Keskustan uusi sote-malli nojaa edelleen maakuntiin

Valinnanvapaudella olisi rajoituksia.

sosiaali- ja terveyspalvelut
Keskustan perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, varapuheenjohtajat Juha Rehula ja Hannakaisa Heikkinen sekä unta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen esittelivät puolueen sote- ja maakuntamallia tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.
Keskustan perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, varapuheenjohtajat Juha Rehula ja Hannakaisa Heikkinen sekä unta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen esittelivät puolueen sote- ja maakuntamallia tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Keskusta esitteli uuden mallinsa, jolla se lähtisi ensi kaudella uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Mallin pohjana olisi 18 maakuntaa, ja palveluiden tuottamisesta vastaisi julkinen sote-keskus. Sote-keskuksesta ihminen saisi laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, myös hammashuollon sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut.

– Julkinen toimija vastaa palveluista. Yksityiset, kolmas sektori, järjestöt ja osuuskunnat ovat niitä toimijoita, jotka tukevat julkisia palveluita, sanoi puolueen toinen varapuheenjohtaja Juha Rehula medialle eduskunnassa.

Keskusta toteuttaisi valinnanvapauden rajoitetusti. Valinnan mahdollisuus olisi perustasolla osassa palveluita. Esimerkiksi asiakasseteleitä voisi keskustan mukaan käyttää palvelujen täydentämiseen ja jonojen purkuun.

Keskustan mukaan alusta ei tarvitse aloittaa – sote maaliin parissa vuodessa

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan keskustan mallissa sotea ei ole keksitty uudelleen.

– Tiivistyksenä tästä meidän kokonaisuudesta, että esittääkö keskusta valtavasti jotain uutta. Ei ja se taitaa olla aikamoinen vahvuus näinä aikoina, kun uudistusta on tehty laskentatavasta riippuen varmaan ainakin toistakymmentä vuotta, Saarikko sanoi.

Keskustan mukaan sen malli hyödyntäisi hyvin pitkälle tällä kaudella tehtyä työtä. Rehulan mukaan sote-uudistus saataisiin näin maaliin parissa vuodessa.

– Meidän arviomme on se, että vuonna 2021 on täysin mahdollista, että lainsäädäntö on eduskunnasta läpi, sikäli kun käytettävissä oleva aika hyödynnetään ja hyödynnetään olemassa olevat aineistot, hyödynnetään se työ, joka kentällä on tehty, Rehula sanoi.

Keskustan maakuntiin tulisi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen lisäksi myös muita tehtäviä, kuten kasvupalvelut.

Rahat pääosin valtiolta – maakuntavero ja asiakasmaksut täydentäisivät

Keskustan mallissa sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus tulisi pääosin valtiolta. Lisäksi rahoitukseen käytettäisiin maakuntaveroa ja asiakasmaksuja.

– Keskusta esittää maakuntaveron selvittämistä ja mahdollista käyttöönottoa. Maakuntavero olisi yksi osa meidän verojärjestelmää, ei uusi vero, ei lisävero, vaan osa sitä toimintatapaa, jolla maakunnat rahoittavat nämä sosiaali- ja terveyspalvelut, Rehula sanoi.

Saarikon mukaan keskusta käyttäisi asiakasmaksujen määräytymisen pohjana tällä kaudella valmisteltua asiakasmaksulakia.

– Pienituloisten kärki edellä ja hyvin pitkälle sitä asiakasmaksulakipohjaa noudatellen, joka tänne eduskuntaan tuotiin, Saarikko sanoi.

Hänen mukaansa lakiin kirjoitettiin palvelun järjestäjälle nykyistä voimakkaampi velvoite siihen, että pienituloinen ihminen on oikeutettu maksuhuojennukseen tai -vapautukseen.