Avaruushallinto Nasan pääjohtaja Jim Bridenstinen esittelemä ensi vuoden rahoitus on kokonaisuudessaan noin 21 miljardia dollaria eli 18,6 miljardia euroa. Bridenstinen mukaan kyseessä on yksi suurimmista budjeteista Nasan historiassa.
– Rahoituksessa on lähes kuusi prosenttia lisäystä viime vuoteen, sanoo pääjohtaja Bridenstine.
– Tämä on myös valtava luottamuslause kovalle työllemme ja omistautumisellemme.
Budjetissa on karsittu tieteen ja koulutuksen osuutta ja keskitytty miehitettyihin lentoihin sekä Kuuhun että Marsiin.
Suunnitelmiin kuuluvat eritoten lento SLS-kantoraketilla ja Orion-aluksella vuonna 2022 sekä samana vuonna aloitettava Gateway-avaruusaseman rakentaminen Kuun kiertoradalle. Lisäksi suunnitelmissa on miehitetty kuulento vuonna 2028 sekä miehitetty Mars-lento muutamaa vuotta myöhemmin.
Suomalaisasiantuntija pitää Mars-lentoa realistisena, mutta toisaalta hyvin poliittisena kysymyksenä.
– Nasan budjetti on muuttunut eri presidenttikausina, sanoo tähtitieteilijä, Ursan tiedottaja Anne Liljeström Radio Suomen Päivä –ohjelman haastattelussa.
– Saapa nähdä olemmeko Marsissa vielä 2030-luvulla, koska siihen liittyy niin paljon ei-teknisiä seikkoja.
Liljeström on epävarma siitä, mitä Nasa haluaa miehitetyillä kuulennoillaan saavuttaa.
– Mielestäni isoin kysymys on se, että onko kyse ”pullistelusta” nyt, kun Kuuhun laskeutumisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta vai aiotaanko oikeasti tehdä tiedettä ja tutkia.
Kolme avaruuslentäjää tänään ISS-asemalle
Amerikkalaiset astronautit Nick Hague ja Christina Koch sekä venäläinen kosmonautti Aleksei Ovchinin lähtevät tänään Sojuz-aluksella matkaan kohti kansainvälistä avaruusasemaa.
Yhdellä Sojuzin lennolla vaihdetaan kerralla puolet avaruusaseman kuuden hengen miehistöstä.
Matka alkaa Kazakstanista, Baikonurin avaruuskeskuksesta tänään torstai-iltana Suomen aikaa.
Avaruusaseman liikkumisen voi havaita maasta käsin, kun välimatkaa on 300-400 kilometriä.
– Suomesta avaruusaseman voi nähdä paljain silmin 24. maaliskuuta sekä muutamana iltana sen jälkeen. Avaruusaseman voi nähdä kaksikin kertaa illassa, koska se kiertää maapallon noin puolessatoista tunnissa, Liljeström sanoo.
– Se näyttää tähtimäiseltä kirkkaalta kohteelta.