Bussi hakee kotoa ja vie asioille, naapuritkin mahtuvat mukaan – kutsubussista kaavaillaan ratkaisua maaseudun joukkoliikenteeseen

Harvaan asuttujen alueiden joukkoliikenne on liikaa koululaiskuljetusten varassa.

joukkoliikenne
Autoja valtatiellä hämäränä talviaamuna.
Raila Paavola / Yle

Pikkubussi kulkee halki satakuntalaisen maiseman. Anssi Kyynäräisen kuljettamassa bussissa istuu kolme matkustajaa. Määrä on maaliskuisena päivävuorona vakio.

Enemmän matkustajia nousee kyytiin vain aamukuudelta, kun bussi starttaa Merikarvialta kohti Poria. Samat kymmenkunta ihmistä palaavat kotiin koulujen päätyttyä iltapäivällä neljän aikaan.

Ulkona paistaa aurinko. Japanin kieltä Merikarvian lukiossa opettava Oshie Nishimura-Sahi yrittää suojata sylissään olevaa opintokirjaa auringon häikäisyltä. Matkalla Porista Merikarvialle syntyy pala väitöskirjaa.

– Bussi on minulle tärkeä kulkuväline. Mies käyttää perheen autoa ja toisen auton hankkiminen olisi hankalaa, sanoo Nishimura-Sahi.

Nainen lukee bussissa kirjaa.
Oshie Nishimura-Sahi käyttää bussimatkalla seutulippua.Tapio Termonen / Yle

Bussivuorot osuvat lähes yhteen työvuorojen kanssa. Merikarvialla tosin joutuu odottamaan pari tuntia ennen tunnin alkua, mutta sekin aika kuluu väitöskirjan parissa.

– Opetustunti puolestaan päättyy samoihin aikoihin, kun viimeinen vuoro Merikarvialta lähtee Poriin, iloitsee Nishimura-Sahi.

Aikataulupohjainen liikennöinti vähenee

Harvaan asuttujen alueiden liikennöintiongelmiin toivotaan ratkaisua kutsupohjaisesta joukkoliikenteestä. Järjestelmässä asiakas tilaa kyydin, hänet haetaan kotoa, viedään asioille ja palautetaan takaisin kotipihaan. Mukaan toivotaan muitakin matkustajia.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on pohdittu erilaisten kyytipalveluiden yhdistämistä.

– Pakettikuljetusten määrä lisääntyy koko ajan. Nämä voitaisiin yhdistää henkilökuljetusten kanssa, sanoo yksikön johtaja Sini Wirén.

Kutsupohjaiseen kyytiin voidaan yhdistää myös kuntien tukemia kuljetuksia.

– Kutsuohjatussa joukkoliikenteessä ei ajeta turhaan, vaan ainoastaan tarpeen mukaan, sanoo Linja-autoliiton entinen puheenjohtaja, salolaisen Vainion Liikenteen toimitusjohtaja Matti Vainio.

Sähköisiin palveluihin tottumattomiakin autetaan.

– Asiakas voi edelleen soittaa meille, ja me teemme varauksen, lupaa Vainio.

Suunnitelmissa ovat myös erilaisia yhdistelmälippuja. Bussipysäkille matka taittuu taksilla, ja bussista matka voi jatkua vaikka kaupunkipyörällä.

Väestö ikääntyy, palvelut karkaavat keskuksiin

Porilainen Pirjo Naukkarinen on juuri jäänyt eläkkeelle, ja bussissa saatu eläkeläisalennus ilahduttaa mökille Merikarvialle matkaavaa. Perheessä ei ole autoa, joten mökkimatkat kuljetaan bussin kyydissä.

– Autottomalle bussi on tärkeä. Ei tarvitse aina vaivata jotakuta kuskaamaan, sanoo Naukkarinen.

Eläkeläinen ei ole aikataulujen varassa. Porin ja Merikarvian välinen matka kuluu maisemia katsellen.

Perillä kuljettaja Anssi Kyynäräinen avaa pikkubussin oven ja toivottaa hyvää päivänjatkoa.

Vuoro on Kyynäräiselle uusi, mutta kokemusta hiljentyneestä maaseutuliikenteestä hänelläkin riittää. Iäkkäimmille ihmisille on kuljettajan mielestä turvattava joukkoliikenne, on se tuettua bussi- tai taksiliikennettä.

– Jos ei yhteiskunta tukisi näitä vuoroja, ei näitä ajettaisi. Kaikilla ei ole omaa autoa.

Pori–Merikarvia-vuoro on yhteiskunnan tukema. Esimerkiksi Varsinais-Suomen Ely-keskus kilpailuttaa maaseudun bussivuoroja vuosittain yli kolmen miljoonan euron edestä.

Maaseudun liikenne kulkee kouluvuoden mukaan

Bussiliikenteen kustannuksiin vaikuttavat päivän aikana ajetut kilometrit, reitti ja kalusto.

– Reittisuunnitteluun vaikuttavat muun muassa koulujen ja työpaikkojen sijainti ja matka-aika, selvittää Vainion Liikenteen toimitusjohtaja Matti Vainio.

Osa reiteistä ajetaan mahdollisimman suoraan, kun matkustajia on päästä päähän. Toinen reitti kiertelee enemmän, kun matkan varrelta astuu bussin kyytiin matkustajia.

Maaseudun liikenne on usein koululaisten varassa. Koulujen kesäloma-aikaan kustannuksia pyritään alentamaan vaihtamalla kalustoa pienempään.

– Kyse on viime kädessä aluepolitiikasta, että pystytään pitämään koko maa asuttuna, sanoo Matti Vainio.

Kuntien rahoitusosuus lisääntynyt

Kilpailun avautuminen lisäsi vuorotarjontaa suurten kaupunkien välillä. Esimerkiksi Turun ja Helsingin väliä kulkee arkisin yli 60 linja-autovuoroa. Hiljaisilla reiteillä markkinahintaisia vuoroja on jouduttu vähentämään heikon kannattavuuden takia.

Nainen katsoo kameraan.
- Joukkoliikenteessä kyse on lopulta poliittisesta päätöksestä., sanoo yksikön johtaja Sini Wirén liikenne- ja viestintäministeriöstä.Liikenne- ja viestintäministeriö

– Viranomaiset määrittelevät, missä määrin joukkoliikennettä voidaan toteuttaa markkinalähtöisesti ja missä tarvitaan tuettua palvelua, sanoo yksikön johtaja Sini Wirén liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Liikenne- ja viestintäviraston (nykyisin Traficom) tilastotietojen mukaan vuosina 1997–2015 kuntien rahoitus joukkoliikenteeseen on yli kaksinkertaistunut. Uudempia tilastoja ei ole. Rahoitus kattaa kuntien suoran rahoituksen ja matkakorvaukset.

– Suora rahoitus pitää sisällään kuntien liikennepalveluiden oston, lipputuet eli taksa-alennusten ostot sekä sopimusliikenteen alijäämien korvaukset, selventää Sini Wirén.

Puolet rahoituksesta kuluu joukkoliikenteeseen, puolet takseihin. Taksikyydeillä tarkoitetaan kuntien vastuulla olevia koulukyytejä sekä kuljetuksia vammaisille ja vanhuksille.