Ärsyttääkö vihapuhe tai voivottelu perheen ja työn yhdistämisestä? Minna Canthia ärsytti – näihin 5 seikkaan hän puuttuisi nykyään

Minna Canth vaikutti paljon maamme yhteiskunnalliseen kehitykseen. Jos Canth eläisi, hän varmasti puuttuisi moneen epäkohtaan nykyajassa.

Minna Canth
Minna Canth
Yle Uutisgrafiikka

Minna Canth, 175-vuotias rouva Kuopiosta. Kuulostaa pölyiseltä ja tylsältä. Sitä Minna Canth ei kuitenkaan ole. Hän oli aikansa radikaali, joka toi näkemyksiään esiin häpeilemättä, vastustuksesta lannistumatta.

Tuohon aikaan naisten asema yhteiskunnassa oli olematon. Äänioikeus, vaikuttamismahdollisuudet ja yliopistotason koulutus olivat vielä kaukaista unelmaa. Nyt ne ovat arkea, mutta ilman Minna Canthin pioneerityötä asiat voisivat olla toisin.

Vaikka moni seikka on yhteiskunnassa muuttunut ja parantunut, ovat Canthin ajatukset yhä ajankohtaisia. Tutkija ja tietokirjailija Minna Maijala on perehtynyt Canthiin vuosien ajan ja hän on vakuuttunut, että kärkkään näytelmäkirjailijan ajatuksilla on annettavaa tänäkin päivänä. Ongelmat eivät ole kadonneet.

Tasa-arvo
Yle Uutisgrafiikka

1. Tasa-arvo ei ole vieläkään totta

Näin se vain on, vaikka paljon on petrattu.

Jo tämä juttu itsessään on ongelmallinen. Minna Canthin yhteydessä pohditaan usein juuri ajankohtaisuutta. Hänen täytyy vuosittain ansaita huomionsa ja liputuspäivänsä olemalla merkityksellinen myös nykyhetkessä.

– Tätä kysymystä ajankohtaisuudesta ei esitetä mieskirjailijoiden yhteydessä. Ei kukaan kysy Runebergista puhuttaessa hänen ajankohtaisista ajatuksistaan. Mieskirjailijoille riittää heidän historiallinen arvonsa, toteaa Minna Maijala.

Nyt kun valitettava epäkohta on tunnistettu ja tunnustettu, voidaan jatkaa syvemmälle Canthin teeseihin.

Tasa-arvo oli hänen aikanaan vielä vieras sana. Canth korosti kirjoituksissaan laajemmin arvon antamista toiselle ihmiselle, oli hän sitten mies tai nainen. Hän sanoi, että naiskysymys on koko ihmiskunnan kysymys, se ei ole tärkeä vain naisille, vaan kaikille.

Tutkija Minna Maijala perää rehellisyyttä, miten naisista kerrotaan tai miten tasa-arvoa ajetaan. Hänen mukaansa on vielä matkaa sellaiseen maailmaan, jossa sukupuoli ei määrittelisi elämää niin paljon.

– Olisi tärkeä nähdä millaista kertomusta maailmasta rakennetaan. Tässä voisi nostaa esiin Canthin näkemyksen tasa-arvosta koko ihmiskunnan kysymyksenä.

#metoo-kampanjan myötä medioissa ympäri maailmaa on ryhdytty nostamaan juttujen naiskiintiötä. Haastateltaviksi ja asiantuntijoiksi yritetään saada enemmän naisia. Maijalan mukaan pyrkimys on erinomainen, mutta monin paikoin toteutus on vinoutunut.

– Omien havaintojeni mukaan sukupuolittuneisuus on melkeinpä kasvanut. Niin sanotuissa kovissa aiheissa asiantuntijoina ja haastateltavina on edelleen paljon miehiä. Samalla naisille suunnatut juttutyypit ovat lisääntyneet. Hoivaa, terveyttä ja perhearkea koskevissa jutuissa haastateltat ovat naisia ja näin saadaan tilastot näyttämään hyviltä.

Maijala seuraa paljon erilaisia medioita ja on huomannut, että hänen uutisvirtaansa nousee jostain syystä parisuhdejuttuja ja laihdutusvinkkejä. Hänen miehelleen tällaisia juttuja ei tule.

– Syötteiden minulle tarjoamat jutut eivät kuvasta minua. Sukupuolen painottamista algoritmeissa kannattaa pitää silmällä, sillä se muokkaa, miten maailmaa nähdään.

