Suomi tuomitsee yhä Krimin laittoman liittämisen Venäjään – niemimaan valtauksesta viisi vuotta

Suomi ja EU vaativat ukrainalaisvankien vapauttamista ja esittävät huolensa Krimin ihmisoikeustilanteesta.

Krim
Auto vasta-avatulla Krimin sillalla.
Venäjä avasi Krimille johtavan maantiesillan viime toukokuussa.Alexander Nemenov / EPA

Suomen ulkoministeriö julkaisi sunnuntaina lausunnon, jossa se tuomitsee Venäjän toimet Krimillä ja vaatii Venäjän vangitsemien ukrainalaisten vapauttamista.

Suomi ei tunnusta Krimiä osaksi Venäjää. Ulkoministeriön lausunnossa (siirryt toiseen palveluun) todetaan myös, että Kertšinsalmen ylittävä silta rikkoo Ukrainan alueellista koskemattomuutta. Venäjä rakensi sillan viime vuoden toukokuussa, mikä kiristi entisestään Venäjän ja lännen välejä.

Maanantaina tulee kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun Venäjä liitti Krimin virallisesti osaksi Venäjän federaatiota miehitettyään niemimaan. Lisäksi Venäjä käy parhaillaan sotaa Itä-Ukrainassa.

Länsimaat ovat tuominneet Krimin liittämisen Venäjään kansainvälisen oikeuden vastaisena. Venäjä rikkoi YK:n peruskirjan 2 artiklan kieltoa toisen valtion uhkaamisesta voimankäytöllä (siirryt toiseen palveluun), kun Venäjän duuma antoi keväällä 2014 presidentti Vladimir Putinille valtuutuksen uhata Ukrainaa voimatoimilla.

Venäjän kiinniottamia ukrainalaismerimiehiä kuljetettiin  oikeustalolle Simferopolissa Krimin niemimaalla 27. marraskuuta 2018.
Venäjän kiinniottamia ukrainalaismerimiehiä kuljetettiin oikeustalolle Simferopolissa Krimin niemimaalla 27. marraskuuta.Arthur Shwartz / EPA

Myös EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini on julkaissut lausunnon (siirryt toiseen palveluun), jossa hän vakuuttaa EU:n olevan sitoutunut Ukrainan alueelliseen koskemattomuuteen.

Suomi ja EU vaativat Venäjää vapauttamaan 24 vangittua merimiestä, jotka Venäjä otti laittomasti kiinni marraskuussa Kertšinsalmessa Asovanmerellä.

Lisää aiheesta:

Yle Ukrainan Mariupolissa: Kaupunki jatkaa elämäänsä poikkeustilasta huolimatta – "Tämä on meille jo tuttua"

Kirjeenvaihtajan analyysi: Merellinen konflikti palvelee epäsuosittuja presidenttejä, mutta Venäjälläkään ei ole varaa isoon yhteentörmäykseen