Pauhaavan joen varteen nousi helminauha upeita tehdasalueita – jopa tarpeeton 10-kerroksinen näkötorni, koska piti näyttää hyvältä

Kymijoen varren teollinen rakennushistoria on tallennettu ensimmäistä kertaa kootusti yhteen paikkaan.

teollisuusalueet
Kymiyhtiöiden pääkonttori Kuusankoskella.
Kymiyhtiöiden pääkonttoriin Kuusankoskelle rakennettiin 10-kerroksinen, lasitetulla näköalaterassilla ja valaistuilla kellotauluilla varustettu torni, joka on koko alueen maamerkki. Miina Sillanpää / Yle

Kun teollisuusalueita rakennettiin 1800- ja 1900-lukujen taitteen molemmin puolin, niistä haluttiin näyttäviä. Yhtiöiden asiakkaisiin ja työntekijöihin haluttiin tehdä vaikutus.

Komea ympäristö oli olennainen osa markkinointia, kun hyvät materiaalit ja huolella suunnitellut yksityiskohdat loivat laadukasta yrityskuvaa. Tehdasrakennuksia suunnittelivat maan parhaat arkkitehdit.

Kymiyhtiön pääkonttori Kuusankoskella on yhä hyvä esimerkki siitä, miten yhtiö pyrki näyttävään edustusarkkitehtuuriin.

Tuloksena oli muuta teollisuusaluetta tummemmasta tiilestä, kuparista ja muista hyvistä materiaaleista rakennettu, hillittyä funkista edustava rakennus.

– Siihen rakennettiin jopa näkötorni, vaikkei sillä ollut suuremmin mitään virkaa. Sellainen vain piti olla, aluetta laajasti tutkinut arkkitehti Rurik Wasastjerna sanoo.

Kymijoki on ollut yksi Suomen teollistumisen ydinalueista. Sen varrella Kymenlaaksossa on useita historiallisesti merkittäviä ja kauniita teollisuusalueita.

Nyt tietoa niistä on koottu ensimmäistä kertaa yhteen ja samaan paikkaan.

Vanha tehdas-alue Kymijoen varressa Kuusankoskella.
Kuusaansaaren teollisuusalue on yhä käytössä ja siksi suljettu yleisöltä. Kymijoen toiselta puolelta voi nähdä, kuinka punatiilinen vanha paperitehdas heijastuu vedenpinnasta.Miina Sillanpää / Yle

Mobiilisovellus ja verkkosivu

Kymenlaakson merkittävimmistä teollisista arkkitehtuurikohteista on julkaistu kännykkäsovellus ja uusi verkkosivu (siirryt toiseen palveluun). Ne tarjoavat kokonaisesityksen Kymijokivarren teollisista rakennuskohteista sanoin ja kuvin.

Joenvarren merkittävimpiä helmiä on Kouvolassa sijaitseva Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, joka on nimetty myös Unescon maailmanperintökohteiden joukkoon.

Verlan ohella uudesta sovelluksesta löytyy tietoa kolmesta muusta Kouvolassa olevasta kohteesta. Ne ovat Voikkaa, Kuusankoski ja Inkeroinen. Mukana on myös Stockforsin puuhiomon alue Pyhtäältä sekä Karhulan teollisuuspuiston ja Sunilan alueet Kotkasta.

Kaikki mainitut alueet ovat edelleen isojen metsätalousyritysten tai muiden yritysten käytössä.

Verlan vanhan tehtaan patruunan pytinki.
Verlan puuhiomo ja pahvitehdas on säilynyt niin hyvin, että se on saanut paikan Unescon maailmanperintökohteiden joukossa. Kuvassa tehtaan patruunan pytinki.Miina Sillanpää / Yle

– Arkkitehtuuri on taidetta. Meillä on täällä pysyvä taidennäyttely, joka on koko ajan kaikkien nähtävillä, KYMark-sovelluksen ja verkkosivun tuottaja Hannu Oksanen Mediatehdas Dakarista sanoo.

Arkkitehti Wasastjerna oli mukana käsikirjoittamassa uutta sivustoa. Hän on toivonut tällaisen kokonaisuuden julkaisua jo pitkään.

– Olen haaveillut tästä siitä lähtien kun muutin Sunilaan vuonna 2000. Minuun teki heti vaikutuksen tämä helminauha, jonka nämä alueet muodostavat, Wasastjerna sanoo. Hän muutti Kotkaan Helsingistä.

