Maakuntauudistusta ei tullut: Nostetaanko kuntaliitokset taas pöydälle?

Maakuntauudistuksen kaatuminen tietää kunnille tiukkoja taloudellisia aikoja. Kainuussa pelätään koko maakunnan katoamista.

kuntaliitokset
Kaksi ihmistä keskustelee työhuoneessa.
Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen puhuu uhkakuvista ja järkiavioliitoista, kun hän peilaa maakuntauudistuksen kariutumisen vaikutuksia Kainuuseen.Timo Sihvonen / Yle

Kainuussa samaistutaan vahvasti kotimaakuntaan. Yhdelle kainuulaisuus merkitsee maakuntalaulun spontaania kajauttamista pesäpallo-ottelussa tai saunan lauteilla, toiselle sielua hivelevää luontoa ja vaaramaisemia. Kolmas havahtuu ymmärtämään juuriensa merkityksen vasta, kun on lähtenyt muualle.

Entä jos Kainuu katoaisi itsenäisenä maakuntana Suomen kartalta – miltä se tuntuisi?

– Se olisi outoa. On tärkeää, että voi sanoa olevansa Kainuusta. Se on tunne jossakin tuolla sisällä, kajaanilainen Arto Saxholm sanoo ja taputtaa rintaansa.

– Vaikka Kainuu katoaisi hallinnollisena nimikkeenä, mielikuvista se ei kuitenkaan katoa. Tosin olisihan se hieman hassua, jos kuuluisimme vaikka Ouluun, jatkaa kajaanilainen Saara Uusiheimola.

Toistaiseksi elämme niin kuin mitään ei olisi suunniteltukaan.

Jari Tolonen

Vuosia valmisteltu maakuntauudistus kariutui samalla, kun sote-uudistus kaatui. Suomen kuusi suurinta kaupunkia kertoivat jo kannattavansa kuntapohjaista mallia palveluiden järjestämisessä, ei maakuntapohjaista hallintomallia.

Kainuulle, reilun 70 000 asukkaan maakunnalle, maakuntauudistus olisi ollut otollinen. Nyt tulevaisuus on epävarma.

– Konkreettisin uhkakuva on, onko meillä jatkossa maakuntastatusta tai itsenäistä maakuntaa. Tietysti myös se, miten selviämme sotepalveluista ilman uudistusta, Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen sanoo.

Miten epävarmuuden kuilu ylitetään?

Laskutavasta riippuen maakunta- ja soteuudistusta on hiottu erilaisissa muodoissa jo 15 vuoden ajan. Seuraava uudistus selvinnee vasta vuoden, parin päästä. Tämä hankaloittaa kuntatalouden pitkäjänteistä suunnittelua.

– Emme tiedä, meneekö sote valtiolle vai säilyykö se kuntien rahoitettavana. Maakuntauudistuksessa olisi rukattu myös kuntien veroprosentteja ja tehty uusi valtionosuusjärjestelmä. Toistaiseksi elämme niin kuin mitään ei olisi suunniteltukaan, Tolonen sanoo.

Kajaanissa asuu yli puolet Kainuun asukkaista. Myös pienemmässä kunnassa, noin 2 300 asukkaan Hyrynsalmella, koetaan, että talouden ennakointi palautui nyt lähtöruutuun. Sen kanssa on kuitenkin vain elettävä.

– Kriisikuntaprosessit ja muut läpikäyneenä olemme siinä tilanteessa, että tähän saa tulla joku muukin kokeilemaan, saako palveluja hoidettua paremmin tai tehokkaammin hinta-laatu -suhteeltaan, Hyrynsalmen kunnanjohtaja Heimo Keränen heittää.

Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen työhuoneessaan.
Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolosen mielestä Kainuussa pitäisi keskustella ilman ennakkoluuloja siitä, millainen hallintomalli takaa sen, että Kainuussa on mahdollisimman hyvä elää. Timo Sihvonen / Yle

Keräsen mukaan pienellä kunnalla ei ole liiemmin puskuria esimerkiksi siihen, jos Kainuun kuntien rahoittama sote-kuntayhtymä tekee alijäämäisen tuloksen. Se kertoo, kuinka helposti heilauteltavissa kunnan talous on. Kainuun sote on aloittanut toimintansa sopeuttamisen (siirryt toiseen palveluun) (Kainuun Sanomat), koska sen talous painui viime vuonna yli 20 miljoonaa euroa pakkaselle.

– Kunnat joutuvat tekemään saman työn sikäli, kun sopeuttamisvaraa on. Ainakin talouden seurantaa ja hallintaa on täsmennettävä, on tehtävä jonkinlainen silta epävarmuuden kuilun yli. Monet palvelut ovat lakisääteisiä, mutta ei tätä voi lytätä yksin soten niskaan, Tolonen toteaa.

