Ehdolla Helsingissä, mutta koti Norjassa tai Lapissa: Moni yllättyy, että eduskuntavaalien säännöt sallivat kikkailun – "Ilmiö on tiedossa"

Arviolta sata eduskuntavaaliehdokasta asuu muualla kuin missä on ehdolla. Esimerkiksi turkulaisia on ehdolla useassa vaalipiirissä.

eduskuntavaalit
Henkilö kävelee ulos eduskunnasta.
Esko Jämsä / AOP

Kaksi turkulaista, kuusi espoolaista, nokialainen ja rovaniemeläinen. Koti Norjassa tai Islannissa. Tällaisia ovat tämän kevään eduskuntavaaleissa Helsingissä ehdolla olevat.

Eduskuntavaalien ehdokkaista moni asuu ja on kirjoilla toisessa vaalipiirissä kuin missä on ehdolla.

Ja tämä on täysin sallittua. Eduskuntavaaleissa saa asettua ehdolle missä tahansa vaalipiirissä kotikunnasta riippumatta.

Kuntavaaleissa sen sijaan saa olla ehdolla vain kotikunnassaan. Tämä ero ehkä lisää hämminkiä.

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen sanoo, että eduskuntavaalien käytäntö voi tulla monille yllätyksenä, vaikka menettely on ollut voimassa vuosikymmeniä.

– Tällaisia tapauksia on ollut aina. Se voi olla osalle yllätys.

Ehdokkaiden muualla kuin vaalipiirissä asumista ei tilastoida. Jääskeläisen valistuneen arvion mukaan heitä on satakunta.

Vaeltelua vaalipiirien välillä

Eduskuntavaaleissa vaalipiireistä ja asuinkunnasta puhutaan usein puoluejohtajien kannalta. On tavallinen luulo, että puoluejohtaja on vaihtanut kirjat vaalien ajaksi, vaikka näin ei tarvitse tehdä.

Ehdokkaan ei tarvitse asua edes Suomessa, koska näissäkin vaaleissa monen kotikunta on Virossa.

Kuinka yleistä tämä on?

Yle laski asiaa usean vaalipiirin osalta ehdokaslistoilta. Ehdokaslistat löytyvät oikeusministeriön sivuilta (siirryt toiseen palveluun).

Jo Helsingissä, Pirkanmaalla, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Lapissa tällaisia ehdokkaita on yli sata.

Vaalijohtaja Jääskeläinen arvioi etukäteen, että etenkin Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirin välillä on vaeltelua.

Helsinkiläisiä Uudellamaalla

Helsingissä vajaasta 300 ehdokkaasta liki 20:n kotikunta on muualla. Helsingissä ehdokkaina on esimerkiksi turkulaisia. Yhden ehdokkaan kotikunta on Reykjavikissa Islannissa ja toisen Oppegårdissa Norjassa.

Uudellamaalla ilmiö on vielä yleisempi, peräti yli 50 ehdokkaan kotikunta on muualla. Erityisen paljon on helsinkiläisiä.

Mutta Uudellamaalla on ehdolla myös ihmisiä esimerkiksi Pirkkalasta, Valkeakoskelta, Kaustiselta – ja Virosta.

Valtiopäivien avajaiset 1976. Kahvitilaisuus, ministeri Paavo Väyrynen kurottelee toisten yli.
Valtiopäivien avajaiset 1976. Kahvitilaisuus, ministeri Paavo Väyrynen kurottelee toisten yli.Kalle Kultala

Tunnetuista helsinkiläisistä Uudellamaalla ehdolla ovat puolustusministerinä toimitusministeristössä oleva Jussi Niinistö (sin.), kansanedustaja Timo Harakka (sd.), viihdetaiteilija Pirkka-Pekka Petelius (vihr.) ja seitsemän tähden liikkeen puheenjohtaja Paavo Väyrynen (tl.)

