Naisia rohkaistaan, kannustetaan ja houkutellaan koodaamaan – "Vielä voi vaikuttaa tulevaisuuteen"

Suomessa vain joka kymmenes koodari on nainen. Voiko koulujen uusi ohjelmointiopetus muuttaa tilannetta?

ICT-koulutus
Ohjelmoija esittelee koodia
Yhteiskunnan digitalisoituminen on lisännyt tuntuvasti ohjelmistoasiantuntijoiden kysyntää.Ritchie B. Tongo / EPA

Ohjelmointi on hämmentävän miesvaltainen ala. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 Suomen väestön ICT-koulutuksen saaneista neljä viidestä oli miehiä. Lisäksi alan etujärjestöistä ja yhdistyksistä arvioidaan, että jopa 90 prosenttia koodareista on miehiä.

Ehkä vielä enemmän hämmentävää on se, että vain seitsemän prosenttia tytöistä kokee ICT-alan toiveammatikseen vuoden 2016 nuorisobarometrikyselyssä (siirryt toiseen palveluun).

Tätä taustaa vasten nopeaa muutosta ICT-alan sukupuolijakaumaan ei ole odotettavissa, mutta töitä tehdään kuilun kaventamiseksi.

Aiemmin tarvittiin näppäräsormisia naisia

Tieto- ja viestintätekniikka on perinteisesti kiinnostanut enemmän miehiä kuin naisia, mutta 30 vuodessa naisten hakeutuminen ICT-alan koulutukseen on vähentynyt tuntuvasti miehiin verrattuna.

Tilastokeskuksen selvityksen mukaan vielä vuonna 1987 lähes 40 prosenttia alalle valmistuneista oli naisia, kun vuonna 2017 vastaava luku oli enää 16 prosenttia.

Mutta millainen tilanne oli yli 30 vuotta sitten? Sitä on hyvä kysyä Raahessa sijaitsevan elektroniikkatehtaan pääluottamusmies Pirkko Valtaselta, joka tuli alalle juuri 1980-luvun lopulla.

– Esimerkiksi Raahessa järjestettiin vuoden 1987 keväällä viisi viiden viikon työllisyyskurssia, joilla jokaisella oli 20–30 naista. Yritykset olivat mukana räätälöimässä koulutusta, ja kaikki kurssilaiset pääsivät töihin. Minä mukaan lukien, Valtanen naurahtaa.

kannettavia tietokoneita pöydällä.
ICT-alan työtehtävät painottuvat Suomessa nykyään suunnitteluun ja ohjelmointiin.Victor J. Blue / Getty Images

PKC Electronics työllisti Raahessa enimmillään yli 400 työntekijää, joista suurin osa oli naisia.

– Kokoonpanoon tarvittiin näppäräsormisia ja pitkäpinnaisia naisia. Tuotekehityksessä naisia oli tuolloinkin suhteellisen vähän, Pirkko Valtanen muistelee.

Raahen elektroniikkatehtaan työntekijöistä noin 70 prosenttia oli naisia vielä 2000-luvun alussa.

Nykyään ICT-alan työntekijöistä noin 25 prosenttia on naisia. Yksi syy kehitykseen on ollut alan murros, joka on vienyt tällä vuosituhannella tuhansittain työpaikkoja eri kaupunkiseuduilta juuri asennus- ja kokoonpanotehtävistä.

Jäljelle on jäänyt, ja tilalle on tullut uusia suunnittelu- ja ohjelmointitehtäviä, joissa miehiä on perinteisesti ollut naisia enemmän.

Koodaus kiinnostaa poikia

ICT-alan sukupuolijakauma ei näy pelkästään yrityksissä ja oppilaitoksissa, vaan sama jako nousee esille jo lasten koodauskursseilla.

Suomen Koodikoulun toimitusjohtaja Kaisu Pallaskallio kertoo, että ohjelmointi kiinnostaa poikia selvästi enemmän kuin tyttöjä.

– Viime ja tämän vuoden aikana meidän harrastekurssien lapsista alle kymmenen prosenttia on ollut tyttöjä. Koulujen iltapäiväkerhojen koodauskursseilla tyttöjen osuus sen sijaan on paljon suurempi.

Pallaskallion mukaan pojat hakeutuvat tyttöjä halukkaammin ohjelmoinnin pariin, mutta jos osallistumiskynnys on matala kuten koulujen kerhoissa, niin tytötkin lähtevät helpommin mukaan.

Ohjelmointiopetuksesta toivotaan tukea tytöille

Ohjelmointi otettiin mukaan koulujen opetussuunnitelmaan Suomessa vuonna 2016. Suomen peruskouluissa on parin vuoden ajan opetettu ohjelmointia niin opettajille kuin oppilaillekin.

