Kaisa Ojalalle ei ikinä puhuttu seksuaalisuudesta: nyt Instagramin boss lady muistuttaa, että vammaisillakin voi olla yhden illan juttuja

Kaisa Ojala on yksi Suomen tunnetuimmista instagrammaajista, joka kertoo avoimesti elämästä CP-vammaisen näkökulmasta.

seksuaalisuus
Kaisa Ojala puhuu avoimesti elämästään CP-vammaisena hänen Instagramissaan.
Kaisa Ojala pyörittelee yleensä Instagram-postauksia hyvän tovin mielessään ennen kuin ne siirtyvät someen. Välillä Ojalalla on useampia postauksia yhtäaikaa teossa ja hän julkaisee niitä, kun aika on sopiva. Aikaisemmin nainen suunnitteli sen, kuinka monta Instagram-päivitystä hän tekee viikossa, mutta se alkoi stressata, joten nykyään hänen postaustahtinsa on rennompi. Tällä hetkellä Ojalalla on Instagramissaan vajaat 8 000 seuraajaa.Paulus Markkula / Yle

Nuori nainen koskettaa nenänpäällään puhelimen näyttöä. Nenä liikkuu vikkelästi näytön pinnalla, ja puhelimesta heijastuva valo saa naisen vihreät silmät loistamaan.

Oululainen Kaisa Ojala, 22, päivittää suosittua Instagram-tiliään. Instagramista tunnettu @aktivistikaisa ei juuri pysty käyttämään käsiään, joten uutta sisältöä hän postaa someen yleensä nenällään.

Ojala on nimittäin yksi Suomen tunnetuimmista somettajista, joka kertoo avoimesti elämästä CP-vammaisen näkökulmasta. Nuori nainen ei esittele Instagramissaan täydellisiä aamupaloja ja viimeiseen asti hiottuja selfieitä. Näiden sijaan tililtä löytyy kertomuksia esimerkiksi kuukautissuojien vaihtamisesta pyörätuolissa tai pakkien saamisesta Tinderissä.

Kaisa Ojala.
Kaisa Ojala on saanut paljon positiivista palautetta Instagramissaan. Hänestä on ollut hienoa huomata, että on paljon ihmisiä, joita kiinnostaa kuulla elämästä myös erilaisesta näkökulmasta. Kuvan Ojalasta on piirtänyt Venla Vaattovaara, joka pitää myös suosittua Instagram-tiliä, johon hän piirtää kuvia merkittävistä naisista ympäri maailman.Paulus Markkula / Yle

Kaisa Ojala halusi perustaa rehellisen vammaisuudesta kertovan tilin, sillä hänen mukaansa vammaisten asioista ei puhuta tarpeeksi. Samalla hän halusi kertoa muille, millaista elämä on sähköpyörätuolissa ja tukea muita samassa tilanteessa olevia.

Ojala tarvitsee apua monissa arjen asioissa: syömisessä, liikkumisessa, pukeutumisessa sekä vessassa ja suihkussa käymisessä. Hän asuu vammaisille tarkoitetussa asumisyksikössä, jossa hänellä on oma yksiö.

– Vaikka vammaisuus rajoittaa joitain asioita, niin Instagrammaamista ei.

Somen voima on vahva

Muutama vuosi sitten Ojalan elämä mullistui.

Hän törmäsi Yle Areenassa dokumenttiin, joka kertoi avusteisesta seksistä. Dokumentissa käsitellään sitä, kuinka vammaiset ihmiset pystyvät toteuttamaan seksuaalisia halujaan avustajan avulla.

Ojala oli siis noin parikymppinen, kun hän ymmärsi, että seksuaalisuus kuuluu myös hänelle, eikä vain vammattomille ihmisille.

– Sen ymmärtäminen tuntui tosi hyvältä. Niin kuin joku lukko olisi auennut, Ojala kertoo hymyillen.

Mainokset, media ja some ovat täynnä seksuaalisuutta, seksiä ja paljasta pintaa. Kuinka siis voi olla mahdollista, että aikuinen ihminen ei tiedä seksuaalisuudesta ja siihen liittyvistä asioista?

