Auton edessä seissyt susi etsi puolisoa, kotia ja paikkaansa maailmassa: "Nuoret sudet ovat vähän pallo hukassa"

Etelärannikkoa pitkin jolkotelleen suden jäljet on viimeksi nähty sunnuntaiaamuna itärajan tuntumassa Miehikkälässä.

susi
susi tiellä
Rami Heikkinen

Viimeisimmät havainnot Etelä-Kymenlaakson alueella liikkuneesta sudesta tehtiin sunnuntai-aamuna Muurikkalan kylän suunnalla Miehikkälässä. Itse sutta ei ole nähty, mutta jäljet paljastivat sen liikkeitä.

Susi on ollut matkalla itään päin. Viikonloppuna asutuksen keskellä liikkuneesta sudesta tehtiin useita havaintoja Kotkassa, Haminassa ja Pyhtäällä.

– Toivottavasti sille kuuluu hyvää. Se on ehkä jo rajan toisella puolella, Haminan seudun petoyhdyshenkilö Juha Toikka sanoo.

Alueen petoyhdyshenkilöt pitivat eläintä viikonlopun ajan silmällä. Sen liikkumiseen ei puututtu, eikä sitä yritetty hätistää pois.

Toikka katseli sutta puolisen kymmentä kertaa noin 15–20 metrin päästä. Toikan mukaan susi ei pitänyt kiirettä, vaan mennä jolkotteli vilkuillen seuraajaansa. Toikka ihmetteli, että susi päästi hänet niin lähelle.

– Olin hyvin hämmästynyt. Ei se häntää heiluttanut, mutta ei se mitään minusta välittänytkään, Toikka kertoo.

Toikan mukaan kaikki eläimen ulkoiset merkit olivat suden. Se oli terve ja hyväkuntoinen yksilö.

– Käytös oli kuitenkin melko koiramainen.

Susihavaintokartta Kymenlaaksosta
Viikonlopun aikana tehtiin useita havaintoja Kymenlaakson alueella liikkuneesta sudesta.Yle Uutisgrafiikka

Nuori susi

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan tällainen susi on todennäköisesti nuori eläin, joka etsii paikkaansa aikuisuuden kynnyksellä.

Se on tähän aikaan vuodesta normaalia. Nuorten susien aktiivisin liikkeelläoloaika on alkamaisillaan.

– Viime keväänä laumoihin syntyneiden pentujen elämässä on nyt se hetki, kun ne alkavat itsenäistyä ja lähtevät pois omalta synnyinreviiriltään. Nuori susi etsii kumppania ja sopivaa aluetta, johon voisi jäädä, tutkija Samuli Heikkinen Luonnonvarakeskuksesta sanoo.

Vaelluksen kesto riippuu siitä, kuinka pian kumppani löytyy. Sen jälkeen susipari jää paikalleen ja valtaa oman reviirin.

– Osa löytää kumppanin päivien tai viikon kuluessa. Osa taas saattaa kulkea hissun kissun läpi Suomen loppukesään, syksyyn saakka. Meillä on ollut Rautavaaralla merkittynä susi, joka liikkui ensin Säkylän Pyhäjärvelle ja siitä pääkaupunkiseudun pohjoispuolitse Lappeenrantaan asti, Heikkinen kertoo.

Susi voi vuorokauden aikana kulkea useiden kymmenien, esimerkiksi noin 20–50 kilometrin matkan.

Pallo hukassa

Susia nähdään kaupunkialueilla harvoin, mutta tavatonta se ei ole.

– Nuoret sudet ovat vähän pallo hukassa. Kun ne ovat vieraalla alueella, tulevat epähuomiossa lähelle ihmistä eivätkä osaa vältellä pihapiirejä tai teitä. Se on tyypillistä, tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta sanoo.

Susi on aktiivisimmillaan ilta- ja yöaikaan.

– Susi ei voi tietää, että edessä on kaupunki. Ei se sinne halua, ja mieluummin se sen kiertää. Hyvän metsäreitin löytäminen voi tietyillä alueilla olla kuitenkin vaikeaa, Heikkinen sanoo.

Sudesta on syytä huolestua vasta, jos se jää pidemmäksi aikaa pyörimään samalle alueelle. Sen sijaan läpikulkumatkalla oleva eläin ei lähtökohtaisesti ole poikkeusyksilö, vaikka päätyisikin lähelle asutusta.

Ei pelkää autoa

Ihmistä susi osaa varoa, mutta moottoriajoneuvoja se ei pelkää. Etenkään nuoret sudet eivät osaa yhdistää autoa ihmiseen.

– Isoilla turvesoilla työskentelevät ovat tehneet havaintoja susista, jotka kuljeksivat joitain aikoja turvekoneiden ympärillä, Heikkinen kertoo.

Ville Hono oli ajamassa poikansa kanssa Kotkan Lankilan suunnasta keskustaan päin myöhään perjantaina, kun he näkivät suden nousevan Langinkosken sillan vierestä tielle.

– Ensin luulin sitä ketuksi. Kun pääsin lähemmäksi huomasin, että se on liian iso ketuksi eikä liiku kuin koira, Hono kertoo.

Hän hiljensi vauhtia ja alkoi epäillä, että kyseessä on susi.

– Se ei väistänyt ollenkaan. Kun auto oli pysähtynyt, se siirtyi noin metrin päähän auton sivuun. Se oli kiinnostunut autosta ja tuijotti meitä suoraan silmiin.

Yksittäisestä sudesta ei kuitenkaan voi sanoa kuin todennäköisyyksiä. Kojola muistuttaa, että susienkin luonteenlaatu vaihtelee yksilöstä riippuen. Yksi on rohkeampi kuin toinen.

Sama susi?

Kymenlaaksossa viikonloppuna tehtyjen havaintojen lisäksi susihavaintoja tehtiin viime viikolla Itä-Helsingissä, Sipoossa ja Porvoossa.

Juha Toikalle tietoa suden liikkeistä välitettiin muilta petoyhdyshenkilöiltä esimerkiksi Loviisasta.

Luonnonvarakeskuksen tutkijat eivät halua tai pysty arvioimaan sitä, onko itäisen Etelä-Suomen rannikkoa pitkin kulkenut yksi ja sama susi. Se on mahdollista, mutta varmuutta asiasta ei ole.

– Ulkonäössä on samanlaisia piirteitä. Eri kuvissa eläin on ollut väriltään vähän samantyyppinen. Nilkat ovat vaaleat ilman tummaa pystyjuovaa, Kojola arvioi.

Kahdelta eri alueelta löydetty ulostenäyte voisi varmistaa sen, onko liikkeellä ollut sama susi pitkin rannikkoa Helsingistä itään.

Toikan tietojen mukaan Uudellamaalla olisi tehty havaintoja ainakin kahdesta yksin liikkeellä olevasta sudesta. Rannikkoa pitkin itään kulkenut oli hänen mukaansa kolmas.