”Naisen työala tulevaisuudessa on laaja, hänen tehtävänsä tärkeä. Mitä vuosisadat, vuosituhannet ovat rikkoneet ja laiminlyöneet, se kaikki tulee hänen korjata ja parantaa.” ( Minna Canth: Mikä on naisasian lopullinen ohjelma?, 1893)

Vihapuhe
Yle Uutisgrafiikka

2. Vihapuhe ja fakenews, tuttuja juttuja

Minna Canth tiesi, mitä on vihapuhe. Hän sai osakseen sitä paljon. Enimmäkseen hän suhtautui siihen huumorilla, mutta ajoittain loanheitto sai hänet vetäytymään omiin oloihinsa. Hän oli herkkä ronskin ulkokuorensa alla ja yritti aina välttää riitaisat keskustelut.

Minna Canth oli monista asioista eri mieltä lähipiirinsäkin kanssa. Silti hän ei tuominnut tai hylännyt heitä, vaan pyrki ajatusten vaihtoon, sitä hän rakasti.

Hän jaksoi myös sinnikkäästi taistella aikansa valheita vastaan.

– 1800-luvulla oli vallalla käsitys, että naisten terveys ja heikkous rajoittavat heidän toimiaan. Kyvyttömyydellä perusteltiin milloin mitäkin. Näitä käsityksiä Canth jaksoi sitkeästi oikaista.

Minna Canth uskoi vahvasti oikeuden ja totuuden voittoon.

"Mitä siitä, jos pienellä maapallolla yksi erehdys toistaan takaa ajaa, jos ihmis-suku hitaasti ja vaikeasti astuu päämaaliansa kohden, jos järjen ja rakkauden valo useasti näyttää sammuvan pahuuden ja tyhmyyden yöhön. Totuus ei siltä huku: se lähettää säteitään yhtä uskollisesti hengen maailmaan kuin aurinkokin aineelliseen. Eikä yö ole niin pitkä, ettei aamu vihdoin koita.” (Minna Canth novellissa "Eräänä sunnuntaina", 1889.)

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

3. Yliopistot ovat täynnä naisia, mihin he sen jälkeen katoavat?

Naisten koulutus oli yksi tärkeimmistä Minna Canthin ajamista asioista. 1800-luvun lopun Suomessa tyttöjen koulutus oli kaikkea muuta kuin itsestään selvyys. Porvarisperheen tyttönä Minna oli itse päässyt osalliseksi tästä etuoikeudesta. Hän pääsi myös ensimmäisten naisten joukossa opiskelemaan kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaariin.

Vuoden opintojen jälkeen, Minna Canth, tuolloin vielä tyttönimeltään Johnson, keskeytti opiskelun. Vanhoissa elämäkerroissa on annettu ymmärtää, että hän uhrautui avioliiton vuoksi. Minna Maijalan tutkimusten mukaan hän oli kuitenkin lopettanut opiskelun perheeensä painostuksen takia.

Minna Canth ajoi voimalla naisten oikeutta tasavertaisiin yliopisto-opintoihin. Canth ei ehtinyt nähdä hartaan toiveensa toteutumista, sillä Suomeen saatiin yhtäläinen opiskeluoikeus vasta vuonna 1901.

Nykyään Minna Canth hykertelisi yliopistojen käytävillä. Monissa tiedekunnissa suuri osa opiskelijoista on naisia. Canthin hymy hyytyisi kuitenkin hänen kurkistaessaan työelämään ja etenkin korkeammille viroille. Missä ovat naiset?

– Canth olisi varmasti hyvin ihmeissään tilanteesta. Miten on mahdollista, että yhä harvemmiksi käyvät miesopiskelijat ponnistavat nopeammin ja pidemmälle työelämässä? Minne naiset katoavat pitkän ja kalliin koulutuksen jälkeen? Miksi perhe on edelleen melko automaattisesti naisen aluetta, pohtii Maijala.

Canth olisi epäilemättä ollut innolla mukana viime vuosina velloneessa perhevapaauudistuskeskustelussa. Hän olisi vaatinut varmasti myös muita toimia, miten perheen ja työn yhdistäminen onnistuisi joustavammin.

– Työpaikat voisivat vielä tehdä paljon. Myös asenteissa on korjaamisen varaa. Onko varmasti täysin hyväksyttävää, että mies jää hoitamaan lasta, vai onko hänen oltava eniten peloissaan yt-neuvottelujen alkaessa? Ihmiset ovat hyvin herkkiä aistimaan asenteita.

”Kasvatettakoon poikaa yhtä yhtä typerästi ja ahdasmielisesti kuin naista, puristettakoon nuorukainen kureuumiin ja katsottakoon, kuinka pitkälle hänellä voimia ja terveyttä riittää.” ( Minna Canth: ”Naiskysymyksestä II”, 1884.)

