Onko henkilöstö pätevää, ovatko lääkeluvat kunnossa ja saako vanhus sitä ruokaa, mitä lista lupaa? Muun muassa näitä asioita hoivakodeissa valvotaan

Valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset nojaavat Valviran valvontaohjelmaan. Tarkastettavat asiat ulottuvat ruokalistoista omavalvontaan ja henkilöstön jaksamiseen.

vanhustenhoito
Anna-Liisa Ylä-Pärtti / vanhusten hoito / Vanhemmista vanhimmat / Tampere / 19.10.2017
Jouni Immonen / Yle

Kunnat ovat tarkastaneet vanhustenhoivan yksiköitä kiihtyvään tahtiin viime viikkoina esiin nousseiden epäkohtien ja ongelmien vuoksi. Lisäksi aluehallintovirastot ja Valvira ovat ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia vanhusten asumispalveluyksiköihin eri puolilla maata.

Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla kuntien valvontavastuuta kantava sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite on tehnyt alkuvuodesta jo 15 tarkastuskäyntiä, näistä yllätystarkastuksia reilu puolet.

Valvontasuunnitelman mukaisissa tarkastuksissa käytetään Valviran vuosittain määrittelemää ohjelmaa, kertoo hoidon ja hoivan toimialuejohtaja Maija Juola Soitesta.

Läpi käydään ensinnäkin yksikön omavalvonta: miten toimii, onko suunnitelma päivitetty ja tietääkö henkilöstö, mitä se pitää sisällään. Tarkoituksena on varmistaa, etteivät laaditut paperit jää vain lauseiksi paperille.

– Valvontaohjelman keskeisiä asioita on käydä haastattelulla läpi, onko henkilöstö sisäistänyt, mitä omavalvontasuunnitelmassa lukee ja toteutuuko se käytännössä, sanoo Juola.

Laki vaatima omavalvontasuunnitelma on Juolan mukaan kuin käyntikortti yksikköön: sen lukemalla saa kokonaiskuvan yksiköstä ja sen toiminnasta. Suunnitelman on myös oltava nähtävillä ja ajantasalla aina vaikkapa vastuuhenkilöiden muuttuessa.

Samoin tarkastetaan henkilöstön pätevyys: ovatko yksikön työntekijät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

Lisäksi lääkehoidon luvat käydään läpi joka kerta. Yksikön esimiehen pitää huolehtia siitä, että lääkehoitoa toteuttavat vain ne, joilla on voimassa oleva lupa. Käytännössä esimerkiksi työvuorotaulukoissa voidaan merkitä koodeilla, kenellä on lääkehoidon lupa – ja erityisesti kenellä sitä ei ole.

Anna-Liisa Ylä-Pärtti / vanhusten hoito / Vanhemmista vanhimmat / Tampere / 19.10.2017
Jouni Immonen / Yle

Tarkastuksessa valvotaan myös sitä, miten asiakkaan itsemääräämisoikeus toteutuu. Selväksi pitää käydä, näkyykö asiakkaan oma näkemys, miten se on kirjattu ja saatu selville eli onko esimerkiksi omainen ollut paikalla. Ja tietysti se, kuinka asiakkaan näkemystä toteutetaan.

– Esimerkki itsemääräämisoikeudesta on vaikkapa se, miten asukkaan ulkoilu on järjestetty. Asiakaskertomuksesta katsotaan, onko ulkoilu toteutettu, kuten suunnitelmaan on kirjattu. Jollei ole, selvitetään miksi ei, kuvaa Juola.

Myös ravitsemusta seurataan. Yksikön ruokalistan on oltava nähtävillä, ja valvontakäynti pyritään aina järjestämään joko lounaan tai päivällisen ajaksi. Tarkoitus on katsoa, saako asiakas sitä mitä lista lupaa.

Tarkastettaviin asioihin kuuluu myös riskienhallinta: onko yksikössä tehty riskianalyysi ja toimintasuunnitelma esimerkiksi sähkökatkon varalta.

– Pitää muistaa, että meillä voi olla 50-paikkaisia yksiköitä. Mitä esimerkiksi olisi ruokana, jos ei olisi sähköä, jolla sitä lämmittää? kysyy Juola.

Henkilökunnan hyvinvointiinkin kiinnitetään huomiota.

– On olennaista, miten hyvinvoivaa tai stressaantunutta henkilökunta on. Se vaikuttaa suoraan siihen, millainen on asiakkaan kokema hoidonlaatu.

Keski-Pohjanmaalla asiakkaiden turvallisuus ei ole vaarantunut

Vanhusten hoivakoteihin on tehty Keski-Pohjanmaalla aiempaa enemmän tarkastuksia ympäri Suomen paljastuneiden epäkohtien takia. Poikkeuksellisesti tarkastuksia on tehty jopa yöllä ja aiempaa useammin ennalta ilmoittamatta.

Maakunnan hoivakoteja valvoo ja tarkastaa myös itse hoivapalveluita järjestävä sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Soite.

Niissä on paljastanut puutteita, mutta erittäin vakavia tapauksia tai mitään vanhusten turvallisuuden vaarantanutta ei ole tullut esiin. Tähän mennessä vakavin tapaus paljastui Kokkolassa Esperi Caren hoivakoti Fionassa, jossa oli tarkastushetkellä liian vähän hoitajia.

Yksityisissä hoivakodeissa muutamilta hoitajilta on puuttunut lääkehoidon lupa, lisäksi viriketoimintaa ei ole yhdessä yksikössä pystytty väliaikaisesti järjestämään. Soite velvoittaa kaikkia laitoksia järjestämään viriketoimintaa, se on kirjattu puitesopimukseen.

Päivittämättömiä tai puutteellisia omavalvontasuunnitelmia on ollut sekä Soiten omissa että yksityisissä hoitolaitoksissa. Niistä on saattanut puuttua esimerkiksi vastuuhenkilöiden nimet ja yhteystiedot.

Osassa laitoksista ovat puuttuneet ilmoitustaululta sosiaali- ja potilasasiamiehen yhteystiedot, joiden on oltava julkisesti nähtävillä.

Keski-Pohjanmaalla Soitella on omia vanhusten hoitolaitoksia 17, joissa asuu noin 440 vanhusta. Yksityisten ylläpitämissä yhdeksässä yksiköissä asuu 220 vanhusta. Vanhuspuolella on yksi kokoaikainen valvontapäällikkö.