Lapin ehdokkailta kyllä kaivosverolle – erimielisyyttä Jäämeren radasta ja ILO-sopimuksesta

Eniten kaivosveroa kannattavat kristillisdemokraattien, vihreiden ja keskustan ehdokkaat.

vaalikoneet
Kevitsa kaivos
Kevitsan kaivos Sodankylässä.Annu Passoja / Yle

Lapin eduskuntavaaliehdokkaat kannattavat kaivosveroa. Valtaosa ehdokkaista on sitä mieltä, että Lappiin ei saisi avata yhtään uutta kaivosta ennen kuin yhtiöiltä aletaan periä kaivosveroa.

Eniten kaivosveroa kannattavat kristillisdemokraattien, vihreiden ja keskustan ehdokkaat.

– Suomeen tulee saada kaivosvero, jonka tuotoilla voidaan paremmin varautua esimerkiksi kaivostoiminnasta johtuviin mahdollisiin ympäristövahinkoihin, Pirkka Aalto (kd.) perustelee.

– Kaivosveron tai louhintakorvauksen käyttöönotto takaa sen, että kaivokset tuottavat enemmän tuloja paikallistalouteen, mikä mielestäni on ensisijaisen tärkeää, Riikka Karppinen (vihr.) sanoo.

Tulot kaivoskunnille?

– Kaivosvero on ehdottomasti otettava käyttöön ja sen tulot on ohjattava kaivoskunnille, ei valtiovarainministeriöön, Mikko Kärnä (kesk.) kommentoi.

Varauksellisimmin kaivosveroon suhtautuvat siniset.

– Kysymys on täysin hassu. Kuinkapa ja millä lainsäädännöllä me se kieltäisimme. Kaivoslaki on uudistettava ja katsottava sitten miten toimitaan. Meidän tulee saada oma osamme omasta maasta jota esivanhempamme ovat puolustaneet henkensä kaupalla, Matti Torvinen (sin.) vastaa.

Suomessa kaivosyhtiöiltä ei peritä erillistä kaivosveroa, jolla maksettaisiin korvaus maasta kaivetuista mineraaleista.

Vastaukset käyvät ilmi Ylen vaalikoneesta (siirryt toiseen palveluun), joka avautui torstaina.

"Ilmastokin kiittäisi" Jäämeren radasta

Vaalikoneessa kysyttiin ehdokkailta mielipidettä myös Jäämeren radan rakentamisesta. Rautatie saa Lapissa kannatusta etenkin perussuomalaisten kansanedustajaehdokkailta.

– Pelkästään rekkarallin hillitsemiseksi rata olisi rakennettava ja ilmastokin kiittäisi, Kalervo Björkbacka (ps.) kiteyttää.

– Jäämeren rata tulee rakentaa Rovaniemen ja Kemijärven kautta Kirkkoniemeen, Timo Tolonen (ps.) kommentoi.

Myös moni kokoomuksen ehdokas on hankkeelle myötämielinen.

– Jäämeren radan rakentaminen on Lapille ja Suomelle suuri mahdollisuus, kun puhutaan parin seuraavan vuosikymmenen päähän ulottuvasta aikajänteestä, Heikki Autto (kok.) sanoo.

Kielteisimmin radan rakentamiseen suhtautuvat vihreiden ehdokkaat.

– Lappi ei tarvitse Jäämeren rataa, mutta tarvitsee kehäradan Kemijärveltä Kolariin. Liittymäliikenteen kehittäminen on ollut vaikeaa, mutta uuden tekniikan avulla joustavat yhteysliikenteen keinot ovat nykyaikaa, Pekka Nyman (vihr.) vastaa.

Penseyttä hanketta kohtaan on myös Vasemmistoliiton riveissä.

– Työryhmä valitsi valitettavasti ykkösvaihtoehdoksi yhteyden, joka ei koskaan tule toteutumaan (Kirkkoniemi). Pitäisi edistää sekä läntisten raideyhteyksien (Kolarin radan sähköistäminen) että tosissaan tutkia Salla-Kantalahti-ratayhteys, Markus Mustajärvi (vas.) kommentoi.

Suomen ja Norjan yhteinen selvitysryhmä totesi viime kuussa, ettei se puolla ratahanketta, koska hanke ei vaikuta taloudellisesti kannattavalta.

Komitea saamelaiskiistoja ratkomaan?

Yksi vaalikoneen kysymyksistä koski saamelaisten oikeuksia vahvistavan ILO-sopimuksen ratifiointia.

Sopimuksen ratifiointia seuraavalla hallituskaudella kannattavat Lapissa eniten vihreiden ja SDP:n eduskuntavaaliehdokkaat.

– Toivon, että 2015 vuoden jälkeen avoimeksi jääneet ristiriidat on saatu selvitettyä ja sopimus voidaan ratifioida seuraavalla hallituskaudella, Antti Brunni (vihr.) kommentoi.

– Saamelaiskäräjälain uudistamista, pohjoismaista saamelaissopimusta, ILO 169:n sopimuksen ratifiointia ja sovintokomission työn jatkoa varten tulee perustaa laajapohjainen komitea, jossa em. asiat ratkaistaan, Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sanoo.

Vähiten alkuperäiskansasopimusta puoltavia ehdokkaita on perussuomalaisissa ja keskustassa.

– En usko, että sopimuksen ratifioimiseen on edellytyksiä niin kauan kuin saamelaismääritelmästä on epäselvyyttä lainsäädännössä tai sen tulkinnassa, Katri Kulmuni (kesk.) vastaa.

Edellinen hallitus päätti tammikuussa vetää pois eduskunnasta saamelaisten oikeuksia vahvistavan sopimusesityksen. Hallitus perusteli esityksen poisvetämistä muun muassa sillä, että siinä oli vanhentuneita esityksiä.

99 ehdokasta Lapista

Ylen vaalikoneeseen vastasi Lapin vaalipiiristä 99 kansanedustajaehdokasta eli runsaat 80 prosenttia vaalipiirin ehdokkaista.

Koko maasta vaalikoneeseen vastasi 2200 ehdokasta.

Ylen vaalikoneeseen pääset tästä (siirryt toiseen palveluun).