Analyysi: Lapin viimeisistä kansanedustajan paikoista on tulossa tiukka vääntö

Lapissa kansanedustajien paikoista kisaavat etupäässä keskusta, vasemmistoliitto, demarit, kokoomus ja perussuomalaiset.

eduskuntavaalit
Lapin vaalipiirin ehdokkaita, Kati Tervo, Katri Kulmuni, Heikki Autto.
Vasemmistoliiton Kati Tervo on haastanut istuvan kansanedustajan puolueen ykköspaikasta.. Viime kerran ääniharava, keskustan Katri Kulmuni, hakee jatkokautta. Viime vaaleissa eduskunnasta pudonnut Heikki Autto koittaa paluuta vaaliliittojen avulla.Asmo Raimoaho / Yle

Kuten aina, tälläkin kertaa Lapissa käydään tiukka taisto viimeisestä kansanedustajan paikasta. Ennakkoon arvioituna varmimmat paikat ovat keskustan kolme sekä vasemmistoliiton, SDP:n ja kokoomuksen yksi paikka.

Seitsemännestä paikasta kisaavat perussuomalaiset, keskusta ja vasemmistoliitto. Erityisesti perussuomalaisten kannatusta on vaikea ennakoida, koska Jussi Halla-ahon ajasta ei ole vertailukohtaa.

Iso kysymys on mihin menevät Hanna Mäntylän ja Paavo Väyrysen viime vaaleissa yhteensä keräämät noin 15 000 ääntä.

Lapin pienistä puolueista vihreiden Riikka Karppinen kampanjoi ahkerasti, mutta isokaan vaalivoitto ei riittäne valintaan.

Puolueiden kannatusmittausgrafiikka maaliskuu 2019
Yle Uutisgrafiikka

Keskustan edustaja voi tippua pois eduskunnasta

Mielipidetiedustelujen perusteella keskusta kärsii vaalitappion Lapissa. Keskustan kannatus on silti niin korkealla, että yhtä paikkaa isompi menetys olisi iso yllätys.

Yksi haaste keskustalla on ehdokasasettelu. Viime vaaleissa valitut ovat Paavo Väyrystä lukuunottamatta ehdolla Lapissa.

Edustajan paikan koittavat uusia torniolainen Katri Kulmuni, rovaniemeläinen Markus Lohi ja savukoskelainen Eeva-Maria Maijala. Myös suurimman osan viime kaudesta kansanedustajana istunut Mikko Kärnä on ehdolla.

Tilanne on muille ehdokkaille haastava, sillä istuvat edustajat ovat valmiiksi tunnettuja ja on mahdollista, että yksi edellä mainituista neljästä ei tule valituksi. Tämä on näkynyt keskustan ehdokasasettelussa ja kampanjoinnissa.

Positiivista keskustan kannalta on se, että keskustasta eronnut Väyrynen ei ole ehdolla Lapissa.

Neljännen paikan säilyttämiseen keskusta tarvitsee tukea äänten jakautumisesta ja "hukkaäänten" määrästä. Niiden vaikutuksesta kertoo se, että vuoden 2007 vaaleissa keskusta sai reilun 43 prosentin kannatuksella kolme paikkaa, kun viime vaaleissa hieman pienemmällä prosentilla puolueelle tuli neljä paikkaa.

Keskustaa rasittaa hallitusvastuu. Suomen taloutta on laitettu kuntoon, mutta petetty koulutuslupaus, pakkolaeilla kiristetty kilpailukykysopimus, indeksien jäädytykset ja työttömien aktiivimalli painavat kannatusta alas.

Lapissa keskustalaiset ovat perinteisesti kannattaneet yhteistyötä demareiden kanssa ja vierastaneet yhteistyötä kokoomuksen kanssa. Kokoomuksen kanssa toteutettu oikeistolainen politiikka saattaa näkyä keskustan kannatuksen putoamisena erityisesti Lapissa.

Perussuomalaisten haasteena tuntemattomat ehdokkaat

Perussuomalaisten toivoa paikan säilyttämisestä nostavat viime aikojen kohentuneet luvut kannatusmittauksissa. Lapissa haasteena on ehdokkaiden tuntemattomuus.

Puolueella ei ole kärkiehdokkaita, koska viimeksi yli 8 000 ääntä saanut Hanna Mäntylä ei ole mukana ja Mäntylän tilalle eduskuntaan noussut Matti Torvinen on loikannut sinisiin.

Puolueesta irtautuneet siniset rokottavat varmaan jonkun verran perussuomalaisten äänipottia myös Lapissa. Samaa saattaa tehdä myös keskustan Kärnä. Toisaalta myös perusssuomalaiset iloitsevat siitä, että Väyrynen ei ole keräämässä ääniä Lapissa.

Perussuomalaiset ei ole kuitenkaan enää yleinen protestipuolue, joten protestiääniä voi jäädä saamatta.

