Moskeijaiskun tausta: Uudessa-Seelannissa on kiihkeä maahanmuuttokeskustelu, mutta vähän muslimeja ja tiukat aselait

Saarivaltiossa on nähty äärioikeistolaista liikehdintää, mutta ryhmät ovat olleet varsin pieniä.

Uusi-Seelanti
Kukkia Wellington Masjid -moskeijan aidassa.
Kukkia Wellington Masjid -moskeijan aidassa.Marty Melville / AFP

Uuden-Seelannin tuhoisan moskeijaiskun tausta on vielä pitkälti hämärän peitossa. Mitään ilmeistä selitystä ei ole toistaiseksi löytynyt sille, että isku tapahtui juuri Uudessa-Seelannissa ja Christchurchin kaupungissa. Voi olla, että selitys loppujen lopuksi paljastuu täysin irrationaaliseksi, vaikkapa kaupungin nimeen liittyväksi.

Uudessa-Seelannissa ei ole laajaa äärioikeistolaista liikehdintää tai suurta muslimiväestöä. Maahanmuutto on kuitenkin ollut jo pitkään kuuma aihe politiikassa.

Uuden-Seelannin äärioikeistoryhmät pieniä

Moskeijaan hyökännyt mies julkaisi ennen iskua manifestin, jossa hän kirjoitti olevansa etnonationalisti ja rasisti. Hän kiisti kuuluvansa mihinkään järjestöön tai ryhmään, mutta myönsi lahjoittaneensa rahaa nationalistiryhmille.

Uudessa-Seelannissa toimii uusnatsiryhmiä, kertoo analyytikko Paul Buchanan Uuden-Seelannin radiolle.

Christchurchissakin on aktiivinen valkoisten ylivaltaa ajava ryhmä, joka on hyökännyt useasti pakolaisia ja tummaihoisia vastaan viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana.

Lisäksi Uudessa-Seelannissa on noussut viime aikoina pieniä, sosiaalisessa mediassa syntyneitä äärioikeistolaisia ryhmiä. Ne levittävät maahanmuuttoa ja islamia vastustavia valeuutisia ja salaliittoteorioita, The Spinoff -verkkosivusto kertoo. (siirryt toiseen palveluun)

Sivuston haastatteleman tutkijan Paul Spoonleyn mukaan Uuden-Seelannin ääriryhmiä eivät motivoi niinkään taloudelliset ongelmat vaan huolet monikulttuurisuudesta ja valkoisten miesten aseman heikkenemisestä.

Ääriryhmät ovat yhä verrattain pieniä. Esimerkiksi helmikuussa YK:n maahanmuuttosopimusta vastustaneeseen mielenosoitukseen oli ilmoittautunut vain satoja ihmisiä.

Politiikassa maahanmuutto on kuuma aihe

Valtavirtapolitiikassa maahanmuutosta on väitelty kiihkeästi. Etenkin pienehkö populistinen Uusi-Seelanti ensin -puolue kampanjoi maahanmuuton vähentämisen puolesta.

Puolue on muun muassa vaatinut, että maahanmuuttajien ja pakolaisten pitäisi läpäistä heidän arvojaan mittaava koe. Puolueen johtajan ja nykyisen ulkoministerin Winston Petersin mukaan Uudesta-Seelannista tulee "helvetinkolo", jos maan omat arvot menetetään maahanmuuton myötä, Radio New Zealand kertoo. (siirryt toiseen palveluun)

Winston Peters
Hallituksessa mukana oleva, populistinen Uusi-Seelanti ensin -puolue kampanjoi maahanmuuton vähentämisen puolesta. Puolueen puheenjohtaja Winston Peters toimii varapääministerinä sekä ulkoministerinä.Lukas Coch / EPA

Puolue on hallituksessa yhdessä suuremman Työväenpuolueen kanssa. Hallitus on luvannut vähentää tuntuvasti maahanmuuttoa Uuteen-Seelantiin, mutta tavoitteeseen ei ole päästy, televisiokanava News Now kertoo. (siirryt toiseen palveluun)

Muslimiväestö on kasvanut viime vuosina

Uuden-Seelannin asukkaista noin prosentti oli islaminuskoisia vuonna 2013 tehdyn väestölaskennan mukaan. (siirryt toiseen palveluun) Heitä on noin 46 000.

