Taantuvissa kunnissa tyhjilleen jäävät liikerakennukset ovat yhä yleisempi näky – kuntien mahdollisuus puuttua haamukiinteistöihin on rajallinen

Liiketilojen kysynnän heiketessä rakennusten ylläpito voi käydä kannattamattomaksi. Seurauksena on ränsistyviä rakennuksia.

kiinteistöt
Myydään koko kiinteistö -ilmoitus liikekiinteistön ikkunassa.
Jenni Mehtonen / Yle

Tyhjät liikehuoneistot, ränsistyvät rakennukset sekä kylmilleen jätetyt kauppakeskukset ovat yhä tyypillisempi näky taantuvien kuntien katukuvassa.

– Onhan ihan selvä, että paikkakunnilla, joissa kaupan volyymi on laskenut ja kuntalaisia muuttanut paljon muualle, rakennuksille ja kiinteistöille ei välttämättä löydy uusiokäyttöä. Ilman muuta silloin on suurempi riski, että ne jäävät tyhjilleen, sanoo johtaja Jarkko Huovinen Kuntaliitosta.

Liikkeiden laittaessa lapun luukulle keskusta-alue muodostuu yhä tiiviimmäksi, koska jäljelle jäävät toiminnot keskittyvät yleensä toistensa läheisyyteen. Samalla muuttotappiollisiin kuntiin syntyy tyhjilleen jääneitä haamukiinteistöjä.

Vuokralaisia ei löydy, mutta kulut juoksevat

Kun vuokralaisia tai ostajia ei yrityksestä huolimatta löydy, voi kiinteistön jättäminen kylmilleen ja ränsistymään tuntua kiinteistön omistajasta hyvältä vaihtoehdolta, sillä suuressa kiinteistössä lämmityskulut ovat usein tuntuvat.

Lain mukaan kiinteistön omistajalla on velvollisuus pitää rakennus kunnossa. Mikäli omistaja päättää jättää kiinteistön ränsistymään, kunnan keinot puuttua asiaan ovat rajalliset, vaikka kiinteistö rumentaisi katukuvaa ja yleistä viihtyvyyttä.

Lahonnut ikkunapieli.
Jenni Mehtonen / Yle

– Jos kyseessä on yksityisellä maalla oleva yksityisen omistama kiinteistö, kaupungilla ei ole heti mahdollisuutta ottaa sitä haltuun ja tehdä sille jotakin, suunnittelupäällikkö Jani Hiltunen Kemin kaupungilta sanoo.

Moni rakennus jätetään rapistumaan

Kuntien imagoon rähjäisillä kiinteistöillä on tietysti kielteinen vaikutus.

– Kiinteistön omistajaa kehotetaan korjaamaan rakennus sellaiseksi, että seolisi turvallinen, terveellinen ja viihtyisä ympäristölle, Hiltunen kertoo.

Vain harva kiinteistönomistaja kuitenkaan lotkauttaa korvaansa kunnan toivomuksille, jos vaakakupeissa ovat oma rahapussi ja kunnan viihtyisyys. Yhä useammin kiinteistöjen omistajat myös asuvat muualla kuin kunnissa, joissa rähjäiset liikekiinteistöt sijaitsevat. Lisäksi moni aiemmin paikallisessa omistuksessa ollut liikerakennus on vuosien saatossa päätynyt kansainvälisille pääomasijoitusyhtiöille.

Erityisen ongelmalliseksi tilanne muuttuu silloin, kun kiinteistö ehtii rapistua korjauskelvottomaksi.

– Jotkut rakennukset voivat olla jo siinä kunnossa, että niitä ei voida korjata. Silloin ollaan haasteen edessä, miten voidaan velvoittaa korjaamaan kiinteistö, jos sitä ei voida korjata, Hiltunen pohtii.

Ränsistyvä liikerakennus.
Jenni Mehtonen / Yle

Investointi laajoihin vanhojen liikekiinteistöjen korjauksiin on taantuvilla alueilla usein kannattamatonta.

–Jokainen arvioi kiinteistöä kunnostaessaan, mikä sen tuotto missäkin toiminnoissa voisi olla. Jos ei ole enää kannattavaa järjestää liiketoimintaa, johon kiinteistöä on vuokrattu, ei synny sellaista tulovirtaa, jonka takia kiinteistöön kannattaisi investoida, Jarkko Huovinen Kuntaliitosta sanoo.

Myös tonttimaa voi olla arvotonta

Tonttimaan menettäessä jälleenmyyntiarvonsa myös rakennuksen purkaminen voi olla kiinteistön omistajalle kannattamatonta. Taantuvassa kunnassa keskeisellä paikallakaan oleva tontti ei välttämättä mene kaupaksi, koska uudisrakentaminen ei ole kannattavaa.

– Jos lähdetään siitä ajatuksesta, että rakennukset pitäisi korjata ja pistää kuntoon, niin totta kai siitä tulee kuluja. Jos rakennus taas on korjauskelvoton ja se joudutaan purkamaan, siitäkin tulee kuluja, suunnittelupäällikkö Jani Hiltunen sanoo.

Äärimmäisissä tapauksissa kiinteistöt voivat päätyä kuntien omistukseen ja purettaviksi, mutta prosessi on pitkä ja monipolvinen. Esimerkiksi Kemissä näin on käynyt ränsistymään päästetyn ravintolakiinteistön kanssa.