Miljoonat ihmiset muuttavat uusiin maihin, mutta vielä harva on ilmastopakolainen

Ilmastonmuutos ei ole nyt suurten muuttoliikkeiden pääsyy. Ihmisiä ajavat kotiseuduiltaan enemmän toimentulovaikeudet, sodat ja vaino.

ilmastonmuutos
Egyptistä kohti Eurooppaa matkaan lähteneitä siirtolaisia laivallaan Välimerellä huhtikuun lopulla.
Egyptistä kohti Eurooppaa matkaan lähteneitä siirtolaisia laivallaan Välimerellä huhtikuun lopulla.UNHCR

Ympäristö iskee takaisin, arvioi sveitsiläisen Neuchatelin yliopiston professori Etienne Piguet. Huoli ympäristöasioista lisääntyi jo 1960-luvulla ja Rooman klubi varoitteli maapalllon kestävyysvajeesta 70-luvulla.

Mutta vasta 1990-luvulla, kun kansainvälisen ilmastopaneelin ensimmäinen raportti kertoi hiilidioksin määrän kasvavasta vaikutuksesta ilmakehässä, tutkijat, poliitikot ja media heräsivät enemmän.

Viime lokakuussa tullut IPPC:n raportti antoi toivoa keinoista pysäyttää ilmaston lämpeneminen puoleentoista asteeseen, mutta ilmastonmuutosahdistus on nyt tuttua meille kaikille. Viimeksi perjantaina koululaiset ilmastolakkoilivat paremman tulevaisuuden puolesta.

Syksyinen ilmastoraportti loi uhkakuvia, jos maailma lämpenee liikaa. Osa maapallosta muuttuu elinkelvottomammaksi ja miljoonat ihmiset lähtevät etsimään suotuisampia elinoloja.

Kuitenkin ilmaston muuttuminen on jo ajanut ihmisiä liikkeelle kautta historian.

Jääkausien vaikutus ihmislajin leviämiseen on itsestään selvää ja pienemmät luonnonmullistukset, kuten tulvat, maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset ovat saaneet muuttoliikkeitä alulle.

Tällöin on kuitenkin useimmiten kyse lyhyistä siirtymistä samalla alueella. Tästä on pitkä matka siihen, että IPCC:n viimeisen raportin mukaan tämän vuosisadan lopussa jopa 150 miljoonaa pakolaista etsii uutta olinpaikkaa.

Ilmastonmuutos ei ole ensimmäinen syy

Turun Siirtolaisuusinstituutin Global Migrations, Environment and Climate Change -symposiumissa eri maista tulleet professorit pohtivat muuttoliikkeiden syitä.

Useimmiten nykyisten pakolaisten taustalla ovat sota, vaino tai poliittiset ristiriidat kotimaassaan. Birminghamin College of Social Science -yliopiston professori Richard Black on sitä mieltä, että vielä nyt on vaikea sanoa jostain pakolaisryhmästä, että sen lähtösyynä on ollut ilmastonmuutos.

Ilmastotutkijoiden tarkentuvat arviot maapallon kehityksestä antavat kuitenkin yhä enemmän viitteitä siitä, että ilmastonmuutoksesta tulee jatkossa entistä merkittävämpi tekijä muuttoliikkeiden syiden joukossa.

Kuvitus
Ilmastonmuutoksen hillinnässä fossiillisten polttoaineiden käyttöä halutaan rajoittaa.Mikko Airikka | Yle Uutisgrafiikka

Professori Black ei kuitenkaan halua ennustaa, mitä tapahtuu 50 vuoden kuluessa. Hän naurahtaa ja toteaa, että viisi vuotta sitten hän olisi vastannut myöntävästi Britannian olevan vielä tänään EU:n jäsen. Mutta nyt asiasta voi olla montaa mieltä vaiheikkaan brexit-käsittelyn takia.

– Yhteiskunnan taloudellisen ja poliittisen kehityksen ennustaminen on täynnä vaikeuksia, Richard Black toteaa.

Esimerkiksi Meksikosta Yhdysvaltoihin pyrkivät miljoonat ihmiset eivät pyri sinne ilmastosyistä, sillä Kalifornian ilmasto tuskin paljon poikkeaa rajan eteläpuolisista alueista. Muuttohalukkuus liittyy enemmän taloudellisiin syihin, haluun kohentaa omaa elintasoaan.

Kolme lasta katselee metallisten tankojen läpi, toisella puolella vihreäasuisia miehiä.
Siirtolaislapsia Meksikon ja Yhdysvaltojen välisellä raja-aidalla. Yhdysvallat ei päästä ihmioikeustarkkailjoita seuraamaan USA:n toimintaa, jonka seurauksena siirtolaisperheiden jäsenet erotetaan toisistaan.David Peinado / EPA

Meksikolaisten muuttoon vaikuttaa myös se, että monella heillä on jo sukulaisia Yhdysvalloissa, jolloin sopeutuminen uuteen ympäristöön on helpompaa. Muuttoliikkeiden taustalla on usein tällaisia sosiaalisia syitä.

Meksikon ja Yhdysvaltain raja Tijuanassa.
Kolme karavaanin nuorta onnistui puikahtamaan Yhdysvaltain ja Meksikon raja-aidan pylväiden väleistä Tijuanassa.Nina Svahn / Yle

Pakolaisten pelko muuttanut politiikkaa

Nelisen vuotta sitten 2015 Eurooppaan saapui runsaasti pakolaisia Lähi-Idästä, lähinnä syyrialaisia ja irakilaisia. Myös Länsi-Afrikasta pyrkii edelleen ihmisiä kuolemaa uhmaten Välimeren yli Eurooppaan.