Peruskysymys on, kantaako maahanmuuttokysymys enää. Siitä on kuitenkin aikaa, kun turvapaikanhakijoita tuli maakuntaan sekä länsi- että itärajan kautta ja Tornioon perustettiin järjestelykeskus. Toisaalta puolueen ehdokkaat varmasti muistuttavat, että Oulussa ulkomaalaisia epäillään useista seksuaalirikoksista.

Perussuomalaiset pitävät paikkansa, jos puolue pystyy keräämään ääniä tasaisesti eri puolilta Lappia, kuten kahdeksan vuoden takaisessa jytkyvaalissa.

Lapin vaalipiirin tilastoja. Äänioikeutettuja 161293, äänestysprosentti viime vaaleissa 69,1, ehdokkaita 122 ja 7 valitaan eduskuntaan
Asmo Raimoaho / Yle

Vasemmistoliitolla on pieni mahdollisuus toiseen paikkaan

Jos perussuomalaiset eivät saa ehdokasta läpi ja keskusta menettää yhden paikan, voi vasemmistoliitolla olla mahdollisuus toiseen paikkaan.

Puolueen toiveita vaalivoitosta nostaa menestyminen viime kuntavaaleissa. Kuntavaalien tuloksella toinen paikka olisi jäänyt vain vajaan sadan äänen päähän. Kuntavaaleissa kuitenkin äänestetään enemmän tuttua ehdokasta kuin puoluetta.

Vasemmistoliitto laskee myös oikeistohallitukseen kohdistuvan kritiikin satavan sen laariin. Toisaalta mitähän lappilaiset äänestäjät tuumivat puolueen kannattamasta lentoverosta, joka ei ainakaan matkailuväkeä miellytä.

Lisäksi puolueen vihertyneen linjan koetaan menneen kauas työläisen arjesta. Tosin Lapissa ehdokkaat kuitenkin korostavat metsäteollisuuden työpaikkojen merkitystä.

Vasemmistoliiton savukoskelainen istuva kansanedustaja Markus Mustajärvi on ennakkoasetelmissa vahvoilla. Vahvimmat haastajat löytynevät Suomen punaisimmasta kaupungista Kemistä, josta on ehdolla kolme nuorta naista.

Heistä Sari Moisanen sai kaksissa viime vaaleissa noin 4 000 ääntä. Ahkeraa kampanjaa tekeveä Kati Tervo on kertonut haastavansa Mustajärven ykkössijan. Kolmas nuori nainen on Albana Mustafi. Haastajien haasteena on äänten mahdollinen hajoaminen.

Lapin ainoa julkkisehdokas on rap-artistina tunnettu Lalli Mustakallio.

SDP pitänee yhden paikan

Sosialidemokraatit voivat pitää yhden kansanedustajan paikan säilyttämistä suhteellisen varmana. Vahvimmalta ehdokkaalta vaikuttaa istuva kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä Rovaniemeltä.

Toinen paikka on demareilla liian kaukana. Sen saavuttaminen edellyttäisi äänimäärän tuplaamista edellisistä eduskuntavaaleista.

Demareiden menestystä puoltavat kannatusmittausten ylöspäin osoittavat lukemat. Myös demareilla on haasteena se, miten lappilaiset suhtautuvat puolueen johdon päättämiin linjauksiin.

Esimerkiksi demareiden avaus autokannan sähköistämisestä on kirvoittanut runsaasti arvostelua pitkien etäisyyksien maakunnassa.

Lappilaiset demarit ovat joutuneet selittelemään myös puheenjohtaja Antti Rinteen vaatimuksia hakkuiden vähentämisestä. Lapissa kun moni odottaa Kemijärven sellutehtaan tai Kemin biodiesellaitoksen toteutuvan ja tuovan työpaikkoja.

Kokoomus koettaa paluuta vaaliliittojen avulla

Kokoomus menetti viime vaaleissa kansanedustajan paikkansa Lapista, vaikka Heikki Autto sai kaikista ehdokkaista neljänneksi eniten ääniä. Autton paikka jäi vajaan 700 äänen päähän ja hän putosi eduskunnasta.

Tällä kertaa kokoomus pyrkii varmistamaan Autton läpimenon kahdella vaaliliitolla, jotka on solmittu RKP:n ja kristillisdemokraattien kanssa.

Viime eduskuntavaaleissa kristillisdemokraatit ja RKP saivat yhteensä lähes 1 600 ääntä, joten Autton läpimeno on mahdollista.

Yksi varjo kokoomuksella on puolueen epäonnistuminen vanhustenhuoltoon liittyvässä keskustelussa. Lapissa on paljon ikäihmisiä, joita kokoomuksen yksityisiä hoitoyrityksiä suosiva politiikka saattaa epäilyttää.

Lappilaisiin äänestäjiin kokoomus vetoaa esimerkiksi henkilöauton tarpeellisuudella ja teollisuuden kilpailukyvyn turvaamisella.

Korjattu grafiikkaa kello 15.30 18.3.2019: Äänioikeutettujen määrä tarkennettu.