Analytiikkayritys kävi läpi 56 järjestön vaaliohjelmat: Yritysten kilpailukykyä pidetään tärkeimpänä – digitalisaatiosta ei puhu juuri kukaan

Ympäristöön liittyvät avaukset jäävät järjestöjen vaaliohjelmissa pinnallisiksi.

lobbaus
Helsingin keskustassa protestoitiin 6. maaliskuuta ilmastomielenosoituksessa eduskuntatalon edessä.
Ympäristöteemasta on tullut korulause, joka muistetaan mainita vaaliohjelmassa, mutta harvalla on siitä mitään konkreettista sanottavaa. Kuvassa eduskuntatalon edessä järjestetty mielenosoitus 6. maaliskuuta.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Jos suomalaiset järjestöt saisivat päättää, seuraava hallitus ryhtyisi toimiin yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden pelastamiseksi. Harva järjestö puolestaan lobbaa digitalisaation, ulkopolitiikan, kulttuurin tai sote-uudistuksen teemoista. Ympäristöön liittyvät vaatimukset jäävät järjestöjen vaaliohjelmissa pinnallisiksi.

Tämä selviää analytiikkayritys Iloomin tutkimuksesta, jossa käytiin läpi 56 järjestön vaaliohjelmat. Tutkimuksen on teettänyt konsulttitoimisto Blic.

Vaaliohjelmissa nousi esille neljä selkeästi hallitsevaa teemaa: työllisyys ja yritykset, sosiaali- ja koulutuspolitiikka, kuntien toiminta sekä EU ja kansainvälisyys. Iloomin innovaatiojohtajan Sari Siikasalmen mukaan hallitsevat teemat suomalaisessa lobbauksessa ovat melko perinteisiä.

Työstä puhuttaessa lobbausjärjestöt korostavat yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä, sääntelyn purkamista, verotusta ja työllisyyttä. Siikasalmi muistuttaa, että työ on paljon esillä myös siksi, että enemmistö tutkimuksessa mukana olleista organisaatioista edustaa joko työntekijöitä tai työnantajia.

Sosiaali- ja koulutuspolitiikassa esille nousee erityisesti huoli lasten ja nuorten mielenterveydestä. Koulutuksen suhteen kaikki järjestöt ovat hyvin yksimielisiä.

– Järjestöjen mukaan Suomen tulevaisuuden kilpailukyky perustuu koulutukseen ja tutkimukseen ja niihin odotetaan seuraavalta hallitukselta selkeästi enemmän investointeja, sanoo Siikasalmi.

Tekstianalyysissa tunnistettiin vaaliohjelmista yleisimmin esiintyviä sanoja ja aiheita sekä toistuvia aiheiden välisiä yhteyksiä.

Ympäristö on korulause, josta harvalla on mitään sanottavaa

Mistä asioista järjestöt eivät sitten pidä ääntä? Siikasalmen mukaan on mielenkiintoista, että digitalisaatiosta ja tekoälystä järjestöt puhuvat vähän, vaikka muualla yhteiskunnassa niistä kohistaan paljon.

Huomionarvoista on myös se, että sote- ja maakuntauudistusta ei näy lobbausjärjestöjen vaaliteemoissa enää juuri lainkaan. Sote- ja maakuntauudistukset jäivät Juha Sipilän hallitukselta kesken aivan viime metreillä, ja niiden tulevaisuus on seuraavan hallituksen käsissä.

– Liekö sitten pajatso tyhjennetty viime vaaleissa, pohtii Siikasalmi.

Tasa-arvo ja naisasia tulevat esille vain lapsiperheiden kautta. "Raikas tuulahdus" menneeltä vuosikymmeneltä.

Sari Siikasalmi

Analyysin perusteella ympäristöstä on tullut korulause, joka muistetaan mainita vaaliohjelmassa, mutta harvalla on siitä mitään konkreettista sanottavaa.

– Käytännössä ympäristöpolitiikkaan liittyvät avaukset ovat vähäisiä ja liittyvät pääosin metsien käyttöön ja maatalouteen. Työmarkkinajärjestöillä ei näytä olevan paljoa sanottavaa ympäristöteemoista, sanoo Siikasalmi.

Vähäiselle huomiolle jäävät myös ulkopolitiikka ja kulttuuri. Siikasalmen mukaan lobbausjärjestöjen vaaliteemat eivät suoraan heijasta tämänhetkistä yhteiskunnallista keskustelua, vaan mediassa ja yleisessä keskustelussa on esillä monipuolisempi valikoima teemoja.

Kaukana kansalaisten käyttämästä kielestä

Äiti ja lapsi
Suomalaiset lobbaajat yhdistävät tasa-arvon lähinnä lapsiperheisiin.Henrietta Hassinen / Yle

Iloomin tutkimuksessa kiinnitetään huomiota myös siihen, että sukupuolen asema näyttäytyy hyvin perinteisten teemojen kautta vaaliohjelmissa: tasa-arvo ja naisasia tulevat esille vain lapsiperheiden kautta.

– Tämä on "raikas tuulahdus" menneeltä vuosikymmeneltä. Mitään kovin uusia tai poikkeavia avauksia ei ollut tasa-arvoon liittyen, sanoo Siikasalmi.

Siikasalmi kuvailee vaaliohjelmien kieltä ylipäätään hyvin byrokraattiseksi: Politiikan ammattislangiksi, joka on kaukana kansalaisten käyttämästä kielestä. Konkreettisia politiikkatavoitteita oli loppujen lopuksi melko vähän.

– Onko niin, että poliittisissa kysymyksissä on vaikea esittää täysin yleispäteviä konkreettisia tavoitteita, ja on helpompi tunnistaa isompia päämääriä ja tavoitteita, pohtii Siikasalmi.

Vaaliohjelmien vertailu tuo esille myös eri lobbaajien väliset valtasuhteet. Siikasalmen mukaan tekstianalyysi näyttää, että työmarkkinajärjestöjen toiminta on ammattimaisempaa kuin pienempien kansalaisjärjestöjen. Siksi ammattiliitot ja työnantajaliitot pystyvät todennäköisesti ottamaan isomman roolin vaikuttamistyöstä, jota suunnataan aikanaan hallitusohjelmasta neuvotteleviin poliitikkoihin.