Raiskaaja sai jäädä Suomeen, pikkurikollinen karkotettiin Venäjälle – MOT selvitti: kolmasosa seksuaalirikoksen tehneistä saa jäädä Suomeen

Joka kolmas seksuaalirikokseen syyllistynyt ulkomaalainen sai jäädä Suomeen, käy ilmi Yle MOT:n selvityksestä.

karkotus
Lentokone nousee kentältä
Marko Niemi / Yle

Ylen MOT kävi läpi kaikki vuonna 2018 tehdyt päätökset, joissa esitettiin rikokseen syyllistyneen ulkomaan kansalaisen karkottamista.

Päätöksistä käy ilmi, että Maahanmuuttovirasto määräsi 152:sta karkotettavaksi esitetystä ulkomaalaisesta 84 karkotettavaksi. Loput 68 saivat jäädä Suomeen toistaiseksi.

Lain mukaan rikosperusteinen karkotuspäätös voidaan tehdä kahdessa tilanteessa. Silloin, jos henkilö on syyllistynyt rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta tai hän on syyllistynyt useaan rikokseen. Käytännössä se tarkoittaa, että ulkomaalaisen voi karkottaa lähes minkä tahansa Suomen rikoslaissa mainitun rikoksen perusteella.

MOT:n selvityksestä käy ilmi, että joka kolmas seksuaalirikokseen syyllistynyt sai jäädä maahan.

Maahanmuuttovirasto käsitteli viime vuonna 37 tapausta, joissa karkotettavaksi esitettävä oli syyllistynyt vähintään yhteen seksuaalirikokseen. 25 tapauksessa päädyttiin karkotukseen. Loput 12 henkilöä saivat jäädä Suomeen. Lue lisää tapauksista MOT:n jutusta.

Sen sijaan kaikki henkirikoksiin tai henkirikoksen yrityksiin syyllistyneet henkilöt päätettiin karkottaa. Tällaisia tapauksia Maahanmuuttovirasto käsitteli viime vuonna yhteensä kymmenen. Henkilöt edustavat kuutta eri kansallisuutta: Irak, Venäjä, Viro, Somalia, Afganistan ja Marokko.

Huumausainerikoksesta oli maininta 54 päätöksessä. Näistä tuomituista noin puolet karkotettiin.

Viime vuonna karkotettavaksi esitettäviä henkilöitä oli yhteensä 37:ää eri kansallisuutta. Eniten joukossa oli irakilaisia (38), virolaisia (14) ja venäläisiä (12). Muutamalla henkilöllä ei ole kansalaisuutta tai sitä ei tiedetä.

Miksi seksuaalirikollista ei karkoteta?

Karkotuspäätöstä ei koskaan tehdä pelkästään rikoksen perusteella.

Hyvin vakaviin rikoksiin syyllistyneitä jätetään karkottamatta joko sen vuoksi, että heitä ei saa karkottaa kotimaahansa tai muut asiat saavat kokonaisharkinnassa suuremman painoarvon.

MOT:n selvityksen mukaan viime vuonna tehdyissä päätöksissä seksuaalirikoksiin syyllistyneiden karkotuksen esti usein tilanne kotimaassa. Laki kieltää palauttamasta ketään maahan, jossa henkilö voi joutua kuolemanvaaraan tai vainon kohteeksi. Myöskään pakolaista ei saa karkottaa valtioon, jossa hän on edelleen suojelun tarpeessa.

Myös henkilön elämäntilanteella ja olosuhteilla Suomessa voi olla merkittävä vaikutus päätökseen.

Kokonaisharkinnassa Maahanmuuttovirasto punnitsee rikosten määrän, laadun ja mahdollisen turvallisuusuhan. Niiden lisäksi se arvioi karkotusta vastaan puhuvia seikkoja: kuinka kauan tuomittu on ollut Suomessa, opiskeleeko hän tai käykö hän töissä, onko hänellä Suomessa perhettä ja millaiset siteet hänellä on kotimaahansa.

MOT:n selvityksestä käy ilmi, että päätöksissä oli hyvin suurta vaihtelua.

Viime vuonna Maahanmuuttovirasto esimerkiksi päätyi karkottamaan 19-vuotiaan venäläismiehen, joka oli syntynyt ja asunut koko ikänsä Suomessa.