Muslimien määrä on kuitenkin kasvanut viime vuosina maahanmuuton myötä. Valtaosa heistä on kotoisin Aasiasta, Lähi-idästä tai Afrikasta, verkkosivusto Stuff kertoo. (siirryt toiseen palveluun)

Christchurch on Uuden-Seelannin kolmanneksi suurin kaupunki, jonka kaupunkialueella elää Uuden-Seelannin tilastokeskuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) noin 400 000 ihmistä.

Kaupungin asukkaista muslimeita oli vain 0,7 prosenttia vuonna 2013. Kaupungissa on kaksi moskeijaa ja islamilainen keskus. Molempiin moskeijoihin hyökättiin perjantaina.

Uuden-Seelannin suurin vähemmistöryhmä on alkuperäiskansa maorit, joita oli väestöstä 15 prosenttia vuonna 2013. Aasialaistaustaisia oli noin 12 prosenttia, kun taas noin seitsemällä prosentilla juuret ovat Tyynenmeren saarilla.

Uudessa-Seelannissa on melko tiukat aselait

Uudessa-Seelannissa on noin 250 000 aseluvan omistajaa, joilla on arviolta 1,5 miljoonaa asetta (siirryt toiseen palveluun).

Perinteisesti kansalaisilla on varsinkin maaseudulla ollut metsästysaseita runsaasti. Poliisi kuitenkin liikkuu enimmäkseen aseettomana.

Vuonna 1983 säädetty aselaki edellyttää aseen ostajalta poliisin myöntämän luvan.

Aselaki syntyi molempien pääpuolueiden, keskustaoikeistolaisen Kansallisen puolueen ja Työväenpuolueen tuella. Säädöksiin on tehty useita muutoksia vuosien varrella, viimeksi viime vuonna.

Viime vuosina aselain kiristäminen on kuitenkin politisoitunut (siirryt toiseen palveluun), kun aseiden käyttö esimerkiksi ryöstöjen yhteydessä on yleistynyt.

Poliisiyhdistyksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) poliiseja uhkaillaan aseella yhä useammin. Virallisten tilastojen mukaan aseet ovat silti osallisena vain noin 1,4 prosentissa Uuden-Seelannin väkivaltarikoksista.

Rikostausta ratkaistaan aseoston yhteydessä

Kun lupa on myönnetty, aseita ei erikseen rekisteröidä. Lupa myönnetään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan, mutta se voidaan tarvittaessa perua. Asekauppiaiden luvat myönnetään vuodeksi kerrallaan.

Luvan myöntämisen yhteydessä poliisi tarkistaa ostajan rikostaustan ja terveystiedot sekä aseen käyttötarkoituksen ja säilytyspaikan.

Luvan hakijan on oltava vähintään 16-vuotias. Hänen täytyy käydä kurssi aseturvallisuudesta ja läpäistä testi. Poliisi haastattelee hakijan sekä kaksi suosittelijaa.

Poliisi ei käytännössä hyväksy itsepuolustusta käyttötarkoitukseksi, vaikka aselaki ei täsmennäkään, mitkä ovat hyväksyttäviä syitä aseen ostolle.

Lupa koskee aina tiettyä aseluokkaa. Enemmistö luvista koskee A-luokkaa, muiden aseluokkien aseiden osto vaatii luvan laajennuksen.

Esimerkiksi puoliautomaattiset aseet, joissa on yli seitsemän patruunan lipas, vaativat harvinaisemman E-luokan luvan.