtävien ilmastonmuutoksen hillintätoimien tasapaino ja vaikutukset.

Hillinnällä voidaan vähennetää päästöjä tai luoda hiilinieluja. Raportissa pohditaan myös, miten eri valinnat vaikuttavat muun muassa ruokaturvallisuuteen ja eroosioon.

Ilmastonmuutoksen kiistäjille Suomessa Metsäteollisuus ry:n kutsumana vieraileva Werner Kurz muistuttaa, että hiilidioksidin kasvun vaikutukset löydettiin jo 125 vuotta sitten ja tutkimustieto lisääntyy koko ajan.

– Katso ympärillesi, lue tieteellisiä julkaisuja ja näe todisteet itse. Svante Arrhenius havaitsi tutkimuksissaan vuonna 1896, että lisäämällä hiilidioksidia ilmaan maan lämpötila nousee.

Jo 125 vuoden ajan olemme Kurzin mukaan tienneet tieteellisesti, että näin käy ja tutkimustieto tästä lisääntyy joka vuosi.

Lue myös:

Ilmastopaneeli: Ennusteet metsien hiilinielun kehittymisestä poikkeavat valtavasti toisistaan

Tuore suomalaistutkimus: Metsillä voi olla luultua suurempi rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa

Suomen hakkuut ovat nyt ennätystasolla – metsät yhä tärkeämmässä asemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa