Paavo Lipponen: Politiikan teko on tullut entistä raskaammaksi – “Päivääkään en pärjäisi nykypolitiikassa”

Suomessa on liikaa asenteellista Venäjä-vastaisuutta, arvioi ex-pääministeri Ylen Ykkösaamussa.

Paavo Lipponen
Ykkösaamu
Ykkösaamu

Entinen pääministeri, nykyinen yrittäjä ja konsultti Paavo Lipponen (sdp.) arvioi politiikan teon muuttuneen aikaisempaa raadollisemmaksi ja raskaammaksi. Lipponen vieraili TV1:n Ykkösaamussa lauantaina.

Lipponen arvioi, ettei itse selviäisi nykypolitiikassa “päivääkään”, koska poliitikkojen odotetaan muun muassa olevan lähes ympärivuorokautisesti tavoitettavissa sosiaalisen median kautta. Myös kielenkäyttö sosiaalisessa mediassa käydyssä keskustelussa on koventunut, arvioi Lipponen.

Politiikkaan entinen pääministeri kertoo osallistuvansa enää lähinnä tukemalla ja kannustamalla nuoria eduskuntavaali- ja eurovaaliehdokkaita.

"Erkkikään ei ota selvää, mitä Brexitissä tapahtuu"

Lipponen arvioi Ykkösaamussa EU:n olevan kovien paineiden alla Britannian eropäätöksen venymisen ja suurvaltasuhteiden muutoksen vuoksi.

Brittiparlamentti äänesti tällä viikolla toistamiseen pääministeri Theresa Mayn erosopimusta vastaan, mutta päätti myös, että ilman sopimusta Britannia ei voi unionista lähteä. Ensi viikolla EU:lta odotetaan vastauksia siihen, ovatko jäsenmaat valmiita antamaan Britannialle jatkoaikaa Brexitin valmisteluun.

Askelmerkit sekavaan tilanteeseen voivat tulla vain briteiltä itseltään, arvioi Lipponen.

– Erkkikään ei oikein ota selvää siitä, että mihin nyt ollaan menossa. Theresa May on aika lailla härkäpäisesti ajanut sitä linjaa, että päätöksen tulee olla konservatiivien päätös. Ytimessä on kuitenkin se, että sieltä sen pitää päätöksen tulla, ei EU voi Britannialle kertoa mitä sen rauhaan kuuluu.

"Yhdysvallat ei ole enää sama liittolainen"

Suomi valmistautuu parhaillaan heinäkuussa alkavaan EU-puheenjohtajuuskauteen, johon Lipposen mukaan tuovat paineita viimeaikaiset suurvaltasuhteiden muutokset. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on mm. syyttänyt Saksaa siitä että se on tekemässä itsensä riippuvaiseksi venäläisestä kaasusta Nordstream 2 -kaasuputken rakentamisen vuoksi.

– Viimeistään Münchenin turvallisuuskokouksen pitäisi herättää myös meillä Suomessa ymmärtämään, että aikakausi on todella vaihtunut. Yhdysvallat ei ole enää samanlainen liittolainen. Sieltä käsin käytetään eräänlaista komentokieltä Eurooppaan päin, arvioi Lipponen.

Kun myös sekä Kiina että Venäjä pyrkivät lisäämään vaikutusvaltaansa, uhkaa EU:ta suurvaltojen puristuksessa “nurkkaan jääminen”, sanoo Lipponen.

– Suomen EU-puheenjohtajuus tulee tähän saumaan. Meidän pitää ottaa erilainen ote ja lähteä siitä, että unionia vahvistetaan joka suhteessa. Meidän pitää olla tekemässä niitä ratkaisuja.

Lipposen mukaan Suomi tekeekin virheen, kun se on mennyt Hansa-ryhmään seitsemän muun pienen maan kanssa. Vaikka tarkoituksena on ajaa yhteisiä talousetuja, Suomi tekee Lipposen mukaan itselleen karhunpalveluksen aiheuttamalla turhaa närää muissa EU-maissa ja nostattamalla turhia blokkijakoja.

"Suomessa liikaa Venäjä-vastaisuutta"

Suhtautumisessa Venäjään on Suomessa Lipposen mukaan havaittavissa sekä kriittisiä äänenpainoja, että suoranaista Venäjä-vastaisuutta.

– Mehän olemme Venäjä-kriittiisiä sen johdosta, mitä Venäjä teki Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Sanktioissa olemme mukana, mutta sellainen asenteellinen Venäjä-vastaisuus, se ei ole viisasta ja sitä on nyt vähän turhan paljon esillä, sanoo Lipponen.

Entisen pääministerin mukaan Venäjä-vastaisuutta esiintyy erityisesti mediassa.

– Pitää olla rauhallinen ja luja samaan aikaan. Me olemme pärjänneet tällä aikamoiset vuosikymmenet. Pitää myös ymmärtää sitä Venäjän sisäistä tilannetta, hän muistutti Ykkösaamussa.