Kristillisdemokraatit hakee Lapista varaedustajan paikkaa

Puolue tavoittelee eduskuntavaaleissa kokoomuksen ja RKP:n kanssa tehdyssä vaaliliitossa kakkospaikkaa.

eduskuntavaalit
Kitti Neuvonen ja Pirkka Aalto
Kristillisdemokraateilla on eduskuntavaaleissa Lapissa kaksi ehdokasta, jotka ovat Kitti Kumpulainen ja Pirkka Aalto.Kristillisdemokraatit

Kristillisdemokraatit on kevään eduskuntavaaleissa vaaliliitossa kokoomuksen ja RKP:n kanssa. Puolueella on listalla kaksi ehdokasta, jotka ovat kemijärveläinen lehtori Pirkka Aalto ja inarilainen sairaanhoitaja Kitti Kumpulainen.

KD:n ehdokkaan läpimeno olisi melkoinen ihme, koska puolueen äänimäärän pitäisi moninkertaistua edellisistä eduskuntavaaleista. Puolue tähtääkin vaaliliiton kakkossijaan ja varakansanedustajan paikkaan.

– Oman kampanjani teen tosissani. Varakansanedustajan paikka on mahdollinen. Ja voihan olla, että Autto saa paremman työpaikan Euroopassa. Vaaliliitto antaa teoreettisen mahdollisuuden yllätykseen, Pirkka Aalto sanoo.

Puolueella on tekemistä myös kakkossijan saavuttamisessa. Viime vaaleissa Heikki Autto sai kokoomuksen listalla 6 262 ääntä ja kakkoseksi tullut Sara Tuisku 2 211 ääntä. Listan kolmas sai alle 300 ääntä eli pronssi vaikuttaa hopeaa todennäköisemmältä.

Kakkossija vaatisi todennäköisesti yli 2 000 ääntä, mitä puolue ei ole viime vaaleissa saavuttanut.

Aalto on noussut varaedustajaksi

Viime eduskuntavaaleissa kristillisdemokraatit muodosti vaaliliiton perussuomalaisten kanssa. Vaaliliitosta eduskuntaan valittiin perussuomalaisten Hanna Mäntylä. KD:n ainoa ehdokas oli Pirkka Aalto, joka sai 1 112 ääntä.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa puolue kärsi Lapissa vaalitappion ja menetti 514 ääntä. Viime kuntavaaleissa se sai vaalivoiton 1 364 äänellä.

Toki Aalto on tällä hetkellä varakansanedustaja. Perussuomalaisten ja kristillisten vaaliliitossa Aalto oli kolmas. Se tarkoittaa sitä, että jos Mäntylän jälkeen eduskuntaan noussut Matti Torvinen olisi jättänyt eduskunnan, olisi Aallosta tullut kansanedustaja.

KD taitaa vaaliliitot

Kristillisdemokraattien puolesta puhuu myös se, että puolue tunnetaan onnistuneista vaaliliitoista.

– Viimeksi kuntavaaleissa saimme Rovaniemellä läpi kaksi ehdokasta juuri vaaliliiton ansiosta, Aalto kertoo.

Ehdokkuus on myös itseisarvonakin puolueen etu.

– Jos ei olisi ehdokkaita, niin puolue ei paljoa näkyisi, Aalto toteaa

Vanhoillisuus painaa edelleen

Kristillisten vaaliteemoista Aalto nostaa esiin perheen, pienen puolella olemisen, yrittäjät ja ympäristöasiat.

Puolueen iso haaste on kuitenkin, että se koetaan edelleen erittäin vanhoilliseksi liikkeeksi, vaikka se jo vuosituhannen alussa vaihtoi nimensä ja on siitä lähtien pyrkinyt muuttumaan yleispuolueen suuntaan.

– Kristillisen liiton vanha painolasti painaa. Julkisuudessa meiltä kysytään vanhan kristillisen liiton asioita, vaikka me olemme puolue emmekä herätysliike. Euroopassa kristillisdemokratia kuitenkin on valta-asemassa, Aalto sanoo.

Juuri muuhun Eurooppaan verrattuna puolue ei ole saanut kotiutettua kannatuspotentiaaliaan. Lapissa monet kristillisten arvojen kannattajat äänestävät keskustaa.

Suomen kristillinen liitto perustettiin vuonna 1958. Puolueen perustajat vastustivat muun muassa abortteja sekä seksin ja alkoholin vapauttamista. Vuonna 2001 puolueen nimi muutettiin Suomen kristillisdemokraateiksi.

Tutustu ehdokkaisiin Ylen vaalikoneessa (siirryt toiseen palveluun).

Lue Ylen parhaat vaalijutut.