Analyysi: Ennätysmäärä ehdokkaita tavoittelee kansanedustajanpaikkaa Keski-Suomesta

Kolme keskisuomalaista politiikan konkaria jättää eduskunnan, mutta tilalle on tarjolla reilusti aiempaa suurempi joukko ehdokkaita.

eduskuntavaalit
Keski-Suomen kansanedustajia.
SDP:n Susanna Huovinen ja Lauri Ihalainen sekä keskustan Mauri Pekkarinen jättävät eduskunnan. Ketä äänestävät nyt ne, jotka neljä vuotta sitten äänestivät näitä kolmea?Asmo Raimoaho / Yle

Jos politiikka on rikki, korjaustyöt kiinnostavat. Lienee siis parasta unohtaa puheet siitä, että kansanedustaja olisi kansakunnan kusitolppa (siirryt toiseen palveluun) (Iltalehti).

Eduskunta on Keski-Suomessa kasvattanut vetovoimaansa roimasti. Vaalipiirin kymmentä kansanedustajan paikkaa tavoittelee tänä keväänä ennätykselliset 153 ehdokasta, lähes 30 edelliskertaa enemmän.

Asetelmat ovat maakunnassa kutkuttavat. Eduskunnan jättää nyt kolme politiikan konkaria: eurovaaleihin valmistautuva keskustan Mauri Pekkarinen sekä SDP:n molemmat edustajat, Susanna Huovinen ja Lauri Ihalainen.

Luopujat keräsivät edellisvaaleissa huimat 24 517 ääntä. Uudeltamaalta Keski-Suomeen neljä vuotta sitten ehdolle siirtynyt Lauri Ihalainen oli vaalipiirin ykkönen 10 347 äänen saaliillaan.

Ketä äänestävät nyt ne, jotka neljä vuotta sitten äänestivät näitä kolmea?

Puoluekannatus-grafiikka.
Yle Uutisgrafiikka

Politiikan tutkija Mikko Jakonen arvioi, että erityisen tarkkaan valintaansa miettivät 40 vuoden jälkeen eduskunnan jättävän Mauri Pekkarisen kannattajat, sillä puolueen listalla ei ole juuri hänen kaltaistaan poliitikkoa.

– Pekkarista äänestäneet voivat olla myös erityisen pettyneitä Sipilän hallituskauteen, huomauttaa Jakonen, yliopistonlehtori yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselta Jyväskylästä.

Yksi pettymys on ollut se, että Sipilän hallitukseen ei mahtunut yhtään keskisuomalaista kansanedustajaa.

Ehdokaslistalla on kuitenkin kolme istuvaa kansanedustajaa - Petri Honkonen, Anne Kalmari ja Aila Paloniemi - sekä ex-kansanedustaja Petri Neittaanmäki, joka yrittää paluuta jo kolmatta kertaa. Pekkarisen manttelinperijän titteliä havittelee myös näkyvästi kampanjoiva Joonas Könttä.

SDP:llä kova kisa äänistä

Viidennen kauden kansanedustaja, entinen ministeri Susanna Huovinen siirtyi jo viime kesänä muihin töihin, mikä tarjosi varasijalta tilalle nousseelle Riitta Mäkiselle paalupaikan vaaleihin.

Huovisen äänestäjiä houkuttelevat myös eduskunnasta toissa vaaleissa pudonnut Tuula Peltonen ja viime kerralla toiselle varasijalle yltänyt Piritta Rantanen, molemmat Jämsästä. Piiri odottaa paljon myös entiseltä lapsiasiavaltuutetulta, Tuomas Kurttilalta.

Lauri Ihalaisen äänestäjiä tavoittelevat erityisesti SAK:n aluejohtaja Ahti Ruoppila ja pääluottamusmies Jukka Hämäläinen. Vasemmistoliiton 2. varapuheenjohtaja Juho Kautto nousi kuntavaaleissa Äänekosken ääniharavaksi ja saattaa myös houkutella Ihalaista äänestäneitä.

Konkarit vetoapuna

Perussuomalaisten vetoapuna on Teuvo Hakkaraisen ja Toimi Kankaaniemen lisäksi toissa kauden kansanedustaja Kauko Tuupainen. 78-vuotias entinen demari ehti jo luopua kaikista luottamustoimistaan, mutta lähti nyt "takaamaan puolueen menestystä" (siirryt toiseen palveluun) (Keskisuomalainen, vain tilaajille).

Sinuhe Wallinheimo lienee edelleen kokoomuksen ykkönen, jonka takana kakkospaikkaa kärkkyvät muun muassa Lotta Ahola ja Juha Suonperä sekä sote-teemalla kampanjoiva kirurgi Ville Väyrynen.

Vasemmistoliitto odottaa eniten neljä vuotta sitten täpärästi eduskunnasta tippuneelta Eila Tiaiselta. Kristillisdemokraattien edellisvaalien suosituin ehdokas Marika Visakorpi kampanjoi ahkerasti, mutta läpimenoon puolue tarvitsee lähes 4 000 ääntä viimekertaista enemmän.