Syyrian ja Irakin sodat ovat saaneet perheitä myymään omaisuutensa ja lähtemään etsimään onneaan muualta. Suurin osa pysähtyy lähimaiden leireille tai Turkkiin, mutta Eurooppaankin pakolaisia saapui runsaasti.

Nigeriassa maailmalla tapahtunut öljyn hinnan lasku aiheutti taloudellisen taantuman ja sai maan kansalaisia pyrkimään Eurooppaan.

Afrikan on arvioitu kärsivän ilmastonmuutoksen vaikutuksista eniten, mutta nyt muuttoliikkeiden syyt ovat enemmän taloudellisia. Lähi-idästä tulleiden pakolaisten taustalla ovat sota ja poliittiset vainot.

Euroopassa on levinnyt pelko hallitsemattomista pakolaisvirroista ja sveitsiläisen Neuchatelin yliopiston professori Etienne Piguet sanoo, että tämä näkyy jyrkentyneenä suhtaumisena pakolaisiin.

– Aiemmin 1960-luvulla eurooppalaisia peloteltiin kommunismin leviämisellä. Nyt sen tilalle on tullut uusi pelko ilmastonmuutoksen aiheuttamista pakolaistulvista, professori Etienne Piguet toteaa.

Maahanmuutaja Serbian ja Unkarin rajalle pystytetyn piikkkilanka-aidan luona.
Maahanmuuttaja keskusteli toimittajien kanssa Serbian ja Unkarin rajalle pystytetyn aidan luona. vuonna 2017.Sandor Ujvari / EPA

Rajat kiinni -ajatus on saanut laajaa kannatusta. Unkari on rakentanut rajoilleen aitoja ja moni muu maa kiristänyt pakolaispolitiikkansa.

– Ilmastonmuutos on koettu etelän ongelmaksi ja riskiksi pohjoiselle, Piguet sanoo.

Ilmastonmuutos ja ilmakehän kasvava hiilidioksi tuotiin voimallisesti esiin ensimmäisessa IPCC:n raportissa 1990-luvun alussa. Siitä lähtien asiasta on rummutettu poliitikkojen puheissa ja mediassa. Tutkimustietoa kehityksestä julkaistaan kiihtyvään tahtiin.

– Kun tajuttiin, ettei kyse ole vain luonnon köyhtymisestä, vaan ihmisten elinolosuhteiden heikentymisestä, asia on nostettu poliittiseksi kysymykseksi, sveitsiläsprofessori kuvailee kehitystä.

Kaupungistuminen on isoin ilmiö nyt

Bangladeshin suistoalueilla tulvat ja tuhoisat myrskysyklonit toistuvat säännöllisesti. Meri ja jokien virtaukset syövät asuttuja saaria, jolloin ihmisten on etsittävä uusia asuinpaikkoja. Yleensä muuttomatkat jäävät lyhyeksi ja myrskyjen jälkeen palataan takaisin.

Alueen kehitystä tutkinut Wageningenin yliopiston apulaisprofessori Ingrid Boas sanoo, että perheet sopeutuvat muuttuviin elinolosuhteisiin. Usein joku lähtee isompaan kaupunkiin Dhakaan tai Chittagongiin töihin ja lähettää sitten rahaa kotiseudulle.

Tilastojen mukaan noin kolme miljoonaa bangladeshilaista muuttaa vuosittain naapurimaa Intiaan. Bangladeshin väkiluku on yli 160 miljoonaa.

Kuvassa nainen valmistaa ruokaa vedessä olevan alustan päällä.
Köyhässä Bangladeshissa ihmisten on sopeuduttava elämään tulvien keskellä. Abir Abdullah / EPA

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen kehityssuunta, jonka taustalla ovat elinkeinoelämän rakenteiden muutos. Siirtolaisuusinstituutin johtaja Tuomas Martikainen pitää tätä keskeisenä ilmiönä.

– Ylipäätään se, mikä liikuttaa maailman väestöä nyt kaikkein eniten, ei suinkaan ole ilmastonmuutos vaan kaupungistuminen. Martikainen sanoo.

Moni kasvava suurkaupunki sijaitsee kuitenkin sellaisilla alueilla, jotka saattavat tulevaisuudessa olla alttiita esimerkiksi merenpinnan nousulle. Tulvivat kadut eivät ole vain New Yorkin tai Amsterdamin ongelma.

Hurrikaani Katrinan aiheuttamat New Orleansin tuhot vuonna 2005 antavat ehkä osviittaa siitä, mitä tulevaisuus tuo. Nelimetriset suojapadot eivät pidätelleet vesimassoja. 80 prosenttia kaupungista joutui veden valtaan ja vajaa 2000 ihmistä menehtyi.

Lue myös

Tuhansia EU:hun haluavia iranilaispakolaisia jumissa Serbiassa – Tasa-arvoa vaatinut naisaktivisti joutui pakenemaan uskonoppineita

Ylen reportaasi: Monet syyrialaiset voisivat nyt palata kotiin, mutta moni valitsee silti hökkelikylän naapurimaassa

YK:lta varoitus: Maailman hiilidioksidipäästöt kääntyivät nousuun ensimmäistä kertaa neljään vuoteen

5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"