Kovapäiset Pelson vankilan lehmät kiinnostavat ympäri Suomen – geenipankkikarjan sijoituspaikan haku alkaa lähiviikkoina

Useampi opinahjo on halukas ottamaan geenipankkikarjan vastaan, jos vain korvaus hoidosta on sopiva.

geenipankki
Lehmiä ulkona.
Vaalan Pelsossa Pohjois-Pohjanmaalla on nyt noin 60 lapinlehmärodun edustajaa. Lehmien lisäksi on sonneja ja nuorta karjaa.Taito Siira / Yle

Valtio on siirtämässä Vaalan Pelson vankilasta pois kaikki eläimet muutaman vuoden sisällä vankilan muuttaessa ja toiminnan muuttuessa. Uusi vankilarakennus Vaalan keskustassa otetaan käyttöön vuonna 2022.

Mahdollisesti jo tulevina viikkoina pyydetään halukkaita ilmoittautumaan Pelson vankilasta siirrettävän karjan uudeksi hoitajaksi, kerrotaan maa- ja metsätalousministeriöstä.

Monisatapäinen eläinjoukko on osin arvokasta geenipankkikarjaa. Joukossa on Suomen alkuperäisrotuihin kuuluvia lapinlehmiä ja suomenlampaita.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen Tuula Pehun mukaan halukkaille annetaan 2–4 viikkoa aikaa ilmoittautua karjan uudeksi hoitajaksi.

Varsinkin lapinlehmät näyttävät kiinnostavan eri tahoja. Karjanjalostukseen erikoistuneen Faba-osuuskunnan mukaan Suomessa on 450 lapinlehmää maidontuotannossa. Tämä on alle puoli prosenttia kaikista maidontuotannossa olevista lehmistä, joista suurin osa on tuontirotuja.

Lapinlehmät ovat jääräpäisiä, uteliaita, vilkkaita ja kokeilunhaluisia.

Suomen alkuperäiskarjayhdistyksen puheenjohtaja Jussi Kuukasjärvi.

Lapinlehmiä havittelee ainakin Tervolan Louella sijaitseva ammattiopisto Lappian maatalousyrittäjyyden osaamiskeskus. Myös Kainuun ammattiopisto on kiinnostunut lehmistä ja Pelson vankilan karjasta laajemminkin.

Tervolasta kerrotaan, että he ovat käyneet jo alustavia neuvotteluja maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Louen koulutustilalla on myös Lapin yliopiston tutkijoiden tuki sijoituspaikkana.

– Mielellämme täällä Louella lapinlehmät näkisimme, toimialapäällikkö Jarmo Saariniemi maatalousyrittäjyyden osaamiskeskuksesta sanoo.

Lapinlehmän vasikka Tervolan louella heti syntymänsä jälkeen.
Ammattiopisto Lappia / Lea Ruotsalainen

Opinahjot odottavat seuraavaksi ilmoittautumismenettelyn alkamista. Se, kannattaako geenipankkikarjan sijoituspaikaksi hakea, riippuu siitä, tuleeko rahaa eläinten hoitamiseen riittävästi.

– Geenipankkikarjan ylläpito ei ole helppoa. Silloin ei voi mennä niin, että oppilaitos joutuu hoitamaan karjan omalla kustannuksellaan, koulutuspäällikkö Renne Sänisalmi Kainuun ammattioppilaitoksesta sanoo.

Maidosta eksoottista jäätelöä

Lapinlehmän pitäminen itsessään ei ole tuottavaa, sillä rotu tuottaa yli puolet vähemmän maitoa kuin valtavirtana nyt olevat tuontirodut. Esimerkiksi Tervolassa on kuitenkin mietitty maidonjalostusmahdollisuuksia jäätelöksi.

– Meillä on tässä Louella on oppilaitoksen yhteydessä neljä yritystä. Osa heistä voisi käyttää raaka-aineena maitoa. Tervolan Louen koulutilaa luotsaava Jarmo Saariniemi kertoo.

Lapin matkailun eläessä huippukauttaan lapinlehmän rasvaisesta maidosta tehty jäätelö voisi mennä hyvinkin kaupaksi eksoottisena ruokakokemuksena jo rodun historian vuoksi.

– Alkuperäinen karjarotu, joka on joutunut kokemaan kovia sota-ajasta tähän päivään, Saariniemi miettii.

Lammas kurkistaa karsinan raosta.
Yle

Geenipankkirodun ollessa kyseessä hoitoon liittyy erityismääräyksiä, jotka valtiokin ottaa huomioon valintaprosessissaan.

– Millä tavalla karjaa voidaan luovuttaa eteenpäin ja teurastaa, miten tehdään parituksia sekä onko valmiuksia tehdä yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen kanssa, Tuula Pehu ministeriöstä luettelee.

Renne Sänisalmen mukaan Kainuussa on jo kokemusta alkuperäiskarjan hoidosta, sillä koulutilalla on muun muassa parikymmentä kyyttöä eli itäsuomenkarjaa. Tervolassa on jo lapinlehmiä.

Lajien monimuotoisuuden vaaliminen juuri nyt tärkeää

Renne Sänisalmi arvioi, että useampi koulutila Suomessa on kiinnostunut saamaan alkuperäiskarjan itselleen.

Koulutiloille harvinaisten eläinten läsnäolosta ja geenipankkitoiminnasta on hyötyä myös opetuksessa. Opiskelijat pääsevät hoitamaan jopa luonteeltaan valtavirrasta poikkeavaa karjaa.

– Lapinlehmät ovat jääräpäisiä, uteliaita, vilkkaita ja kokeilunhaluisia, sanoo Suomen alkuperäiskarjayhdistyksen puheenjohtaja Jussi Kuukasjärvi.

Nämä luonteenpiirteet pätevät suomenkarjaan ylipäätään. Lapinlehmän eli pohjoissuomenkarjan lisäksi joukkoon kuuluu itäsuomenkarja ja länsisuomenkarja. Maitoa tuottavaa suomenkarjaa on yhteensä noin 2 000 yksilöä eli prosentti kaikesta maitotilallisten nautakarjasta.

Lapinlehmä laitumella Tervolan Louella.
Ammattiopisto Lappia / Lea Ruotsalainen.

Geenipankkikarjan hoitaminen on myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, joka taas korostuu ilmastonmuutoksen edetessä, sanoo Renne Sänisalmi Kainuun ammattiopistosta.

Kaikki lapinlehmät halutaan siirtää Pelson vankilasta samaan paikkaan. Nyt Pelson navetassa on lähes 60 nautaa, joista suurin osa lehmiä.

Lammaskarjaa vankilassa taas on useita satoja. Lammaskatras saatetaan jakaa eri sijoituspaikkoihin, sanoo maa- ja metsätalousministeriön Tuula Pehu.