Korkeintaan viisi lohta kesässä? – Rajajoelle suunnitellaan tiukkaa kalastuskiintiötä

Maa- ja metsätalousministeriö kaavailee Tornionjoen kalastussääntöön viiden lohen kiintiötä jokikalastajaa kohden jo ensi kesäksi.

Tornionjoki
Viiden ja puolen kilon lohi Tornionjoen Honkasuvannosta 27.6.2016
Viiden ja puolen kilon lohi Tornionjoen Honkasuvannosta Uula Kuvaja / Yle

Tornionjoelle on ensi kertaa suunnitelmissa lohen kausikiintiö. Aiemmin on ollut voimassa yhden lohen päiväkiintiö kalastajaa kohden, mutta nyt tulossa olisi huomattavasti tiukempi rajoitus.

Viiden lohen kiintiö kalastajalle kautta kohden koskisi yhtä lailla paikallisia kuin turistikalastajiakin.

Paikallisiin se kuitenkin vaikuttaa enemmän, sillä vain vannoutuneimmat turistikalastajat ehtivät saada kesässä sen viisi lohta. Jokivarren asukas sen sijaan voi piipahtaa joella vaikka joka ilta, ja kalojen ottipaikatkin tulevat tutuiksi.

Kausikiintiö on mukana jo pariin kertaan lausunnolla käyneessä ja kommenttien mukaan viilatussa kalastussääntöesityksessä, johon pyydetään pikaisesti kannanottoa Tornionjoen kalastuksen sidosryhmiltä.

Tornionjoen kalastussäännön yksityiskohdat neuvotellaan vuosittain Ruotsin viranomaisten kanssa. Tämän vuoden kalastussääntö pitäisi saada allekirjoitettua viimeistään ensimmäinen huhtikuuta.

Muilta osin sääntö olisi viime vuoden kertausta

Tornionjoen tämän vuoden kalastussääntö olisi muutoin käytännössä samanlainen kuin viime vuonna.

Lohikiintiön lisäksi ainoa merkittävä muutos olisi Tornionjoen edustan lohenpyynnin alun lykkääminen kahdella päivällä. Kun viime vuonna kalastus kiinteillä pyydyksillä alkoi 17:s kesäkuuta, maa- ja metsätalousministeriön esityksen mukaan se aloitettaisiin tänä vuonna kesäkuun 19:s päivä.

Lohirysää koetaan Perämerellä.
Lohirysät saa laittaa pyyntiin Tornionjoen edustan merialueella kaksi päivää myöhemmin kuin viime vuonna eli 19:s kesäkuuta, jos Maa- ja metsätalousministeriön esitys hyväksytään Tornionjoen kalastusaääntöön.

Taimenen täysrauhoitus jatkuisi edelleen ja harjus olisi rauhoitettu Tornionjoella ja Muonionjoella Lappean yläpuolella olevaan Ääverjokeen asti huhti- ja toukokuun ajan. Lausuntopyynnön mukaan harjuksen rauhoituksen ulottamisesta myös ylemmäs Muonionjoella käydään edelleen keskustelua.

Keskustelu velloo Väylänvarressa ja sosiaalisessa mediassa

Maa- ja metsätalousministeriön kaavailema lohen kausikiintiö ei ole ollut vielä yleisessä julkisuudessa. Sidosryhmien kautta tietoa on kuitenkin levinnyt suusanallisesti ja myös sosiaaliseen mediaan. Somessa on näkynyt satoja kommentteja suuntaan jos toiseen.

Innokkaimpia paikallisia lohestajia viiden kalan vuosirajoitus näyttää tyrmistyttävän. Kiintiön täyttymisen jälkeen ani harva lopettaa kesän parhaan harrastuksensa, niinpä pyydä ja päästä -kalastuksesta voi tulla ensi kesän muoti-ilmiö Tornionjoella. Tarkoittaako se entistä enemmän henkihieverissä virran mukana kelluvia lohia, sitä ei kukaan pysty ennustamaan.

Ihmetystä herättää myös se, kuka pystyy ja millä keinoin valvomaan Suomen rajalla virtaavan Tornionjoen ja Muonionjoen yhteensä lähes 300 kilometriä pitkän jokialueen lohisaalista.

Varauksellista kannatusta Väylänvarresta

Tornionjoen lohenkalastus on monen jokivartisen mielestä turhan hallitsematonta. Elpyneen lohennousun myötä alkoi myös kalastajien ryntäys Väylänvarteen. Ja vasta se kiihtyi, kun Tenojoen tiukat kalastusrajoitukset tulivat voimaan. Kaikki tapahtui vähän kuin itsestään omalla painollaan, tarkemmin suunnittelematta. Mallia voisi ottaa vaikka Norjan lohijoilta, jossa homma toimii hyvin.

– On hyvä, jos täälläkin ruvetaan kalastusta jollain tavalla järjestämään, organisoimaan ja tuotteistamaan. Se on ollut aika tavalla villiä toimintaa, eikä ole antanut parasta mahdollista taloudellistakaan tulosta alueelle, Tornion-Muoniojokiseuran puheenjohtaja Kalervo Aska sanoo.

Aska on itsekin innokas lohensoutaja, eikä hän silti ole kiintiöitä vastaan.

– Periaatteessa voisin kyllä kannattaa kiintiöitä, mutta se edellyttää kuitenkin kunnon tilastoa pohjalle, että kiintiöitä voidaan asettaa uskottavasti, Aska sanoo.

– Lohenkalastuksen pitäisi olla kokonaisuudessaan hallinnassa, kaikki pyydettävä kala pitäisi saada tietoon ja sitten tilastoitua. Ja mahdollisesti sitten, kun on edellytykset, myöntää kalamääriin perustuvia lupia, Kalervo Aska sanoo.

Ainoa oikea kalastustapa on sellainen, minkä kalakanta kestää. Se totuus pätee kaikkialle: merelle ja sisävesille.

– Itämeren alueen lohen kalastuksen saaliin arvo on noin pari miljoonaa euroa. Se on varsin mitätön eli ei lohia ole tarvetta pyytää sekakantoina siellä. Pitäisi kalastaa kantakohtaisesti, kunkin joen kannan kestävyyden mukaan, ja siihen pitäisi päästä kansainvälisellä säätelyllä. Siihen pitäisi ehdottomasti päästä nopealla aikataululla, Tornion-Muoniojokiseuran puheenjohtaja Kalervo Aska sanoo.