Politiikka palasi politiikkaan: Oikeisto haluaa nyt entistä kiihkeämmin leikkauksia, vasemmisto turvautuisi veronkiristyksiin

Puolueiden näkemykset ovat vielä kauempana toisistaan kuin edellisten eduskuntavaalien alla.

eduskuntavaalit
Juha Sipilän hallitus otti tehtävänsä vastaan toukokuussa 2015.
Juha Sipilän hallituskaudelle osui maailmantalouden kasvujakso. Seuraava hallitus saa varautua taantumaan. Henrietta Hassinen / Yle

Talouden ikuinen ydinkysymys sen paljastaa: politiikka on tekemässä paluuta politiikkaan.

Pitääkö talous laittaa kuntoon kasvattamalla tuloja vai pienentämällä menoja?

Valtion ja kuntien talouden tasapainottamisessa porvaripuolueet uskovat nyt leikkauksiin entistäkin enemmän – vasemmisto ja vihreät entistäkin vähemmän.

Näkemyserot tulevat esiin selvinä, kun katsotaan ehdokkaiden kantoja Ylen vaalikoneen (siirryt toiseen palveluun) talousosion väitteeseen numero yksi: "Kun valtion menoja ja tuloja tasapainotetaan, se on tehtävä mieluummin menoja karsimalla kuin veroja kiristämällä."

grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Edellisten eduskuntavaalien kynnyksellä neljä vuotta sitten Vaalikoneessa oli väite, jossa sanottiin, että "taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja". Siihen eri puolueiden ehdokkaat vastasivat suhteellisen yhdenmukaisesti.

Laaja yksimielisyys vallitsi siitä, että leikkaamisen ei pidä olla ensisijainen vaihtoehto talouden tasapainottamisessa. Viisiportaisella asteikolla liikuttiin puolessa välissä. Vasemmistoliiton ehdokkaat olivat havaittavimmin leikkauksia vastaan.

Taantuma palasi sanavarastoon

Nyt kahtiajako on vahvistunut. Hallitus- ja porvaripuolueiden ehdokkaat pitävät kulujen leikkaamista entistä parempana tasapainotuskeinona, kun taas vasemmisto ja vihreät pitävät niitä entistä huonompana.

Politiikan tutkijan tulkinta on selvä: poliittinen kenttä jakautuu selvästi vasemmistoon ja oikeistoon.

Tampereen yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelma
Oikeiston mukaan hallituksen leikkauspolitiikka on ollut oikeutettua ja sitä pitää jatkaa. Vasemmiston mielestä on menty liian pitkälle, pohtii Tampereen yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelma.Tapio Rissanen / Yle

– Oikeistossa hallituksen leikkauspolitiikaan suhtaudutan niin, että se on ollut oikeutettua ja sitä pitää jatkaa, sanoo Tampereen yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelma.

– Vasemmistossa näkyy reaktio, että on menty liian pitkälle ja pitäisi miettiä, onko verojen kiristäminen tapa, jolla politiikkaa tehdään.

Monissa muissa kysymyksissä näkemykset hakeutuvat kohti poliittisen kentän keskustaa, mutta ei taloudessa. Ero vasemmiston ja oikeiston välillä voimistuu.

EKP tekohengittää taas

Taloustutkija epäilee, että äänestäjille on muodostunut liian ruusuinen kuva Suomen taloustilanteesta. Taloudessa on "viime vuosina ollut hyvä fiilis", mutta vauhti hyytyy nopeasti.

– En vielä veikkaa taantumaa, mutta ei tässä paljon tarvita että uusi hallitus tekee ohjelmansa taantuman merkeissä, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Euroopan keskuspankki on joutunut taas aloittamaan hoipertelevan talouden tukemisen (siirryt toiseen palveluun) lisäämällä luotonantoa. Kotimaassakin on julistettu, että nousukausi on ohi.

Juha Sipilän(kesk.) hallitus aloitti vuonna 2015 keskellä talouskriisiä, mutta pääsi nopeasti nauttimaan maailmantalouden vetoavusta.

Tuleva hallitus saa päinvastoin aloittaa kohentuneessa tilanteessa, mutta sen pitää varautua alamäkeen ja ehkä jopa taantumaan.

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo, että "kiky kakkonen" olisi vaikea toteuttaa poliittisesti, mutta sitä kautta tulisi pienimmällä tuskalla eniten työpaikkoja.Mikko Koski / Yle

Helmikuussa myös valtiovarainministeriö (siirryt toiseen palveluun) palautti mieleen sanan taantuma. Takana on mukava talouskasvun putki, mutta silti velat eivät ole sulaneet.

– Julkinen talous on huomattavasti heikommassa tilanteessa kohtaamaan seuraavan taantuman kuin ennen vuonna 2008 alkanutta finanssikriisiä. Vuonna 2008 julkisen velan suhde BKT:hen oli alle 33 prosenttia, kun se nyt on lähes 60 prosenttia, kirjoitetaan ministeriön "virkamiespuheenvuorossa".

talouskasvu
Sipilän hallitus sai nauttia maailmantalouden vetoavusta, seuraava hallitus saa varautua jopa taantumaan.Antti Parviala / Yle

Vaaliehdokkaat ovat siis taipuvaisia leikkaamaan valtion menoja, mutta miten se pitäisi tehdä?

– On hyvin poliittinen kysymys, mistä leikataan, Kangasharju sanoo varovaisesti.

– Sote-menot ovat isoin menoerä – sieltä pitää löytyä säästömekanismeja.

Leikkauskohteita etsittäessä myös sosiaaliturvan miljardit osuvat väistämättä näkökenttään. Mutta Kangasharju epäilee, onnistuuko suuri sotu-uudistus ensi vaalikaudella, kun sote-remonttissakin on vielä nurkka jos toinenkin rempallaan.

Kiinteistövero kiikarissa

Entä mitkä ovat keinot tasapainottaa julkista taloutta kasvattamalla veroja?

– Siellä ei ole mahdollisuuksia. Suomessa on jo huippukireä verotus, Kangasharju kuittaa.

– Tiedämme, että jos verotusta kiristetään edelleen, verojen huonot puolet korostuvat.

Hänen mukaansa tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, jotka lisäävät talouskasvua ja tuottavat verotuloja kasvun kautta.

Valtiovarainministeriössä varoitetaan, että veronkorotukset heijastuvat työnteon ja yritystoiminnan kannustavuuteen. Mutta raportissa on myös vinkki, jos veroja varoittelusta huolimatta halutaan kasvattaa.

– Vähiten haitallista olisi kohdistaa veronkorotukset kuluttamisen ja kiinteistöjen verotukseen. Verotuloja voidaan myös lisätä karsimalla tehottomia verotukia.

Täältä löydät lisää vaaleihin liittyviä monipuolista sisältöä.

Onko mielestäsi valtion taloudenpidossa parempi painottaa menojen leikkaamista vai tulojen kasvattamista? Tarvitaanko taas niin sanotun kriisitietoisuuden kohentamista? Keskustelu on auki klo 22 saakka.