Kun brexit menee ihon alle – Suomen ainoassa EU-virastossa brittityöntekijät pelkäävät, lähteekö pian työpaikka alta

Helsingissä työskentelevän Julian Robertsin oli pakko ottaa tauko brexitin seuraamisesta oman jaksamisensa takia.

Brexit
Julian Roberts
Brittitutkija Julian Robertsilla ei ole kiire pois Suomesta, sillä hän viihtyy turvallisessa maassa sekä mielenkiintoisessa työssä.Jaani Lampinen / Yle

Osa briteistä on jo painavan päätöksensä tehneet: he lähtevät Suomesta ja kemikaalivirastosta, kun brexit jonain päivänä koittaa.

Helsingissä sijaitsevassa Euroopan kemikaalivirastossa on viimeiset kaksi ja puoli vuotta pohdittu sitä, miten käy brittityöntekijöiden, kun Britannia lähtee Euroopan Unionista.

Brexitin tuoma epävarmuus on mennyt monen kemikaaliviraston brittityöntekijän ihon alle. Kyse ei ole vain omasta urasta ja työpaikasta kemikaalivirastossa, vaan myös koko perheen tulevaisuudesta: jatkaako lapsi koulua Suomessa, pistetäänkö talo myyntiin, lähteekö perhe töiden perässä ulkomaille?

Hätää lisää se, että usealla kemikaaliviraston työntekijällä kansalaisuushakemus on jäänyt jumiin byrokratian rattaisiin ja pattitilannetta puidaan hallinto-oikeudessa asti.

Meillä on huolta siitä, käsittelevätkö Suomen viranomaiset tasapuolisesti ja johdonmukaisesti kansalaisuushakemuksia.

Jukka Malm, varapääjohtaja, Euroopan kemikaalivirasto

Tutkija Julian Roberts on yksi kemikaaliviraston briteistä, joilla ei ole enää huolta työpaikkansa puolesta. Yle haastatteli Robertsia tammikuussa, jolloin hän kertoi hakeneensa Suomen kansalaisuutta sen jälkeen, kun Britanniassa kansa äänesti itsensä pois EU:sta.

Roberts ja hänen vaimonsa opettelivat ruotsin kielen ja saivat lopulta kansalaisuuden vuosi sitten. Samalla myös lapsista tuli Suomen kansalaisia.

Nyt Roberts kertoo aloittaneensa myös suomen kielen opiskelun. Edellisen haastattelun jälkeen häntä oli nimittäin arvosteltu siitä, että hän oli valinnut helpommaksi katsomansa ruotsin kielen kansalaisuutta varten.

– Tässä tilanteessa olen todella helpottunut siitä, että minulla on Suomen kansalaisuus. Tunnen nykyään itseni enemmän suomalaiseksi kuin britiksi, sanoo seitsemän vuotta Suomessa asunut Roberts.

"En halunnut kuulla brexitistä yhtään enempää"

Kukaan ei varmasti uskonut, että EU:sta eroaminen tulisi olemaan helppoa, mutta aikamoisen sopan erimielinen Britannian parlamentti on onnistunut keittämään. Viimeisimpänä juonenkäänteenä Britannian alahuone äänesti torstaina hakevansa EU:lta jatkoaikaa brexitille. Näin halutaan saada kasaan erosopimus, joka miellyttää sekä Britanniaa että EU:ta.

Julian Roberts pitää lisäaikaa hyvänä ideana: Britanniassa pitäisi päästä yhteisymmärrykseen siitä, millainen suhde EU:iin halutaan jatkossa.

– EU-eroa kannattaneille luvattiin Norjan mallia. Pääministeri Theresa May ajaa kuitenkin jyrkempää pesäeroa EU:sta, mitä kansa ei halua, sanoo Roberts.

Viime vuoden lopulla brexit-paine nousi niin kovaksi, että Robertsin oli pakko ottaa pieni tauko tilanteen seuraamisesta oman mielenrauhansa takia.

– En halunnut kuulla brexitistä yhtään enempää. Olin jo saanut Suomen kansalaisuuden, ja se toi minulle varmuutta sekä turvaa, sanoo Roberts.

