Pirkko pyörii ympäri kyliä ja pelastaa vanhuksia harvaan asutulla maaseudulla – uudenlainen ambulanssi hoitanut jo yli 200 tehtävää alkuvuonna

Ambulanssin ja paloauton yhdistelmiä on Suomessa vasta muutamia. Kaakkois-Suomen harvaan asutulla maaseudulla sillä on pitänyt kiirettä.

ambulanssit
Kuvassa näkyy monitoimiambulanssin takaosa
Miehikkälän ja Virolahden alueella toimiva monitoimiambulanssi aloitti toimintansa vuoden alussa.Antti-Jussi Korhonen

Pirkko rullaa Miehikkälän palolaitoksen ovista sisään. Pirkon sisällä istuvat pelastaja Mika Hanska ja ensihoitaja Miia Kiiski. Monitoimiambulanssi palaa tutulle paikalle halliin.

Kymenlaakson pelastuslaitoksen kaikki ambulanssit saavat nimensä ensimmäisen kyyditettävän potilaan mukaan. Niin nimensä on saanut myös Pirkko – tämän vuoden alussa Etelä-Kymenlaaksossa partioinnin aloittanut monitoimiambulanssi.

Uusi yksikkö parantaa pienten maaseutukuntien palveluita. Ambulanssin ja paloauton yhdistelmiä on Suomessa vasta muutamia.

Pirkolla on ollut kahdesta kolmeen ensihoitotehtävää päivässä.

– Tyypillisimmät ensihoitotilanteet ovat olleet vanhuksiin liittyviä hoitotapauksia. Yleisimmin keikka liittyy siihen, että vanha ihminen on kaatunut, kertoo ensihoitaja Miia Kiiski.

Pelastustehtäviksi luokiteltuihin tehtäviin Pirkko pääsee viikottain. Suurin osa pelastustehtävistä liittyy liikenneonnettomuuksiin tai erilaisiin tulipaloihin.

Ennen monitoimiambulanssia Miehikkälän ja Virolahden alueella ei ole ollut välittömän valmiuden hoito- ja pelastusyksikköä. Alkuvuoden aikana monitoimiambulanssilla on ollut noin 250 ensihoitotapausta.

Monitoimiambulanssin nimitarra
Monitoimiambulanssin nimitarra löytyy kuljettajan puoleisen peilin alta.Antti-Jussi Korhonen

Monitoimiauto on rakenteeltaan ja kantavuudeltaan nykyisiä ambulansseja suurempi. Ambulanssiin tarvitaan tilaa alkusammutusvälineille kuten heitinsammuttimille, raivauskalustolle ja pintapelastusvarusteille.

Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Juha Tiitinen kertoo, että monitoimiambulanssin ensimmäiset kuukaudet ovat tarjonneet positiivisia kokemuksia.

– Tavoitteena on, että Miehikkälä-Virolahti-alueella on yksikkö, joka on välittömässä valmiudessa sekä pelastustoimen että ensihoidon tehtäviin. Tämä on ollut merkittävä hyöty ja apu näille kuntalaisille tällä alueella.

Peltikolareita ja rakennuspaloja

Monitoimiambulanssissa työskentelevä ensihoitaja Miia Kiiski kertoo, että monitoimiambulanssi on useimmissa tapauksissa ensimmäinen yksikkö onnettomuuspaikalla.

– Liikenneonnettomuustilanteessa paikalle saapuessamme ensimmäinen tehtävämme on selvittää muille yksiköille, tarvitaanko esimerkiksi enemmän ambulansseja tai sammutusyksikköjä.

Autossa jumissa oleva potilas on mahdollista irrottaa monitoimiambulanssista löytyvällä mekaanisella monitoimityökalulla, jonka leikkausvoima riittää auton katon tai oven irrottamiseen.

Kiisken mukaan peltikolaritilanteita on alkuvuoden aika sattunut muun muassa E18-moottoritiellä. Irrotustilanteita monitoimiambulanssille ei ole tullut.

