Saksalaistutkija uskoo Lahden vihreään edelläkävijyyteen – kannustaa asukkaita huolehtimaan ympäristöstään

Nikolas Sellheimilla on intohimoinen asenne ympäristöä ja kotikaupunkiaan kohtaan. Tutkijana hän uskoo paikallisyhteisön voimaan ilmastonmuutoksen torjunnassa.

luonnonsuojelu
Nikolas Sellheim haluaa kääntää huomion paikallisten asukkaiden rooliin luonnonsuojelussa.
Nikolas Sellheim työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutissa.Georges Hourani / Yle

Tuoreen ilmastobarometrin mukaan suomalaiset odottavat päättäjiltä toimia ilmastonmuutoksen torjumisessa. Isojen poliittisten päätösten lisäksi myös yksilöiden ja yhteisöjen teoilla on merkitystä. Näin uskoo Nikolas Sellheim, joka haluaa kääntää huomion paikallisten asukkaiden rooliin luonnonsuojelussa.

Tapaamispaikaksi saksalaislähtöinen ympäristöasiantuntija on valinnut Hollolassa sijaitsevan Kutajärveen alueen. 980 hehtaarin alue muodostuu kuudesta eri lahdesta Vesijärvellä ja Kutajärvellä. Kohde on ollut kansainvälisen kosteikkoja suojelevan Ramsar-sopimuksen piirissä vuodesta 2004.

– Nämä paikat ovat tärkeitä kasvualustoja useille uhanalaisille lajeille kuten liejukana, mustakurkku-uikku tai luhtahuitti. Ympäröivät alueet ovat pääosin viljelysmaita, mikä on menneisyydessä vaikuttanut siihen, että vesistöihin on tullut liialti ravinteita, Sellheim mainitsee.

Vuonna 1987 alkaneen Vesijärvi-projektin avulla vesistö on alkanut elpymään. Samalla ihmisten tietoisuus vesistöistä on lisääntynyt ja entisen jätevesijärven tila on kohentunut.

Ilmiselvin panos on järvien, metsien ja yleisesti ympäristön pitäminen puhtaana.

Nikolas Sellheim

Sellheim muistuttaa, että vesistöt kokevat edelleen haittoja ihmisten tekemisistä. Ympäristöasiantuntija arvioi, että tekemällä enemmän yhteistyötä voitaisiin suojella uhanalaisia eläimiä ja kaksinkertaistaa suojellun luonnon määrä kotiseudullaan.

Tutkija uskoo vahvasti, että Lahdesta voi tulla kansainvälisen tason edelläkävijä ja vihdoin myös Euroopan vihreä pääkaupunki. Lahti on havitellut titteliä kahteen otteeseen ja on ilmoittautunut jälleen mukaan kisaan.

Jokainen voi pitää ympäristöään puhtaana

Nikolas Sellheim on tohtoriksi väitellyt saksalainen ympäristöalan asiantuntija, jolla on intohimoinen asenne ympäristöä kohtaan. 38-vuotias perheenisä on asunut Lahdessa lähes seitsemän vuotta.

Sellheim työskentee vierailevana tutkijatohtorina Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutissa. Tällä hetkellä hän tekee tutkimusta paikallisyhteisöjen roolista ympäristönsuojelulainsäädännössä.

– Ilmiselvin panos, jonka paikalliset ihmiset voivat tehdä luonnonsuojelun eteen, on järvien, metsien ja yleisesti ympäristön pitäminen puhtaana.

Esimerkkeinä Sellheim mainitsee arkiset teot, kuten roskien kerääminen ja luonnossa hajoamattomien materiaalien käytön vähentäminen.

– Mikäli ihmiset pitävät hyvää huolta käytössään olevista resursseista, sekä ihmiset, eläimet että luonto hyötyvät, tutkija toteaa.

Vapaa-ajallaan Sellheim on aina nauttinut ulkoilusta ja Lahden lähiseudun tarjoamista runsaista vesistöalueista. Ajan myötä hän on alkanut osallistumaan entistä enemmän luonnonsuojeluun ja resurssien kestävään käyttöön paikallisesti.

Tutkija haluaa erottaa käsitteinä luonnonsuojelun ja luonnon koskemattomuuden säilyttämisen.

– Luonnonsuojelu tarkoittaa ympäristön, kasvien ja eläinlajien suojelua ja niiden kestävää käyttöä. Tämä on eri asia kuin luonnon koskemattomuuden säilyttäminen, niin ettei luontoa käytetä millään tavoin, Sellheim mainitsee.

Nikolas Sellheim haluaa kääntää huomion paikallisten asukkaiden rooliin luonnonsuojelussa.
Kutajärvi on ollut kansainvälisen kosteikkoja suojelevan Ramsar-sopimuksen piirissä vuodesta 2004. Georges Hourani / Yle

Maanomistajat tarkkailemaan muutoksia

Lahden kaupungilta kerrotaan, että seudun ilmasto jo lämmennyt kaksi astetta 1960-luvulta lähtien. Talvikuukaudet ovat lämmenneet peräti neljä astetta.

Huoli ilmaston puolesta on todellinen. Lahden kaupunki on vastannut siihen monilla eri tavoilla, kuten kestävän liikkumisen CitiCAP-hankkeella.

Ympäristötietoisuus on kuin kiven heittämistä lammikkoon, jonka seurauksena syntyy aaltoja. Kuntien ja kaupunkien roolin lisäksi, myös asukkaat ja maanomistajat voivat toimia monella eri tavalla. Nikolas Sellheim vetoaa yksityisiin maanomistajiin:

– Olisi hyvä, jos yksityiset maanomistajat tarkkailisivat muutoksia ympäristössä ja merkitsisivät muistiin, mikäli uusia lajeja ilmaantuu tai mikäli he havaitsevat jatkuvia, käynnissä olevia epätavallisia prosesseja, kuten jäkälän katoaminen.

Mikäli maanomistajien keräämiä tietoja joskus kootaan, voi niistä olla paljon hyötyä. Muistiinpanot voivat parhaimmillaan tarjota vastauksia siihen, miksi muutoksia tapahtuu.

Lue myös:

Ilmastobarometri: Suomalaiset haluavat poliitikot toimimaan ilmaston hyväksi, mutta poliitikot eivät uskalla