Mies oli syyllistynyt useisiin liikennerikoksiin sekä näpistyksiin ja saanut rangaistukseksi 8–70 päiväsakon tuomioita. Miehen viimeisin tuomio oli neljän kuukauden ehdollinen vankeus nuorena henkilönä tehdyistä varkauksista ja kortitta ajosta. Sitä ennen mies sai 20 päivän ehdollisen tuomion yhteensä kymmenistä autoiluun liittyvistä rikoksista.

Miehelle tuli täytenä yllätyksenä, että hänet voitaisiin karkottaa Venäjälle.

Maahanmuuttovirasto kuitenkin totesi hänen syyllistyneen “taukoamatta” erilaisiin rikoksiin. Viraston mukaan mies ei myöskään ollut integroitunut Suomeen – hän ei opiskellut tutkintoon johtavassa koulutuksessa eikä hän ole ollut töissä vuosiin.

Päätöksessä todetaan, ettei miehellä ole Suomessa “sellaista asemaa, jonka menettäminen olisi karkottamisen seurauksena karkottamista painavampi peruste”.

Sen sijaan Suomessa kymmenen vuotta asunut nepalilaismies sai jäädä Suomeen, vaikka hän oli saanut kahden vuoden ehdottoman tuomion raiskauksesta.

Rikos tapahtui vuonna 2014, jolloin naimisissa ollut mies raiskasi naisen, johon hänellä oli ollut suhde. Teko tapahtui naisen asunnolla ja raiskauksen yhteydessä mies puri naista kasvoihin. Mies todettiin syylliseksi ja määrättiin maksamaan naiselle 10 000 euron korvaukset.

Mies oli oleskellut Suomessa laillisesti noin kymmenen vuotta ja käynyt koko ajan töissä. Hän on suorittanut tuomionsa ja kertoo Maahanmuuttovirastolle jatkavansa työpaikassaan.

Maahanmuuttovirasto katsoi päätöksessään, että pitkän ajan kuluessa syntyneet yksityis- ja työelämän siteet Suomeen olivat niin merkittäviä, ettei miestä karkoteta, vaikka se lain mukaan olisi mahdollista.

Kolmella karkotettavalla ei tuomiota

Kaikista viime vuoden rikosperusteisista karkotusesityksistä 56 prosenttia johti karkotuspäätökseen.

MOT:n selvityksessä rikosten perusteella tehtyjen karkotuspäätösten joukosta löytyi yllättäen kolme päätöstä, joissa henkilöillä ei ollut yhtään tuomiota. Henkilöt olivat rikoksista epäiltyjä, mutta yhtään tuomiota tai edes syytettä ei karkotuspäätöksissä mainittu.

Kaikissa tapauksissa oli kyse henkilöistä, jotka olivat äskettäin tulleet Suomessa oleskelun aikana täysi-ikäisiksi. Yksi heistä oli afganistanilainen, kaksi oli kotoisin Irakista.

Irak on ilmoittanut ottavansa vastaan vain vapaaehtoisesti palaavia tai rikosperusteisesti palautettavia henkilöitä. Lue lisää tapauksista MOT:n jutusta.

Hallitus esitteli helmikuussa 51 toimenpiteen ohjelman, jolla pyritään puuttumaan maahanmuuttajataustaisten rikollisuuteen ja seksuaalirikoksiin.

Yksi toimenpiteistä oli kansainvälisen suojeluaseman purkaminen henkilöltä, joka syyllistyy törkeisiin rikoksiin. Tällä hetkellä pakolaista ei saa karkottaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, johon nähden hän on edelleen kansainvälisen suojelun tarpeessa. Jos suojeluasema purettaisiin rikosten takia, karkottaminen helpottuisi.

Katso koko MOT:n selvitys TV1:ltä kello 20 tai Yle Areenasta.

Rikosten perusteella karkotettavien irakilaisten määrä kolminkertaistui – mukana myös henkilöitä, joilla ei ollut yhtään rikostuomiota

Yksi tarjosi 12-vuotiaalle olutta ennen yhdyntää, toinen puri raiskaamansa naista kasvoihin – muun muassa näitä seksuaalirikollisia Suomi ei karkottanut