– Nyt ovat kriittiset hetket käsillä, joten luen taas kaikki uutiset brexitistä, hän lisää.

EU:n kemikaalivirasto
Suomen ainoa EU-virasto sijaitsee Annankadulla Helsingissä. Euroopan kemikaalivirastossa on töissä 650 ihmistä 28 eri maasta.Juha Kivioja / Yle

Valtaosa briteistä haluaisi jatkaa työtään Helsingissä

Kaikilla Euroopan kemikaaliviraston työntekijöillä ei ole ollut yhtä hyvä tuuri kuin Robertsilla: osalla kansalaisuushakemus on jäänyt jumiin muotoseikkoihin maahanmuuttoviraston ja maistraatin välillä. Tapauksia on viety hallinto-oikeuteen asti. Moni briteistä ei uskalla antaa haastattelua, koska pelkää sen vaikuttavan kansalaisuusprosessiin.

Euroopan kemikaaliviraston varapääjohtaja Jukka Malm toivoo, että tilanteeseen saataisiin ripeitä ja reiluja päätöksiä.

– Meillä on huolta siitä, käsittelevätkö Suomen viranomaiset tasapuolisesti ja johdonmukaisesti kansalaisuushakemuksia, Malm sanoo.

EU-viraston työntekijöiden tulee lähtökohtaisesti olla jonkin jäsenmaan kansalaisia. Poikkeustapauksissa alansa huippuasiantuntijoita voidaan palkata myös unionin ulkopuolelta.

Malmin mukaan valtaosa kemikaaliviraston briteistä haluaisi jatkaa työtään Helsingissä – ja samoin kemikaalivirastossa haluttaisiin pitää kiinni motivoituneista ja ammattitaitoisista brittityökavereista. He ovat hakeneet kansalaisuutta tai pääjohtajalta poikkeuslupaa.

Kaikki eivät kuitenkaan halua ryhtyä työlääseen kansalaisuushakuun, vaan ovat päättäneet muuttaa pois Suomesta. Uusia brittityöntekijöitä ei virastoon enää rekrytoida.

Mitä kauemmaksi tulevaisuuteen brexitiä lykätään, sitä pidempään britit joutuvat odottamaan löysässä hirressä.

– Päätös mahdollisista poikkeusluvista tehdään sitten kun brexit toteutuu. Jos brexit lykkääntyy, niin silloin päätöksenteko lykkääntyy. Työntekijän kannalta ikävää on, että epävarmuus jatkuu, sanoo Malm.

johtaja
Varapääjohtaja Jukka Malmin mukaan kemikaalialan yritykset ovat tällä hetkellä hermostuneita: niin kauan kuin brexit lykkääntyy, epävarmuus jatkuu.Jaani Lampinen / Yle

Pakkanen haittasi kansalaisuuden vuosipäivää

Julian Robertsilla ei ole kiire pois Suomesta, sillä hän viihtyy turvallisessa maassa sekä mielenkiintoisessa työssä. Hän haaveilee muutosta ruotsinkieliselle paikkakunnalle – esimerkiksi Tammisaareen, jossa pääsisi käyttämään kielitaitoaan.

Kun Yle haastatteli Robertsia tammikuussa, oli hänellä suunnitelmissa juhlistaa maaliskuussa ensimmäistä vuottaan suomalaisena. Naapuri halusi vuosipäivän kunniaksi viedä Robertsin puulämmitteiseen saunaan ja maistattaa erilaisia vodkia. Joko saunaan on päästy?

– Jouduimme perumaan sen! Sinä päivänä oli -17 astetta mittarissa, ja se oli liikaa jopa naapurilleni. Meidän on tarkoituksena syödä silakkaa, maistella vodkia ja saunoa tässä kevään aikana.

Lue lisää:

Brexit huolestuttaa Suomessa asuvia brittejä – Kemikaaliviraston tutkijat Jane ja Julian opettelivat kieltä saadakseen Suomen kansalaisuuden

Vaikuttaako brexit ihan pähkähullulta? – Tässä 5 selitystä Britannian EU-eron umpisolmuun