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

4. Onko köyhälläkin tunteet?

Minna Canthin aikana ajateltiin, ettei ole. Minna Canth oli ensimmäisiä kirjailijoita Suomessa, jotka kuvasivat vähempiosaisten tuntemuksia. Ajatus tunteellisista köyhistä oli niin radikaali, että Canthia syytettiin siitä, että oli lainannut kuvailemansa köyhän tunteet porvaristolta.

– Silloin köyhiä ei nähty yksilöinä. Tuntuu, ettei siitä ole edetty paljoa. Nykyäänkin vähempiosaiset helposti niputetaan. Ylhäältä käsin mieluusti neuvotaan, mitä pitäisi tehdä.

Nykyään Minna Canth pitäisi ehkä suurimpana huolenaiheena kasvavaa eriarvoistumista. Ihmiset gettoutuvat leireihinsä ja kupliinsa. Toisen hätää on yhä vaikeampi nähdä.

– Canthin tuotannossa käsitellään hyvin paljon sitä, miten säätyläiset eivät ymmärrä eri lähtökohdista tulevia. Tuntuu, että nykyään ei haluta käsittää, millaisten ongelmien kanssa monet joutuvat taistelemaan arjessaan. Parhaiten pärjäävillä on aika kovat arvot. Aikamme ei pidä arvossa myötätuntoisia.

”Kuinka on? Kumpi vaarallisempaa: antaa vääryyksien hallita ja vallita, antaa epäkohtien kasvaa peittojen suojassa, koettaen vaan ennen kaikkea säilyttää suloista rauhaa. Vaiko: pelkäämättä katsoa totuutta vasten silmiä, etsiä syyt epäkohtiin ja rehellisesti miettiä tehokkaimpia keinoja niiden poistamiseen?” (Minna Canth: ”Kirje Kuopiosta”, Keski-Suomi, 1885.)

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

5. Sivistys, ketä kiinnostaa!

Tässä kohtaa Minna Canth huokaisisi surullisena, jos eläisi yhä. Sivistys oli häneen mukaansa kaiken alku ja juuri. Sivistyksen avulla tasa-arvo paranisi, vihapuheet lakkaisivat ja ennen kaikkea myötätunto kanssaihmisiä kohtaan kasvaisi.

Canth seurasi innokkaasti maailmalla liikkuvia virtauksia. Hän tutki kirjallisuutta ja seurasi tieteellistä keskustelua ja omaksui uusia aatteita. Hän ei niellyt uusia ismejä purematta vaan keskusteli niistä aikalaistensa kanssa. Canth uskoi sivistyksen maailmaa parantavaan voimaan.

Minna Canth tuskin käsittäisi miten nopeasti sivistyksen arvostus on kadonnut. Eikä Canth tarkoittanut sivistyksellä knoppitietoa ja kirjaviisautta, vaan oikeaa ymmärrystä nähdä asiat toisesta vinkkelistä, toisen näkökulmasta ja edes aavistella, miltä toisesta tuntuu.

– Taiteiden ja kirjallisuuden harrastaminen auttaa ymmärtämään toisenlaisia ihmisiä ja maailmoja. Sitä Minna Canth yritti teoksillaan välittää. Nykyään tuntuu, ettei kulttuurin ja taiteiden arvoa oikein nähdä.

”Ihmisen luonnossa asuu halu nähdä uutta, outoa, ihmeellistä ja olla tuon tuostakin intoisessa mielentilassa. Jos hän saa tyydyttää tätä luontonsa tarvetta hyvillä, ylentävillä havainnoilla ja keinoilla, niin hän viihtyy hyvin ja hänen henkensä voimat pysyvät virkeinä.” (Minna Canth: ”Teatterin merkitys kansallisessa sivistystyössä”, 1878.)

Juttua varten on haastateltu tutkija Minna Maijalaa ja käytetty lähteenä hänen teostaan Punaiset kengät - Minna Canthista, rakkaudesta ja vallasta.

Lue lisää:

Täältä voit katsoa Minäkin olen Minna Canth -pääjuhlan kokonaisuudessaan

Rouva Jenni Haukio piti kantaaottavan puheen pääjuhlassa. Lue puhe täältä (siirryt toiseen palveluun).

Kuinka monen lapsen yksinhuoltaja Minna Canth oli? Muistatko hänen elämään jääneet lauseensa? Testaa tietosi kirjailijasta

Minna Canth oli aikansa radikaali ja päähänpotkittujen puolustaja – nyt hänen värikkäästä elämästään tehdään esityksiä enemmän kuin koskaan