Työ on vielä alkuvaiheessa, mutta Suomen Koodikoulun toimitusjohtaja Kaisu Pallaskallio luottaa, että kouluissa alkanut ohjelmointiopetus tulee muokkaamaan ICT-alan sukupuolijakaumaa ja houkuttelemaan tyttöjä alan koulutukseen

– Odotukset ovat kovat ja syystäkin, sillä juuri kouluopetus voi madaltaa tyttöjen kynnystä alkaa harrastaa ohjelmointia.

Lapsia ja nuoria opetetaan ja kannustetaan ohjelmoimaan pelien ja robottien avulla.
Lapsia ja nuoria opetetaan ja kannustetaan ohjelmoimaan pelien ja robottien avulla. Paulus Markkula / Yle

Pallaskallion kanssa samoilla linjoilla on Suomen ohjelmisto- ja verkkoyrittäjien toimitusjohtaja Rasmus Roiha.

– Toivon muutosta, mutta siihen tarvitaan myös vanhempien, kavereiden, opettajien ja opojen kannustusta tytöille suunnata teknisille aloille.

Myös teknologiateollisuudesta korostetaan tyttöjen kannustuksen tärkeyttä. Koulutusjohtaja Leena Pöntysen mukaan pinttyneet ennakkoasenteet voivat vaikeuttaa tyttöjen suuntautumista teknisille aloille.

– Ennakkoluuloja voi kitkeä havainnollistamalla lapsille alan mahdollisuuksia, ja tyttöjä tulisi kannustaa vahvemmin teknologia-alalla.

Pöntynen nostaa esille myös Microsoftin viime vuonna tekemän kyselyn (siirryt toiseen palveluun), johon vastasi noin 1400 tyttöä ja nuorta naista. Heistä lähes kolmannes totesi, ettei ole saanut lainkaan kannustusta teknologian pariin.

Digitalisaation kyytiin ehtii vielä mukaan

Opetuksen lisäksi sukupuolijakaumaa voidaan tasoittaa lisäämällä tietoisuutta ICT-alan tarjoamista työmahdollisuuksista.

Alan yrityksiä edustavan Ficomin toimitusjohtaja Elina Ussan mukaan yrityksillä on iso vastuu osaajien houkuttelussa.

– Ohjelmistoasiantuntijoista on alalla pula niin miehistä kuin naisistakin. Se on keskeisin ongelma, joka pitää ratkaista. Yritysten pitää myös itse aktiivisesti tuoda esille työpaikkojen monipuolisuutta ja lisätä niiden houkuttelevuutta.

Ohjelmisto- ja e-business -yhdistyksen toimitusjohtaja Rasmus Roihan mukaan yhteiskunnan digitalisaatioon ehtii vielä mukaan.

– Vaikka vauhti on ollut kovaa, niin olemme nähneet digitalisaatiosta vasta jäävuoren huipun. Tulevaisuuteen voi vielä hyvin vaikuttaa, Roiha rohkaisee nuoria ja naisia alalle.

Kampanjat kannustavat naisia, tyttöjä ja nuoria ICT-alalle

ICT-alan myönteisiä mahdollisuuksia tuodaan esille useissa erilaisissa kampanjoissa, joita suunnataan niin nuorille kuin naisillekin.

Teknologiateollisuuden MyTech-ohjelma kannustaa nuoria hyödyntämään teknologiaa arjessaan sekä tutustumaan alan yrityksiin ja työmahdollisuuksiin. Women in Tech -ohjelma puolestaan on suunnattu alalla jo työskenteleville ja siitä kiinnostuneille naisille.

Koululaisia tablettitietokoneen äärellä luokkahuoneessa.
Koulujen ohjelmointiopetuksen myönteisten vaikutusten odotetaan näkyvän alan oppilaitoksissa ja työmarkkinoilla tulevina vuosina.Antti Heikinmatti / Yle

Yksi näkyvimpiä kampanjoita on ollut Suomen ohjelmisto- ja verkkoyrittäjien tukema Mimmit koodaa -hanke. Myös Microsoft on nostanut esille alalla työskenteleviä naisia omassa #SurfaceTheWomen (siirryt toiseen palveluun)-kampanjassaan.

Kampanjat lisäävät tietoisuutta alan mahdollisuuksista naisille ja tuovat uusia osaajia ohjelmisto- ja muihin ICT-yrityksiin.

Samaan aikaan pitempää muutosta rakennetaan kouluissa, joissa alkuvaiheessa olevan ohjelmointiopetuksen vaikutukset alkavat näkyä alan oppilaitoksissa ja työmarkkinoilla tulevina vuosina.

Lue myös:

Naisista halutaan koodareita – aikuisilla naisilla on ohjelmoinnissa tarvittavaa ongelmanratkaisukykyä

Koodaavat naiset ovat nyt nousussa Nairobissa – mutta slummeissa moni tyttö ei ole nähnytkään tietokonetta

16 vuotta koodannut Suvi Syrjäläinen kritisoi kiirettä saada huippukoodareita hetkessä: "Mistä ne tuhannet koodaajat revitään, jos ei aloittelijoista?"