Tyypin 1 diabeteksen mysteeristä uutta tietoa: Vahva yhteys hyvin yleisiin viruksiin

Enteroviruksia löytyy useista diabeetikoiden kudoksista useammin kuin terveiltä verrokeilta.

diabetes
Ella Kähösen näytöllä näkyy, miltä verensokerin tasot näyttävät.
Kalle Purhonen / Yle

Tyypin 1 diabetes on Suomessa maailman yleisintä. Sen syntymekanismi on ollut pitkään arvoitus. Jo pitkään siihen on yhdistetty enterovirustulehdukset. Tuore Jutta Laihon väitöstutkimus tarjoaa siitä lisävahvistusta.

Enteroviruksia esiintyy maailmanlaajuisesti, ja ne ovat yleisimpiä ihmisille infektioita aiheuttavista viruksista.

Suomessa enteroviruksia todetaan vähemmän kuin monissa muissa maissa. Tutkijat ovat pitäneet mahdollisena, että tämän vuoksi suomalaislapset ovat erityisen alttiita enterovirusten mahdollisille diabetesvaikutuksille. Tämä selittäisi sen, miksi tyypin 1 diabetes on Suomessa poikkeuksellisen yleinen.

Valtaosa enterovirusten aiheuttamista infektioista on oireettomia tai hyvin vähäoireisia. Lapsilla on tavallinen esimerkiksi enterorokko.

Tampereen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa havaittiin ensimmäistä kertaa, että enteroviruksia löytyy useista diabeetikoiden kudoksista useammin kuin terveiltä verrokeilta. Tulokset vahvistavat käsitystä enterovirusinfektioiden merkityksestä taudin synnyssä.

Kaksi vuotta sitten tamperelaisryhmän tutkimuksessa osoitettiin, että enterovirusinfektiot ovat noin kolme kertaa yleisempiä suomalaislapsilla, jotka olivat vasta-aineiden perusteella sairastumassa diabetekseen. Yhteys koski infektioita, jotka olivat tapahtuneet yli vuosi ennen vasta-aineiden toteamista.

Verensokerin mittausjärjestelmä
Paulus Markkula / Yle

Tyypin 1 diabetes on sairaus, jossa haiman insuliinia tuottavat beetasolut tuhoutuvat, minkä takia sairastunut ei pärjää ilman insuliinia.

Tyypin 1 diabetekseen ei ole tällä hetkellä parannuskeinoa tai sairaudelta ehkäisevää hoitoa. Suomessa tautia sairastavia on noin 50 000. Määrä on kasvanut nopeasti teollisuusmaissa.

Tyypin 1 diabetestä hoidetaan insuliinilla ja jatkuvalla verensokerin seurannalla. Hoito on kehittynyt voimakkaasti viime vuosina.

Enterovirusta löytyi useista kudoksista

Tyypin 1 diabeteksen synnyn määrittelee tutkijoiden mukaan geneettinen alttius, mutta lisäksi tarvitaan ympäristötekijöitä.

Enteroviruksen proteiinia löytyi väitöstutkimuksessa tyypin 1 diabeetikoiden haimasta ja ohutsuolesta tilastollisesti merkitsevästi useammin kuin verrokeilta. Myös pernassa ja haiman imusolmukkeissa havaittiin viruksen proteiinia.

Lisäksi viruksen genomia löytyi näistä kudosnäytteistä. Viruksen määrä oli pieni, mikä viittaa jatkuvaan matala-asteiseen infektioon. Immuunivaste oli aktivoitunut haimanäytteissä, joista löydettiin enterovirusta ja tämä virusvaste oli voimakkaampi diabeetikoilla kuin verrokeilla.

– Jatkotutkimuksissa on tärkeää selvittää, heijastaako enterovirusten ja diabeteksen välinen yhteys näiden virusten roolia taudin synnyssä. Jos tämänkaltainen syy-yhteys varmistuu, se avaa mahdollisuuden tyypin 1 diabeteksen ehkäisemiseen rokotteella tai viruslääkkeillä, sanoo Jutta Laiho.

Laihon väitöskirja tarkistetaan Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa 29. maaliskuuta.

Suomessa on jo pitkään kehitetty rokotetta diabetestä vastaan. Rokote perustuu juuri tietoon enteroviruksista.

Rokote ei paranna sairastuneita, vaan voi ehkäistä sairautta.

Lue lisää:

Tutkimus: Enterovirusinfektiot mahdollisesti nuoruustyypin diabeteksen taustalla

Rokotetaanko diabetesta vastaan jo reilun vuosikymmenen kuluttua? Yhteyttä enterovirukseen etsitään

Diabeetikot kyllästyivät odottamaan ja rakensivat omat keinohaimansa – Valviraa huolettaa, kuka ottaa vastuun

Mittari, puhelin ja pumppu – keinohaima voi vapauttaa diabeetikon jo kymmenessä vuodessa