Syy tähän on yksinkertainen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Seksologi Raila Riikosen mukaan mediassa ei paljoa puhuta vammaisten ihmisten seksistä tai seksuaalisuudesta.

– Esimerkiksi harvassa leffassa on vammaisia harrastamassa seksiä. Kun asia ei tule helposti näkyväksi, moni vammainen ajattelee, että ei tämä kuulu minulle, Riikonen pohtii.

Sen lisäksi, että mediassa ei juuri vammaisia näy, Raila Riikosen mukaan seksuaalisuudesta ei puhuta edes koulussa, kotona tai terveydenhuollossa.

Raila Riikonen sairastaa spinaalista lihasatrofiaa eli SMA:ta, joka on etenevä hermoperäinen lihassairaus. Nainen on istunut sähköpyörätuolissa lapsesta saakka, joten hänellä on myös omakohtaisia kokemuksia siitä, kuinka vammaisille puhutaan esimerkiksi seksuaalisuudesta.

Seksologi kertoo, että vammattomille siskoille ja veljille vanhemmat ovat saattaneet pitää perinteisen puheen seksin vaaroista ja esimerkiksi kondomien tärkeydestä.

– Mutta vammainen lapsi on voitu jättää kokonaan välistä ja ajateltu, ettei tämä koske häntä.

Kaisa Ojala tarvitsee apua moniin arjen askareisiin.
Kaisa Ojala on sairastanut useamman vuoden masennusta, mutta nyt hän on toipumassa. Nainen on saanut paljon apua psykoterapiasta masennukseen ja oman vammansa hyväksymiseen. Ojala haaveileen tällä hetkellä tavallisista asioista, hän haluaisi muun muassa suorittaa käymänsä aikuislukion kunnialla loppuun.Paulus Markkula / Yle

Ojalan mukaan koulussa terveystiedon tunnilla seksuaalisuudesta kyllä puhuttiin, mutta vammaisten välinen seksuaalisuus ohitettiin sulavasti.

– Koulussa puhuttiin seksuaalisuudesta yleisesti ja vain tiettyjen ihmisten välillä. Ei kerrottu, että nämä asiat on minullekin ihan mahdollisia. Se piti itse ymmärtää.

Puhumattomuus on yksi syy, miksi hän päätti perustaa Instagram-tilinsä, sillä somen voima on vahva.

– Mitä enemmän vammaisten asioista puhutaan ja kirjoitetaan, sitä enemmän se jää mieleen.

"Orgasmi on yksi parhaimmista kipulääkkeistä"

Seksuaalioikeudet ovat osa ihmisoikeuksia. Seksuaalisuusoikeuksiin kuuluu useita eri oikeuksia (siirryt toiseen palveluun), (Ihmisoikeudet.net) esimerkiksi oikeuden tietoon seksuaalisuudesta, oikeuden suojella itseään ja oikeuden seksuaaliterveydenhoitoon.

Seksologi Riikonen työskentelee monen ikäisten vammaisten kanssa. Työssään Riikonen on tavannut keski-ikäisiä vammaisia ihmisiä, jotka eivät ole koskaan ajatelleet, että seksuaalisuus koskee myös heidän elämäänsä.

– Mutta kun ne halut ja himot heräävät jossain vaiheessa, se voi olla aika ihmeellistäkin, jos kukaan ei ole koskaan niistä puhunut. Ihminen voi olla aika hukassakin siinä vaiheessa kehonsa, itsensä ja tunteidensa kanssa, Riikonen jatkaa.

Riikosen mukaan on surullista, jos vammaisille ei kerrota seksuaalisuudesta tai heidän ei jostain syystä anneta toteuttaa seksuaalisuuttaan. Seksuaalisuus on kuitenkin meissä jokaisessa.