Ensihoitaja Miia Kiiski pakkaa laskeutumisvaljaita.
Kymsoten ensihoitaja Miia Kiiski pakkaa monitoimiambulanssista löytyviä laskeutumisvaljaita kuljetuspakkaukseen. Monitoimiambulanssissa ensihoitajan tulee hallita pelastuslaitteiden käyttö.Antti-Jussi Korhonen

Rakennuspaloissa monitoimiambulanssin ensimmäinen tehtävä on alkusammutustöiden aloittaminen.

– Meillä on autossa muun muassa kaksi jauhesammutinta, nestesammutin ja sammutusheite, joilla sammutus yleensä aloitetaan.

Sammutusheite on palotilaan heitettävä jauhepanos, joka lauetessaan levittää sammutusjauhetta ympäröivään tilaan. Kiiski kertoo, että hänen vuorollaan sammutusheitettä on alkuvuoden aikana jouduttu käyttämään kerran.

Hoitotehtäviä enemmän

Monitoimiambulanssin keula
Monitoimiambulanssilla on ensihoitotehtäviä noin kahdesta kolmeen päivässä.Antti-Jussi Korhonen

Ensihoitaja Miia Kiiski kertoo, että tehtäviä on ollut Miehikkälän ja Virolahden lisäksi muuallakin Etelä-Kymenlaakson alueella. Hajanaisia komennuksia on ollut myös Etelä-Karjalan puolella.

– Autossa istumista voi tulla vuoron aikana hyvinkin paljon. Sairaalareissuja Kotkaan tulee miltei joka vuorolla. Pitkät ajomatkat eivät ole ongelma, Miia Kiiski sanoo.

Tämän vuoden alussa Kymenlaaksossa toimivan monitoimiambulanssin henkilökunnaksi koulutettiin 10 ensihoitajaa ja 16 pelastajaa.

– Koulutuspilotin tavoitteena oli pelastustoiminnan tehtävien nopea aloittaminen. Ensihoitajia koulutetaan pelastuksen avustaviin tehtäviin. Pelastajien ensihoitotaitoja syvennettiin, Miia Kiiski sanoo.

Pelastushenkilö Mika Hanska esittelee pintapelastuksessa käytettävää kuivapukua.
Pelastaja Mika Hanska esittelee monitoimiambulanssista löytyvää kuivapukua. Antti-Jussi Korhonen

Kiiski kertoo esimerkin tapauksesta, jossa ensihoitajan ja pelastajan yhteistyö toimii.

– Esimerkiksi jos pelastettava henkilö on joutunut veden varaan, pelastaja menee kuivapuvussa ja pelastusköyden kanssa veteen. Ensihoitajan tehtävänä on auttaa operaatiossa rannalta käsin lopuksi vetäen pelastettava henkilö pois vedestä pelastusköyden avulla. Rannalla ensihoitaja aloittaa välittömästi hoitotoimet.

Monitoimiambulanssin henkilökunta harjoittelee pelatustehtäviä tasaisin väliajoin. Monitoimiambulanssi osallistuu säännöllisesti Miehikkälän ja Virolahden alueen sopimuspalokuntien harjoituksiin.

Auto vaihtuu suurempaan koriin

Tällä hetkellä monitoimiambulanssi on rakennettu perinteisen ambulanssin korille. Pelastuspäällikkö Juha Tiitinen kertoo, että syksyllä tulossa oleva uusi auto on vartavasten varustettu monitoimiambulanssina toimintaa varten.

– Siinä tulee olemaan tätä pelastuspuolen kalustoa laajemmin, kertoo pelastuspäällikkö Juha Tiitinen.

Uusina välineinä autoon tulee muun muassa savusukellukseen soveltuvat paineilmalaitteet.

Uudessa tilavammassa monitoimiambulanssissa on myös sisällä enemmän tilaa henkilökunnan työskentelyä varten. Uudessa korimallissa tulee työskentelemään vanhan mallin tavoin yksi pelastaja ja yksi ensihoitaja.

Nelivetoinen monitoimiauto pääsee huonoimmillekin teille.
Keski-Suomessa toimiva monitoimiyksikkö on tilavampi kuin Kaakkois-Suomen.Simo Pitkänen / Yle