Kymijoki kartta
KYMark esittelee seitsemän teollista arkkitehtuurikohdetta Kymijoen varrelta Kymenlaaksosta.Yle

Sovellusta ja verkkosivua ryhdyttiin tekemään Karhulan Teollisuuspuistoyhdistyksen aloitteesta.

Kahden vuoden aikana tehty kokonaisuus on maksanut 135 000 euroa. Sitä ovat rahoittaneet Teollisuuspuistoyhdistys ja alueen suurimmat yritykset. Lisäksi Euroopan aluekehitysrahasto myönsi hankkeelle 50 000 euroa ja Suomen kulttuurirahasto 35 000 euroa.

Kohteiden määrää jouduttiin myös karsimaan. Pois jäivät esimerkiksi Myllykoski ja Haminan Summa. Wasastjernan mukaan haaveena on, että ne voidaan lisätä myöhemmin.

Oksanen puolestaan olisi halunnut virtuaaliset käynnit mahdollistavaa 360-videokuvaa Inkeroisten vesivoimalaitoksen turbiinisalista sekä Korkeakosken voimalaitokselta. Se jäi myös toiseen kertaan, sillä voimalaitokset olivat remontissa.

Videokuvaa haettiin kuitenkin Stora Enson Sunilan tehtaan aulasta sekä johtajan huoneesta ja yhdestä Alvar Aallon suunnittelemasta yksityiskodista. Näihin paikkoihin ei tavallinen vierailija muutoin pääse. Tällä hetkellä vierailulle pääsee virtuaalilasien avulla Kymenlaakson museossa Merikeskus Vellamossa.

Alvar Aallon suunnittelemat Sunilan terassitalot Kotkassa.
Teollisuusalueiden arkkitehdeiksi kutsuttiin usein isoja nimiä. Alvar Aalto on suunnitellut Sunilan tehtaan ja asuinalueen Kotkassa. Sen on Aallon suurin toteutunut kokonaisuus.Miina Sillanpää / Yle

Retkelle maakuntaan

Uusi sovellus ja verkkosivusto on tarkoitettu matkailun edistämiseen, mutta myös esimerkiksi kouluille opetusvälineeksi.

– Tämän avulla voisi tehdä hienoja maakuntaluokkaretkiä, Oksanen sanoo.

Kymenlaaksolaisten toivotaan oppivan arvostamaan kotiseutuaan ja sen arvoja.

– Toivottavasti joku saa uusia elämyksiä kotiseudultaan. Ei aina välttämättä tarvitse mennä kovin kauaksi etsimään ihmeitä, Oksanen sanoo.

William Ruthin katu Karhulan teollisuuspuiston alueella Kotkassa.
William Ruthin kadun alue Kotkassa on erittäin hyvin säilynyt esimerkki 1800-luvun lopun teollisuusyhdyskunnasta.Miina Sillanpää / Yle

Miten punatiilisiä teollisuusrakennuksia tai valkoiseksi rapattuja Alvar Aallon suunnittelemia asuinrakennuksia sitten pitäisi katsoa?

Wasastjerna kannustaa yksinkertaisesti tuijottamaan rakennusten julkisivuja ja niiden yksityiskohtia. Niin hän itse teki inventoidessaan esimerkiksi entisen Kymintehtaan aluetta Kuusankoskella.

– Herkkä mielentila ja silmät auki, niin alkaa nähdä kaikenlaista. Rakennuksissa on herkullisia detaljeja ja koristelua. Punatiiliarkkitehtuuri muodostaa joen varteen komeita rintamia. Voi katsoa, miten rakennukset peilautuu joesta, samaan tapaan kuin esimerkiski Tampereen keskustassa.

Kymin tehtaiden paperitehtaan geometrista räystäskoristelua.
Kymin Osakeyhtiön vanha paperitehdas Kuusankoskella on koristeltu jäyhän geometrisilla kuvioilla.Miina Sillanpää / Yle

Wasastjerna toivoo, että sovelluksen ja verkkosivuston eteen tehty työ vaikuttaa kotipaikka-arvostukseen.

– Joskus olen kuullut höpinää, että Kymenlaaksolla ei olisi maakunnallista identiteettiä. Minä olen aina kokenut, että tällä seudulla on hyvin vahva luonne, joka tulee monista asioista, luonnosta ja saaristosta, mutta myös hyvin vahvasti metsäteollisuudesta ja Kymijoesta.

Stockforsin hiomon patruunantalo.
Stockforsin puuhiomon paikallisen johtajan entisessä asuin- ja konttorirakennuksessa Pyhtäällä on nykyään ravintola ja hotelli.Miina Sillanpää / Yle