– Nautinnon saaminen joko yksin tai jonkun tai joidenkin kanssa on kauhean iso voimavara, se on aivan huikeata. Minulle henkilökohtaisesti orgasmi on yksi parhaimmista kipulääkkeistä. Orgasmin jälkeen krooniset kivut, joita on joka päivä, katoavat pitkäksi aikaa.

Tuhansia tykkäyksiä ja kymmeniä kommentteja

Tänä päivänä Kaisa Ojala on paljon varmempi ulkonäkönsä ja kehonsa suhteen. Siihen on auttanut kaksi yksinkertaista asiaa: meikit ja kivat vaatteet. Erityisesti Ojala pitää naisellisista vaatteista: kapeista farkuista ja avarista paidoista.

– Olen uskaltanut ruveta käyttämään sellaisia vaatteita, mitä minä oikeasti haluan. Enkä vain sellaisia, joita on helppo pukea. Käytän esimerkiksi pitsisiä alusvaatteita ja siitä tulee tosi itsevarma olo.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Nainen kuvitteli pitkään ettei häntä voi meikata. Ojalalla on jonkin verran pakkoliikkeitä, joiden vuoksi hän ajatteli, että meikkaamisesta ei tule mitään.

Jokin aika sitten Ojala kuitenkin myös pyysi avustajaansa meikkaamaan hänet. Ripsiväriä, higlighteria ja luomiväriä. Siitä nuorelle naiselle tuli hyvä fiilis. Peilistä katsoi boss lady ja nyt Ojala näki sen itsekin.

– Se tuntui tosi hyvältä. Välillä tulee sotkua, kun liikahdan, mutta sen saa onneksi pois, nainen hymyilee.

Aina Ojalan itsevarmuus ei ole ollut sillä tasolla, kuin se on nyt. Hän on esimerkiksi ajatellut, että pyörätuolissa hänen pitkät säärensä eivät pääse oikeuksiinsa.

– Tai että ne eivät näytä niin hyvältä. Vaikka eihän se ole totta.

Ojalan Instagram-postaukset keräävät tuhansia tykkäyksiä ja kymmeniä kommentteja. Hän kertoo, että myös Instagramin käyttö tietyllä tapaa nostanut hänen itseluottamusta ja itsetuntoa.

– On mahtavaa huomata, että on paljon ihmisiä, joita kiinnostaa kuulla elämästä myös erilaisesta näkökulmasta.

"Pikkuhiljaa alan olla varmempi"

Ojala on miettinyt paljon myös sitä, voisiko joku kiinnostua hänestä. Rakastua ja ihastua. Pitää lähellä.

– Ajattelin aika monta vuotta, ettei kukaan voi haluta minua vammani takia.

Olenko hyvä näin? Voiko kukaan ikinä ihastua minuun? Nämä ovat seksologi Raila Riikosen mukaan asioita, joita jokainen nuori pyörittelee päässään.

– Kaikki hakevat hyväksyntää, läheisyyttä ja toisen kosketusta. Vammaisena sinua kosketetaan usein vain avustamistilanteissa tai fysioterapiassa ja siinähän ei ole mitään eroottista.

Myös Ojala kaipaa toisinaan läheisyyttä.

– Uskon, että jokainen kaipaa sitä joskus.

Vaikka Kaisa Ojala puhuu rohkeasti Instagramissaan epäkohdista vammaisiin liittyen, ei hän itse ole vielä täysin sinut CP-vammansa kanssa. Nuoren naisen on edelleen joinain päivinä hankala kuvitella, että joskus hänen rinnallaan voisi olla joku toinen ihminen.

– Huonoina päivinä ajattelen, että en mitenkään voisi saada parisuhdetta. Onneksi on niitäkin päivä kun ajattelen, että miksipä ei. Pikkuhiljaa alan olla varmempi.

Lue myös:

"Pyörätuolissa minusta tulee näkymätön" – Onko vammaisilla lupa puhua seksistä?

Avustettu seksi on suuri luottamuksen osoitus – "Seksuaalisuus on äärettömän iso tekijä"

Dokumenttiprojekti: Apua seksiin – Miksi avusteinen seksi on Suomessa yhä tabu?