Viron keskustapuolueen ja oikeistopopulistien hallitustunnustelut kuohuttavat Virossa ja europarlamentissa – "EKRE tuo mieleen fasistiset hallitukset"

Vaalit voittajaneen reformipuolueen mukaan keskustan on turha odottaa, että reformi tarjoaa sille pääministerin salkkua.

Viro
Jüri Ratas
Keskustan johtaja, nykyinen pääministeri Jüri Ratas Patrick Seeger / EPA-EFE

Viron keskustavasemmistolaisen keskustapuolueen valmius hallituskumppanuuteen oikeistopopulistisen EKRE:n kanssa riepottelee puolueen rivejä ja aiheuttaa huolta myös liberaalidemokraattisessa europarlamenttiryhmässä ALDE:ssa

Keskusta hävisi toissa sunnuntain vaalit oikeistoliberaalille reformipuolueelle, mutta puoluejohtaja Jüri Ratas sanoi vaali-iltana tekevänsä kaikkensa, jotta keskusta on vastakin hallitusvastuussa. Perjantaina keskusta torjui hallitusneuvottelut reformin kanssa.

ALDE:n johtaja Guy Verhofstadt on lähettänyt Ratasille sähköpostin, jossa hän pyytää vakavasti, että Ratas luopuisi hallitushankkeesta EKRE:n kanssa, kertoo Politico (siirryt toiseen palveluun)-lehti.

Vielä marraskuussa Ratas sanoikin yleisradioyhtiö ERR:n (siirryt toiseen palveluun)radiohaastattelussa, ettei yhteistyö EKRE:n kaltaisen puolueen kanssa ole mahdollista.

Verhofstadt kutsuu EKRE:ä äärioikeistolaiseksi puolueeksi, joka tuo mieleen Euroopan fasistiset hallitukset. Yhteistyö EKRE:n kanssa olisi vaaraksi Viron yhteiskunnalle ja sen geopoliittiselle asemalle ja aiheuttaisi korvaamatonta vahinkoa liberaalien yhteistyölle, hän sanoi.

Sekä keskustan yksi että reformin kaksi euroedustajaa ovat ALDE:n jäseniä.

Nykyinen hallituspohja on liian pieni

EKRE:n lisäksi keskusta neuvottelee Isänmaa-puoleen kanssa. Se on niin ikään konservatiivinen ja kansallismielinen, mutta linjauksissaan EKRE:ä hillitympi.

Isänmaa on myös nykyisessä hallituksessa keskustan kumppani, kuten myös sosiaalidemokraatit.

Niiden yhteinen paikkamäärä ei kuitenkaan enää riitä enemmistöön 101-paikkaisessa parlamentissa.

Raimond Kaljulaid
Raimond KaljulaidEsa Syväkuru/Yle

Neljä keskustan 17-jäsenisen hallituksen jäsentä äänesti neuvotteluja vastaan. Raimond Kaljulaid pitää mahdollisena, että kiista hajottaa puolueen. Hänen mukaansa sekin olisi parempi kuin hallitusyhteistyö EKRE:n kanssa. Omana protestinaan hän erosi puoluehallituksesta.

Millaisen hallituksen voisi muodostaa sellaisen puolueen kanssa, joka on toistuvasti muun muassa vähätellyt Hitlerin rikoksia ja jonka edustaja on sanonut, että lapsettomat naiset ovat "yhteiskunnalle haitallinen elementti", Kaljulaid kysyy blogissaan (siirryt toiseen palveluun).

– Etenkin nuorista äänestäjistä mahtaa nyt tuntua samalta kuin Britannian nuorista Brexit-äänestyksen jälkeisenä aamuna tai Yhdysvaltain nuorista Trumpin voiton jälkeen, Kaljulaid arveli ERR (siirryt toiseen palveluun):lle.

Reformi: Ovet auki muille paitsi EKRE:lle

Reformipuolue on useaan otteeseen sanonut, ettei se ryhdy yhteistyöhön EKRE:n kanssa. Puolue toisti kantansa keskiviikkona puituaan uutta tilannetta. Reformi ilmoitti myös, että vaalivoittajana se pitää kiinni oikeudestaan pääministerinsalkkuun.

Reformi sai toissa sunnuntain vaaleissa 34 edustajaa parlamenttiin. Keskustalla on 26 paikkaa, EKRE:llä 19, Isänmaalla 12 ja sosiaalidemokraateilla 10 paikkaa.

Reformin puheenjohtajan Kaja Kallaksen mukaan puolueen tavoite vaalien jälkeen oli muodostaa hallitus keskustan kanssa tasavertaiselta pohjalta. Tarjousta pääministerinsalkusta keskustan on kuitenkin aivan turha odottaa, Kallas sanoi.

Keskustan kieltäytymisen jälkeen todennäköisenä hallituspohjana pidettiin reformia, Isänmaata ja sosiaalidemokraatteja, kunnes keskusta sekoitti pakan omilla neuvotteluillaan EKRE:n ja Isänmaan kanssa.

Kallaksen mukaan reformilla on avoimet ovet puolueille, jotka ovat valmiit neuvotteluihin, EKRE:ä lukuun ottamatta.

Kristiina Kallas
Kristiina KallasEsa Syväkuru/Yle

Niukasti viiden prosentin vaalikynnyksen alle ja siksi ilman parlamenttipaikkoja jääneen uuden Viro 200 -puolueen johtaja Kristiina Kallas sanoo olevansa hyvin pettynyt kaikkien parlamenttipuolueiden johtajiin.

Hänen mukaansa kaikki keskittyvät Viron edun sijasta tavoittelemaan vain puolueensa ja sen jäsenten etua.

Valtakamppailu on vahingoittanut vakavasti kansan uskoa hallitukseen siitä riippumatta, millaiseen hallituspohjaan lopulta päädytään, Kallas sanoo ERR:n (siirryt toiseen palveluun) uutisessa.

Lue myös:
Viron suurimmista puoleista ei syntynyt hallituspohjaa – vaalivoittaja uumoilee salaisia sopimuksia