Suomalaiskaupungit seuraavat muun Euroopan esimerkkiä – puistojen nurmikoita korvataan niityillä

Maisemaniityt antavat kodin uhanalaisille hyönteisille ja tuovat säästöjä puistojen hoitokustannuksiin.

nurmikot
Kukkia Pellisenrannan niityllä Joutsenossa.
Kaupunkien puistoihin tulee yhä enemmän kukkivia niittyjä.Riitta Väisänen / Yle

Lappeenrannan puulajipuisto eli arboretum uinuu vielä talviuntaan maaliskuussa. Lumien sulettua lumen alta paljastuu hoidettu nurmialue.

Lappeenrannan kaupungipuutarhuri Hannu Tolosen vision mukaan puistossa on lähivuosina puiden ja nurmikon lisäksi niittymäisiä alueita, joilla kasvaa erilaisia kukkivia kasveja.

Lappeenrannan kaupunki muuttaa osan hoidetuista puistoistaan maisemaniityiksi. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden lisääminen.

Maisemaniityksi ei välttämättä muuteta koko puistoa vaan puistossa voi olla sekä hoidettua nurmikkoa että niittymäisiä alueita.

– Eliölajeja ja eri aikaan kasvavia kukkia saataisiin lisää. Ei olisi pelkästään viikottain ajettava nurmikko, Tolonen kertoo.

Kaupunki suunnittelee niittyjen paikkoja tämän vuoden aikana. Ensimmäisiä maisemaniittyjä aletaan tehdä puistoihin ensi vuonna.

Talvinen puisto vesitorni taustalla
Lappeenrannan arboretum sijaitsee vesitornin kupeessa.Kare Lehtonen / Yle

Aivan kaupungin ydinkeskustan alueella olevia puistoja, kuten Kirkkopuistoa tai Rantapuistoa kaupunki ei ole muuttamassa niityiksi.

– Kyllä me joka tapauksessa hoidettuja puistoja tarvitaan, Tolonen sanoo.

Sen sijaan keskustan reuna-alueilla ja muualla kaupungissa niittyjä voisi olla. Esimerkiksi arboretum sijaitsee kivenheiton päässä ydinkeskustan Kirkkopuistosta.

Hyvä teko luonnolle

– Tämä kuulostaa kerrassaan mahtavalta, tutkija sekä Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinistituutin johtaja Kimmo Saarinen iloitsee.

Saarinen on iloinen erityisesti eliölajien puolesta. Uudet niittyalueet ovat elintärkeitä tietyille hyönteislajeille.

– Jos katsotaan Suomesta hävinneitä lajeja niin perinneympäristöjen lajeja on hävinnyt kaikkein eniten, Saarinen sanoo.

Hän viittaa hiljattain julkaistuun Suomen eliölajien uhanlaisuusarvioinnin päivitykseen.

Perhonen kukassa.
Eri perhoslajit viihtyvät niityillä.Isto Janhunen / Yle

Niityillä elää perhosia ja muita hyönteisiä. Kun niiden määrä lisääntyy, saavat linnut lisää ruokaa.

Myös ilmasto kiittää, kun niittyalueita tulee lisää. Niittyjen vihreät kasvit kun sitovat ilman hiilidioksidia.

– Ei parempaa tekoa luonnon tai ihmisen puolesta pysty tekemään.

Suomi seuraa Euroopan kaupunkeja

Lappeenrannan ohella muissakin suomalaiskaupungeissa on herätty maisemaniittyjen arvoon. Tutkija Kimmo Saarisen mukaan Suomi on jälkijunassa esimerkiksi Keski-Eurooppaan verrattuna.

– Berliini on hyvä esimerkki siitä, että luonnolle ja monimuotoisuudelle on kaupungissa jätetty omat paikkansa. Ilahduttavaa, että niitä saadaan tänne meidänkin kulmille, Saarinen sanoo.

Viherympäristöliiton pääsihteri Seppo Närhi on ulkomailla kiertäessään huomannut, että nurmialueiden muuttaminen niityiksi on käytäntö Keski-Euroopan ohella Isossa-Britanniassa.

Närhen mukaan Suomessa niittyalueita on alettu tehdä kaupunkeihin lisääntyvissä määrin.

– Esteettisen arvon tilalle tulevat luontoarvot, Närhi sanoo.

Ja tuovatpa niityt myös taloudellisia säästömahdollisuuksia kunnille.

– Nurmikot pitää leikata vähintään kerran viikossa. Niityt tarvitsevat vähemmän hoitoa, Närhi vertaa.