Nasalle rahaa miehitettyihin lentoihin: "Saapa nähdä, olemmeko Marsissa 2030-luvulla"

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa julkisti alkuviikosta vuoden  2020 budjettinsa, joka on yksi Nasan historian suurimmista. 

Nasa
Planeten Mars.

Avaruushallinto Nasan pääjohtaja Jim Bridenstinen esittelemä ensi vuoden rahoitus on kokonaisuudessaan noin 21 miljardia dollaria eli 18,6 miljardia euroa. Bridenstinen mukaan kyseessä on yksi suurimmista budjeteista Nasan historiassa.

– Rahoituksessa on lähes kuusi prosenttia lisäystä viime vuoteen, sanoo pääjohtaja Bridenstine.

– Tämä on myös valtava luottamuslause kovalle työllemme ja omistautumisellemme.

Budjetissa on karsittu tieteen ja koulutuksen osuutta ja keskitytty miehitettyihin lentoihin sekä Kuuhun että Marsiin.

Suunnitelmiin kuuluvat eritoten lento SLS-kantoraketilla ja Orion-aluksella vuonna 2022 sekä samana vuonna aloitettava Gateway-avaruusaseman rakentaminen Kuun kiertoradalle. Lisäksi suunnitelmissa on miehitetty kuulento vuonna 2028 sekä miehitetty Mars-lento muutamaa vuotta myöhemmin.

Anne Liljeström katsoo kaukoputkeen taustalla tähtikartta.
Tähtitieteilijä, Ursan tiedottaja Anne Liljeström Petri Rinne/ Yle

Suomalaisasiantuntija pitää Mars-lentoa realistisena, mutta toisaalta hyvin poliittisena kysymyksenä.

– Nasan budjetti on muuttunut eri presidenttikausina, sanoo tähtitieteilijä, Ursan tiedottaja Anne Liljeström Radio Suomen Päivä –ohjelman haastattelussa.

– Saapa nähdä olemmeko Marsissa vielä 2030-luvulla, koska siihen liittyy niin paljon ei-teknisiä seikkoja.

Liljeström on epävarma siitä, mitä Nasa haluaa miehitetyillä kuulennoillaan saavuttaa.

– Mielestäni isoin kysymys on se, että onko kyse ”pullistelusta” nyt, kun Kuuhun laskeutumisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta vai aiotaanko oikeasti tehdä tiedettä ja tutkia.

Kolme avaruuslentäjää tänään ISS-asemalle

Amerikkalaiset astronautit Nick Hague ja Christina Koch sekä venäläinen kosmonautti Aleksei Ovchinin lähtevät tänään Sojuz-aluksella matkaan kohti kansainvälistä avaruusasemaa.

Yhdellä Sojuzin lennolla vaihdetaan kerralla puolet avaruusaseman kuuden hengen miehistöstä.

Matka alkaa Kazakstanista, Baikonurin avaruuskeskuksesta tänään torstai-iltana Suomen aikaa.

Avaruusaseman liikkumisen voi havaita maasta käsin, kun välimatkaa on 300-400 kilometriä.

– Suomesta avaruusaseman voi nähdä paljain silmin 24. maaliskuuta sekä muutamana iltana sen jälkeen. Avaruusaseman voi nähdä kaksikin kertaa illassa, koska se kiertää maapallon noin puolessatoista tunnissa, Liljeström sanoo.

– Se näyttää tähtimäiseltä kirkkaalta kohteelta.