21-vuotias Denis Purhonen ei käy töissä eikä opiskele: "Haluaisin normaaliin rytmiin" – Oppivelvollisuuden pidentäminen saa vahvaa tukea

Ylen vaalikoneessa oppivelvollisuuden jatkaminen lukioon ja ammattiopintoihin saa monelta puolueelta selvän tuen.

eduskuntavaalit
Denis Purhonen  "Ohjaamo Helsingissä",häntä neuvoo asumisneuvoja Sanna Väisänen
Asumisneuvoja Sanna Väisänen auttaa Denis Purhosta Helsingin Ohjaamossa, jossa nuoret saavat apua työhön, koulutukseen tai muihin arjen asioihin liittyvissä ongelmissa. Pekka Tynell / Yle

Parikymppinen Denis Purhonen on jo useamman vuoden etsinyt elämälleen suuntaa. Hän kertoo etsivänsä aktiivisesti töitä – aiemmin niitä on myös ollut, mutta juuri nyt ei.

Opinnot eivät peruskoulun jälkeen ole edenneet. Heti yhdeksännen luokan jälkeen oli vaikeaa eikä mikään vaihtoehto tuntunut hyvältä ja Purhonen jäi kotiin. Hieman myöhemmin aloitetut sähköalan opinnot jäivät kesken.

– Siitäkin on melkein kolme vuotta. Nyt mä olen kuitenkin päättänyt, että haluan toimia itseni eteen. Haluan tehdä töitä niin kuin normaalit ihmiset ja olla normaalissa rytmissä.

Denis Purhonen on tullut ensimmäistä kertaa nuorten neuvontapisteeseen Ohjaamoon, joita on viime vuosina perustettu eri puolille Suomea. Täältä hän etsii apua nyt oman asunnon löytämiseen.

Denis Purhonen  "Ohjaamo Helsingissä"
Denis Purhosen mielestä peruskoulun jälkeen on liian nuori päättämään, mitä halua tehdä elämällään: "Kyllä se oli oikeesti tosi vaikeeta miettiä sitä siinä iässä." Pekka Tynell / Yle

Purhonen vaikuttaa tulevaisuuden suhteen toiveikkaalta, vaikka onkin nyt yksi niistä kymmenistä tuhansista työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista, joiden auttamiseen ja tukemiseen on viime vuosina yritetty kuumeisesti keksiä keinoja.

– Mä haluan päästä itsenäistymään. Etsin nyt ohjausta ja vinkkejä siihen, miten pääsen eteenpäin.

Kuukausi sitten saatiin ilahduttavia uutisia: ilman työtä ja koulutuspaikkaa olevien nuorten määrä on alkanut kutistua. Nuorten työllisyys on parantunut suotuisan talouskasvun ansiosta.

Myös Ohjaamon kaltaisten yhden luukun palvelujen uskotaan auttaneen monia nuoria oman suunnan löytämisessä.

Mutta edelleen Suomessa arvioidaan olevan noin 60 000 alle 30-vuotiasta syrjäytynyttä. Ja se on liikaa.

Erityistä huolta herättävät ne, joilla on vain peruskoulupohja. Tällä hetkellä vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että peruskoulu ei riitä nykyisille työmarkkinoille vaan kaikkien pitäisi suorittaa ainakin toisen asteen tutkinto.

Mutta pitäisikö sen olla myös nuoren velvollisuus, siis pakollista?

Oppivelvollisuuden laajentaminen noussee hallitusohjelmaan

Ylen vaalikoneessa kysyttiin, (siirryt toiseen palveluun)pitäisikö oppivelvollisuuden yltää lukioihin ja ammattioppilaitoksiin.

Kaikista vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 65 prosenttia on täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että pitäisi. Eri mieltä oli 34 prosenttia.

Sosiaalidemokraateista, vasemmistoliitosta ja vihreistä lähes kaikki jatkaisivat oppivelvollisuutta – ja siis myös koulutuksen maksuttomuutta – toisen asteen opintoihin. Tätä mieltä on selvä enemmistö myös keskustan ehdokkaista.

Puolueena keskusta on kyllä puhunut oppivelvollisuuden takarajan nostamisesta 18 vuoteen, mutta korostanut keskustelussa jatko-opintovalmiuksien saavuttamista eikä niinkään toisen asteen tutkinnon suorittamista kokonaan.

Kielteisellä kannalla selvimmin ovat perussuomalaisten ja kokoomuksen ehdokkaat.

Vaalikone-grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Kuntaliiton opetus ja kulttuuriasioista vastaava johtaja Terhi Päivärinta pitää tulosta odotettuna. Julkinen keskustelu ja joidenkin puolueiden vaaliohjelmatkin ovat antaneet jo selvät viitteet, että jollain tavalla koulutuspolun pituuteen tullaan lähivuosina puuttumaan.

Laajaa kannatusta tuntuu nyt olevan erityisesti esiopetuksen laajentamisella ja varhaiskasvatuksen merkityksen korostamisella syrjäytymisen ehkäisyssä. Sen mahdolliset vaikutukset näkyvät kuitenkin vasta vuosien päästä.

Päivärinta arveleekin, että myös oppivelvollisuuden pidentäminen yli peruskoulun tulee neuvottelupöydälle.

– Hallitusohjelmaan se varmaan nousee, mutta on eri asia, missä muodossa. Eli sanotaanko, että pidennetään, vai aiotaanko selvittää asiaa.

Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta
Kuntaliiton Terhi Päivärinta panisi paukkuja vanhempien tukemiseen lasten ollessa pieniä sekä yksilöllisin täsmätoimiin, kun nuori tarvitsee tukea. Oppivelvollisuuden laajentamiselle hän ei lämpene. Pekka Tynell / Yle

Kuntaliitto ei lämpene oppivelvollisuuden laajentamiselle kummassakaan päässä opinpolkua, koska se tarkoittaa lisäkustannuksia. Kun koulutus olisi velvoittavaa, pitäisi esimerkiksi oppimateriaalien ja työvälineiden olla kaikkien saatavilla maksuttomasti.

– Se toisi mukanaan opiskelijalle myös esimerkiksi kuljetuksiin ja majoitukseen liittyviä etuuksia, Päivärinta sanoo.

Kuntaliitto on tehnyt karkean laskelman oppivelvollisuuden pidentämisen kustannuksista. Laskelman mukaan se maksaisi jopa noin 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Laskelma on tehty olettaen, että oppivelvollisuus jatkuisi toisen asteen suorittamisen loppuun saakka eli 19-vuotiaaksi. Osassa esillä olleista malleista oppivelvollisuus päättyisi aiemmin, jo täysi-ikäistyessä.

Päivärinnan mielestä rahat pitäisi kohdistaa täsmätoimina niihin nuoriin, jotka tukea tarvitsevat – ei kaikille.

Hän myös muistuttaa paljon puhutusta ongelmasta, ettei kaikilla peruskoulun päättävillä ole riittäviä taitoja jatko-opintoihin. Rahan laittaminen oppivelvollisuuden pidentämiseen ei hänen mukaansa paranna perusopetuksen ongelmia.

– Toivon, että mietitään tarkkaan, mikä on se asia, joka halutaan korjata ja mietitään, että mikä toimenpide siihen parhaiten purisi. Suurin osa ikäluokasta menee kuitenkin tämän koulutussysteemin läpi ihan normaalisti, Päivärinta sanoo.

Taloustieteilijä panisi kasvatuksen asiantuntijat selvittämään asiaa

Talouspolitiikan arviointineuvosto puolestaan julkaisi viime vuonna raportin (siirryt toiseen palveluun) siitä, pitäisikö oppivelvollisuusikä nostaa Suomessa 18 ikävuoteen.

Sen perusteella oppivelvollisuuden pidentäminen lisäisi toisen asteen tutkinnon suorittaneiden määrää, josta taas olisi selvää hyötyä niin myöhempään työllistymiseen kuin tuloihinkin. Jopa niin paljon, että oppivelvollisuusiän nosto voisi maksaa itsensä takaisin esimerkiksi verotuloina.

Raportin yksi kirjoittaja, taloustieteen professori Roope Uusitalo kannattaakin oppivelvollisuusiän nostamista parilla vuodella. Silti hän on hieman yllättynyt, että Ylen vaalikoneessa kannatus oppivelvollisuuden pidentämiselle on nyt näinkin suurta.

Varsinkin kun kysymyksessä puhuttiin vain lukioista ja ammattikouluista eikä lainkaan esimerkiksi oppisopimuskoulutuksesta, valmentavasta ammatillisesta koulutuksesta tai kymppiluokista. Käytänto kun sallii oppivelvollisuuden suorittamisen toisella asteella paljon monimuotoisemminkin.

– Riippuu tietysti vaalituloksesta ja mitkä puolueet ovat hallitusneuvotteluissa, mutta varmaan se nousee hallitusneuvotteluissa esiin. Hienointa olisi, että seuraavaksi päätettäisiin, että olkaa ekonomistit nyt hiljaa ja pantaisiin nuorisotyön ja kasvatuksen asiantuntijat miettimään, mikä on paras muoto toteuttamiseen, Uusitalo sanoo.

Pakollinen toinen aste jakaa mielipiteet Helsingin Ohjaamossa

Ammattiopintonsa keskeyttänyt Denis Purhonen on sitä mieltä, että oppivelvollisuuden jatkuminen peruskoulun jälkeisiin opintoihin olisi ollut hänelle hyväksi.

– Mun mielestä sen pitäisi olla pakollista. Kun oppivelvollisuus loppui, niin minäkin ajattelin, että tästä on nyt vaan helppo jäädä pois. Nyt kun ajattelen taaksepäin, niin olisin käynyt ammattiopinnot läpi, jos se olisi ollut pakollista.

Sara Hietala tutustumassa "Ohjaamo Helsingin" toimintaan
Sara Hietala, 22, ja Shueib Dahir, 23, ovat työkokeilussa Stadin ammattiopiston Mediakylpylässä. Perjantaina he osallistuivat Helsingin Ohjaamon luennolle, joka koski stressin hallintaa. Pekka Tynell / Yle

Parikymppinen Sara Hietala puolestaan ei kannata oppivelvollisuuden pidentämistä. Hän keskeytti aikanaan lukion ja meni työpajaan. Sen jälkeen hän vielä palasi lukioon ja on nyt ylioppilas.

Näiden vuosien aikana löytyi oma intohimo eli taide. Nyt Hietala on työkokeilussa Mediakylpylän videoryhmässä.

– Jos sinut kahlitaan pakollisuuteen, se saattaa estää kasvamista ja oman tien löytämistä. Oman kokemukseni pohjalta tiedän, että on tärkeää löytää oma tiensä ja saada oma rauha ja tuki. Tässä iässä vielä hakee itseään.