Laajempien hartioiden tarve ei ole poistunut mihinkään.

Timo Reina

Kuntien liikkumavara ei ole kovin suuri muuallakaan maassa. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reinan mukaan esimerkiksi viime vuonna talous heikkeni merkittävästi suurimmassa osassa kuntia.

Etenkin ikääntyvän Suomen palvelutarpeet kasvavat, mikä aiheuttaa kustannus- ja investointipaineita.

– Akuutisti taivas ei putoa varmasti missään kunnassa, mutta pidemmän päälle se kuormittaa ennen kaikkea veronmaksajia. Sillä ei ole väliä, mikä vastuu on kunnilla, mikä valtiolla ja mikä mahdollisella laajan väestöpohjan toimijalla, Reina sanoo.

Keskeistä Reinan mukaan on nyt se, miten uudistusta jatketaan. Miten palvelut turvataan niin, että samalla pystytään hillitsemään kustannusten nousua ja lisäämään taloudenpidon ennakoitavuutta?

– Laajempien hartioiden tarve ei ole poistunut mihinkään. Millainen malli tarkasti ottaen eduskuntavaalien jälkeen on, jää nähtäväksi. Toivottavasti se istuu eri tyyppisten alueiden, niiden ihmisten ja palveluiden tarpeisiin paremmin kuin nyt rauennut ratkaisutapa oli, Reuna sanoo.

Kunnat yhteen vai tekemään yhteistyötä?

Maakunta- ja soteuudistuksen valmistelu hiljensi kuntaliitoskeskustelun pitkäksi aikaa. Liitoksia tehtiin paljon 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana, mutta esimerkiksi tänä vuonna ei tehdä yhtään kuntaliitosta.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina uskoo, että uudistuksen kariutuminen voi lisätä kuntaliitoshalukkuutta. Hänen mukaansa olisi järkevää, jos yhdistymistä arvioidaan jatkossa vapaaehtoisuuden pohjalta.

– Kunnan miettisivät silloin itse, missä tilanteessa tämän tyyppinen voimien kokoaminen voi olla tarpeen. Minusta olisi perustelua, että valtio myös edistäisi vapaaehtoisia kuntien yhdistymisiä avustuksilla niin kuin on pitkään myös tehty.

Hyrynsalmen kunnanjohtaja Heimo Keräsen mukaan oma kunta on ollut vielä tehokas ja hyvä tapa tuottaa palvelut. Kainuussa kunnat ovat myös tottuneet tekemään paljon yhteistyötä yli kuntarajojen.

– Kuntaliitoskuvio on oma messunsa, mutta näen Kainuun vahvasti yhtenä tehokkaana yhteistoiminta-alueena. Yksittäisissä pienissä kuntaliitoksissa ei ole järkeä, koska palvelut eivät välttämättä parane tai tehostu verrattuna siihen, mitä voimme tehdä nyt vapaaehtoisesti.

Pitäisi hieman iloisempi laulu löytyä.

Arto Saxholm

Kajaanin kaupunginjohtaja puhuu myös vahvan kuntayhteistyön ja sen kasvavan merkityksen puolesta. Pelkkä rajojen piirtäminen uudelleen kun ei kasvata suoraan kunnan tai kuntien kantokykyä.

– Meidän pitäisi puhua siitä, mikä Kainuu on, ja millainen hallintomuoto olisi mahdollisimman hyvä 70 000 ihmiselle niin, että täällä on mahdollisimman hyvä elää. Silloin pitää miettiä ennakkoluulottomasti myös Kainuuta ilman kuntarajoja ja mahdollisesti ilman maakuntaa, Jari Tolonen sanoo.

Entä jos Kainuun maakunta katoaa kartalta – kajahtaako maakuntalaulu tulevaisuudessa yhtä pontevasti ilmoille vaikka siellä pesäpallo-ottelussa tai saunan lauteilla?

– Kainuulaisuus ei lähde kainuulaisista, se ei ole maakuntaan sidottu. Nälkämaan laulua voi edelleen laulaa, Tolonen vakuuttaa.

Kajaanilainen Saara Uusiheimola on samaa mieltä, mutta Arto Saxholm uskaltaa laittaa vastaan.

– Pitäisi hieman iloisempi laulu löytyä. Se on pikkuisen surullinen ja ruokkii kainuulaista imagoa, mikä ei ole välttämättä sen laulun arvoinen enää tänä päivänä, Saxholm sanoo.

Oletko huolissasi oman asuinkuntasi palveluiden säilymisestä? Voit keskustella aiheesta keskusteluosiossa kello 22.00 saakka.