Väyrynen tunnettu esimerkki

Helsingissä nykyään kirjoilla oleva Väyrynen on esimerkki siitä, miten monessa vaalipiirissä voi olla ehdolla. Väyrynen pääsi eduskuntaan 1970-luvulla Lapin vaalipiiristä. Vuonna 1991 hän vaihtoi Uudenmaan vaalipiiriin, mutta oli sen jälkeen kaksi kautta edustajana Lapin vaalipiiristä.

Pirkanmaan vaalipiirissä 250 ehdokkaasta 15 ilmoittaa kotikunnakseen kunnan Pirkanmaan ulkopuolelta. Ehdokkaita on esimerkiksi Oulusta ja Vantaalta. Myös Riihimäki, Porvoo, Pori, Kuopio ja Ranua ovat edustettuina. Ja Turku.

Turkulaiset ovat ahkeria olemaan ehdolla muualla, mutta on liikettä myös toisinpäin. Vihreiden Helsingissä asuva puoluesihteeri Lasse Miettinen on ehdolla Turussa.

Varsinais-Suomen vaalipiiri on muuten varsin "omavarainen". Kymmenkunta ehdokasta asuu muualla kuin vaalipiirissään. Asuinkuntia on muun muassa Helsingissä, Porissa, Saksassa, Virossa ja Tampereella.

Vielä omavaraisempi on Lapin vaalipiiri, jossa on vain muutamia ehdokkaita muualta.

"Ilmiö on ollut tiedossa"

Vaalitutkija, yliopistonlehtori Sami Borg Tampereen yliopistosta sanoo, että eduskuntavaaliehdokas voi asua ulkomailla. Ehtona on, että ehdokas on Suomen kansalainen.

– Tätä ei ole tutkittu, mutta ilmiö on ollut tiedossa. Asumisjärjestelyt ovat sellaisia, että ne voi muuttaa tarpeen tullen.

Ylen vaaliasiantuntija Sami Borg
Sami Borg.Mikko Kuusisalo / Yle

Borg ei ole yllättynyt siitä, että ilmiö on olemassa. Siitä on puhuttu etenkin nimekkäiden poliitikkojen osalta.

Vielä 1950-luvulle asti Suomessa pystyi olemaan useassa vaalipiirissä yhtä aikaa ehdolla, Borg sanoo.

Ainakin kolme syytä

Borg löytää kolme syytä ilmiölle. Henkilö saattaa olla asunut pitkään toisessa vaalipiirissä, eikä halua tehdä kampanjaa uudella paikkakunnalla.

Helsingin ja Uudenmaan välillä on niin lyhyet etäisyydet, että vaalipiirien välillä voi liikkua sujuvasti.

Tämä näkyy myös Ylen selvityksessä. Mitä pohjoisemmassa ollaan, sitä harvemmin kotikunta on muualla kuin vaalipiirissä.

Ylen selvityksen mukaan kotikunta on muualla etenkin pienillä puolueilla. Nekin haluavat saada ehdokaslistat täyteen, mikä ei ole ihan helppoa.

– Puolueilla on intressiä saada tietyntyyppisiä ehdokkaita, esimerkiksi tietystä ammattiryhmästä, Borg kuvaa toista syytä, miksi kaikki ehdokkaat eivät asu vaalipiirissä.

Kolmanneksi, jos tunnettu kansanedustaja jää pois, puolueet voivat etsiä vetovoimaisia ehdokkaita muista vaalipiireistä säilyttääkseen edustajan paikan.

Borgin mielestä asia ei ole kikkailua, koska lain mukaan vaalipiirin valinta on mahdollista.

– Kansalaiset päättävät, ketä äänestävät, Borg sanoo.

Lue lisää:

Etkö tiedä kenelle annat äänesi eduskuntavaaleissa? Ylen vaalikone auttaa

Piirakka kuplii uunissa oudosti, ovella on kaksi tuntematonta poliitikkoa ja kamera käy – Nyt katsottavissa oleva Yle Vaalisohva yllättää