Ennakkotiedoissa hurja muutos: Surmat kovassa kasvussa – katso, miten alkoholilait ovat vuosien varrella vaikuttaneet henkirikollisuuteen

Ryyppyriidoissa kuoli kymmeniä miehiä aiempaa enemmän. Alkoholin kulutus ei ole kuitenkaan kasvanut merkittävästi.

henkirikokset
Väkivaltarikoksen tutkintaan liittyvä poliisioperaatio Helsingin Kalliossa.
Väkivaltarikoksen tutkintaan liittyvä poliisioperaatio Helsingin Kalliossa.Markku Ojala / AOP

Humalassa tehdyt surmat lähtivät rajuun nousuun viime vuonna. Kasvua oli vuoteen 2017 verrattuna 25–30 prosenttia, selviää Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Krimon ennakkotiedoista.

– Kasvu on huima, yli 20 surmattua enemmän kuin toissa vuonna, ja rikollisuustilastossa tämä merkitsee yli 30 prosentin kasvua. Tämä ei mene normaalin vuotuisen vaihtelun piikkiin, sanoo yliopistotutkija Martti Lehti Krimosta.

Naisten kuolleisuus henkirikoksissa laski hieman, mutta miesten kuolleisuus lähes kaksinkertaistui.

Henkirikosten uhreina kuoli viime vuonna 91 ihmistä ja toissa vuonna 68. Lehden mukaan viime vuoden ennakkotiedot voivat vielä hieman muuttua, kun tutkinnat saadaan loppuun.

Väkivallan kasvu on jatkunut myös alkuvuonna kiihtyvään tahtiin.

Kasvu on mysteeri

Henkirikosten määrä on ollut pitkään laskussa, ja nopean kasvun syyt ovat vielä pimeän peitossa. Aina kun alkoholisidonnainen väkivalta näin rajusti kasvaa ja alkoholin saanti samalla helpottuu, herää kysymys, olisiko näillä asioilla yhteys.

Alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu oli viime vuonna vain 0,6 prosentin luokkaa. Vahvat oluet, siiderit ja long drink -juomat tulivat ruokakauppoihin viime vuoden alussa.

Martti Lehti
Martti LehtiSasha Silvala / Yle

– Vaikka alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu on ollut maltillista, kulutus on saattanut kasvaa enemmän väkivallan korkean riskin ryhmässä, Lehti arvelee.

Hänen mukaansa rikoksia ja niiden tekijöitä pitää kuitenkin tutkia tarkemmin ennen kuin tästä voi tehdä lopullisia päätelmiä. Ennenaikaista on myös sanoa, onko henkirikosten määrä nyt jostain syystä kääntymässä pysyvämmin nousuun.

Alkoholin saatavuuden ja henkirikosten määrän yhteyttä tukee myös Krimossa viime vuonna julkaistu tutkimus, jossa selvitettiin henkirikosten ja alkoholin kulutuksen vaihteluita 1800-luvun alusta 2000-luvun alkuun.

Siinä havaittiin, että aina kun alkoholin kokonaiskulutus on noussut, myös henkirikosten määrä on noussut.

Henkirikosten määrässä on ollut viime vuoden kaltaisia rajuja nousuja esimerkiksi alkoholiveron alennuksen yhteydessä vuonna 2004. Silloin alkoholin kulutus kasvoi 10 prosenttia.

Kun keskiolut tuli ruokakauppoihin 1969, alkoholin kulutus kasvoi lähes 40 prosenttia.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Reunalta tippuu nopeammin

Kun alkoholin kokonaiskulutus nousee, kaikki kuluttajaryhmät kasvattavat kulutustaan. Etenkin suurkuluttajilla pienikin muutos voi olla dramaattinen.

– Reunalta tippuu nopeammin. Vaikka kulutuksen kasvu olisi pientä, se on huolestuttavaa erityisesti suurkuluttajien kohdalla. Moni suurkuluttaja on riippuvainen alkoholista ja kun saatavuus huomattavasti lisääntyy, entistä suurempi osa tuloista kuluu alkoholiin, selvittää toimitusjohtaja Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiöstä.

Alkoholin kulutus on Suomessa hyvin kasautunutta. Kymmenen prosenttia väestöstä eli noin puoli miljoonaa suomalaista, juo puolet kulutetusta alkoholista.

– Henkirikokset kasautuvat ja kohdentuvat muutaman kymmenen tuhannen hengen huono-osaiselle porukalle, jolla ei ole elämässä tulevaisuuden näkymiä, A-klinikkasäätiön Kaukonen arvioi.

Hänen mielestään näihin ihmisiin ei ole Suomessa viime vuosina paljoa kiinnitetty huomiota, vaikka sotesta on puhuttu.

Rajoja tarvitaan

Kaukonen kritisoi alkoholin saatavuutta helpottavaa alkoholipolitiikkaa.

– Kun yksilön omaa vastuuta juomisesta kasvatetaan, se tarkoittaa, että huono-osaisten ryhmään tulee koko ajan uusia ihmisiä, Kaukonen selvittää.

Olavi Kaukonen
Olavi KaukonenSasha Silvala / Yle

Alkoholi ei ole tasa-arvoinen tappaja. Kaukosen mukaan pienituloinen kuolee todennäköisemmin alkoholisairauksiin kuin suurituloinen, vaikka molemmat joisivat yhtä paljon.

Suomalaisen rankan kulttuurisen juomaperinteen katkaiseminen ei Kaukosen mielestä tulisi kalliiksi.

– Hoitoon ja kuntoutukseen pääsyä helpottamalla ja päihdehaittoja ehkäisemällä päästäisiin pitkälle, Kaukonen uskoo.

Taustalla ryyppyriitoja

Krimon selvitysten mukaan henkirikoksen tapahtuessa niin tekijä kuin uhri ovat yleensä noin kahden promillen humalassa.

– Kyse on syntyperäisten suomalaismiesten syntyperäisiin suomalaismiehiin kohdistuneista teoista, Krimon Martti Lehti kertoo.

Tekijät ovat työelämän ulkopuolella olevia keski-ikäisiä miehiä. Humalapäissä selvitellään välejä ja tartutaan keittiöveitseen, kohtalokkain seurauksin.

Henkirikosten kasvu keskittyi viime vuonna Etelä- ja Pohjois-Suomeen. Vuonna 2017 humalapäissä tehdyt henkirikokset keskittyivät Lappiin, Keski-Suomeen ja Kymenlaaksoon.

Juttua korjattu 21.3.2019, klo 11.20: Henkirikosten uhreina kuoli kaiken kaikkiaan viime vuonna 91 ihmistä ja toissa vuonna 68.