Perussuomalaiset tutki: Pakolaisten vastaanottaminen Irakista ja Somaliasta ei kannata taloudellisesti – mutta laskelmasta päätettiin jättää pois auttamisen arvo

Perussuomalaisten tilaamassa selvityksessä lasketaan, paljonko Somaliasta tai Irakista tullut tuottaa kuluja ja verotuloja. "Tutkimuksessa on täynyt tehdä paljon oletuksia", varoittaa ministeriön asiantuntija.

maahanmuuttajat
Turvapaikanhakijat osoittavat mieltään Hangossa, maaliskuussa 2017.
Turvapaikanhakijat osoittavat mieltään Hangossa, maaliskuussa 2017.Bubi Asplund / Yle

Suomen perusta -ajatushautomon perussuomalaisille tekemän selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun)Irakista Suomeen muuttaneen aikuisen aiheuttamat kustannukset julkiselle taloudelle ovat 690 000 euroa koko hänen elinkaarensa aikana. Somaliasta muuttaneet kustannukset ovat 950 000 euroa.

Selvityksessä ennakoidaan yhden henkilön valtiolle ja kunnille aiheuttamia kustannuksia ja toisaalta häneltä kertyviä verotuottoja siihen saakka, että hän täyttäisi 101 vuotta. Oletuksena on että Suomeen muuttaessaan henkilö on 20–24-vuotias.

Maahanmuutto Suomeen
Antti Parviala / Yle

Selvitys on rajattu vain Irakiin ja Somaliaan, koska niistä tulevat ihmiset muodostavat suurimmat humanitaarisen maahanmuuton ryhmät Suomessa. Humanitaarisella maahanmuutolla tarkoitetaan turvapaikanhakijoita, pakolaisia ja heidän lapsiaan.

Myös ministeriö selvitti

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2017 raportin maahanmuuton kustannuksista, mutta totesi sen yhteydessä, että “tutkimuskysymys on siinä määrin haasteellinen, että eksaktien lukujen esittäminen pitkälle aikajänteelle ei ole mahdollista”.

STM:n raportin mukaan kokonaiskustannuksissa merkitsevin tekijä on maahanmuuttajien työllisyys. Ministeriö korostaakin kotouttamisen tärkeyttä.

– Kotouttamistoimenpiteiden yksi keskeisimmistä onnistumisen mittareista on se, kuinka nopeasti maahanmuuttaja onnistuu siirtymään kotouttamistoimenpiteiden parista työelämään, STM:n raportissa kirjoitetaan.

Vain talouskysymys?

Suomen perustan laskelmassa on selvitetty vain euromääräisiä kuluja ja maksettuja veroja.

Kriisilalueilta tuleville annettua apua ei ole sen sijaan arvioitu lainkaan humanitaariselta kannalta.

– Perussuomalaisille maahanmuuttopolitiikka on ennen muuta taloudellinen kysymys, sanoi puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo selvityksen julkistamistilaisuudessa.

Tutkimuksen tekijän Samuli Salmisen mukaan Suomessa ei ole koskaan aiemmin laadittu turvapaikanhakijoita ja heidän perheenjäseniään koskevia, viranomaisrekistereihin perustuvia elinkaarivaikutusten laskelmia.

Helsingin Sanomien kyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan maahanmuutto on perussuomalaisille tärkein vaaliteema.

Paljon oletuksia tulevaisuudesta

Suomen perusta -ajatushautomon mukaan vuonna 2016 valtion budjetissa varattiin pakolaisten vastaanottamiseen 620 miljoonaa ja kotouttamiseen 134 miljoonaa euroa.

STM:n raportin kirjoittanut Jere Päivinen ei ole syventynyt tänään julkaistuun selvitykseen. Yleisellä tasolla hän kiittelee elinkaaritutkimusta, koska se antaa kattavamman kuvan kuin yhden vuoden tarkastelu.

Mutta elinkaariselvityksessä on myös haasteita.

– Siinä on tehtävä tulevaisuudesta paljon oletuksia, jotka vaikuttavat analyysiin.

Ratkaisevaa kokonaiskustannusten kannalta on sen arvioiminen, miten työllistyminen kehittyy.

– Aiempi tutkimus kertoo, että humanitaaristen maahanmuuttajien työllisyyden lähtötaso on hyvin heikko, mutta se paranee maassa asutun ajan myötä, Päivinen korostaa.

Kriisimaille: "ei"

Ministeriön raportissa käsiteltiin kaikenlaista maahanmuuttoa, kun taas tänään julkaistu perussuomalaisten selvitys keskittyy vain humanitaariseen ja kahdesta kriisimaasta tulevaan maahanmuuttoon.

Perussuomalaisten lähes 700-sivuinen raportti kiteyttää tuloksensa ytimekkäästi: “Julkisen talouden kannalta Suomeen ei kannattaisi valita muuttavaksi yhtään Somaliassa ja Irakissa syntynyttä.”

Perussuomalaisten ajatushautomon selvityksen ensimmäinen osa julkaistiin vuonna 2015.

Siinä selvitettiin kymmenen suurimman maahanmuuttajaryhmän 7–70-vuotiaiden kustannuksia valtiolle. Selvityksessä vertailtiin esimerkiksi, että Saksasta tullut maahanmuuttaja on valtiolle tuottoisampi kuin Somaliasta tullut.

Auttamisen hinta

Tuolloin Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VATT:n tutkija (siirryt toiseen palveluun) Matti Sarvimäki arvioi, mitä selvityksen lopputuloksesta voi tulkita.

Sarvimäki esitti kaksi vaihtoehtoista tulkintaa: Somaliassa syntyneiden maahantuloa pitäisi rajoittaa, koska he aiheuttavat julkiselle sektorille todennäköisesti enemmän menoja kuin tuloja.

– Toinen vaihtoehto on ajatella, että kustannukset ovat hyväksyttäviä, jos tällä tavoin autetaan vaikeassa tilanteessa olevia ihmisiä, Sarvimäki kirjoitti.

Uuteen selvitykseen Sarvimäki ei ole perehtynyt.