Vihreiden näkyvin hahmo on edelleen kansanedustaja Touko Aalto, mutta listalla on myös vahvoja naisia kuten Jyväskylän kuntavaaliyllättäjä, eurovaaleihinkin tähtäävä nuori Bella Forsgren sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela.

Pienten vaikea ylittää äänikynnystä

Päättyvällä vaalikaudella eduskunnassa oli Keski-Suomesta totutusti viisi puoluetta. Paikat jakautuivat seuraavasti: keskusta neljä, perussuomalaiset ja SDP kaksi, kokoomus ja ensimmäistä kertaa vaalipiiristä eduskuntaan yltänyt vihreät yksi.

Nyt äänestäjälle on tarjolla 16 puoluetta ja kaksi valitsijalistaa.

Keski-Suomen vaalipiiristä infografiikka.
Asmo Raimoaho / Yle

Mukana ovat RKP:ta lukuun ottamatta kaikki eduskuntapuolueet, lähes kaikki täydellä 14 ehdokkaan listalla. Sinisillä on 10 ehdokasta.

Pienpuolueet eivät ole tehneet vaalipiirissä läpimurtoa, ja äänikynnyksen ylittyminen näyttää epätodennäköiseltä nytkin. Edellisvaaleissa viimeisen valituksi tulleen vertausluku oli 10 180.

Keskusta altavastaajan asemassa

Keski-Suomi on perinteisesti vahvaa aluetta sekä keskustalle että SDP:lle. Valtakunnallista tasoa paremmin täällä menestyvät yleensä myös kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset, selvästi heikommin taas kokoomus.

Näkyykö trendi myös näissä vaaleissa?

Politiikan tutkija Mikko Jakonen arvioi, että Keski-Suomessakin opposition odotetaan haastavan vahvasti hallituspuolueita, ja sote noussee keskeiseksi vaaliteemaksi.

– Siinä mielessä keskusta on varmaan aikamoisessa altavastaajan asemassa, Jakonen ennakoi.

Jakonen pitää mahdollisena, että nykyinen oppositio voi viedä vaalipiirissä jopa seitsemän kansanedustajanpaikkaa. Keskustalle jäisi kaksi ja kokoomukselle yksi.

Mikko Jakonen.
Mikko Jakonen.Jyväskylän yliopisto

Samankaltaiseen tulokseen päätyy myös Keskisuomalaisen toimittaja Markus Mattlar kolumnissaan (siirryt toiseen palveluun) (Keskisuomalainen, vain tilaajille), joka käsittelee puolueiden tulevaa paikkajakoa Keski-Suomessa.

Mattlar laski ensin Keski-Suomen ja valtakunnallisen vaalituloksen välisen suhdeluvun muutamista edellisvaaleista ja kertoi tämän luvun sitten tuoreimmilla gallupluvuilla.

Menetelmä toisi SDP:lle kolme ja keskustalle kaksi kansanedustajan paikkaa. Kokoomus, perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto saisivat kukin yhden. Kymmenes paikka menee laskutavan mukaan niin täpärälle (kuten se meni viime vaaleissakin), että sitä Mattlar ei uskalla veikata.

Nuoret pitävät ilmastoasian esillä

Tutkija Mikko Jakonen uskoo, että etenkin nuoret koulutetut vihreät ja vasemmistoliiton naiset nostavat ilmastoteeman esiin myös Keski-Suomessa.

– Asiassa on tapahtunut sellainen käänne tämän talven aikana, että ilmastonmuutoksen kyseenalaistaminen on todennäköisesti vauhtia hidastava pallo nilkassa mille tahansa puolueelle, Jakonen kuvailee.

Perussuomalaisten jämsäläinen vaalipäällikkö Pekka Kataja uskoo kuitenkin puolueensa hyötyvän siitä, että se ei ole lähtenyt mukaan "ilmastovöyhötykseen".

Paljon riippuu varmasti siitä, miten ilmastonmuutoksesta huolensa ilmaisseet nuoret lähtevät äänestämään. Nuoria ehdokkaita Keski-Suomessa on listoilla vähän. Vaalipiirin nuorin ehdokas on SDP:n listan ainoa alle kolmekymppinen, 19-vuotias Siiri Muhonen.

Vaalipiiri kuin vaalipiiri, äänestäjä ratkaisee. Keski-Suomessa voi jännittää myös sitä, ylittyykö tällä kertaa 70 prosentin raja äänestysinnossa.

Aiheesta voi keskustella kello 17 saakka.

Lue lisää:

Analyysi: Lapin viimeisistä kansanedustajan paikoista on tulossa tiukka vääntö

Analyysi: Satakunnassa kaikki puolueet joutuvat jännittämään eduskuntavaaleissa – kolmen naisen läpimenoa pidetään lähes varmana