Iso geenitutkimus: Espanjan miehet vaihtuivat pronssikaudella aivan uusiin

Muutoksen väkivaltaisuudesta ei ole arkeologista näyttöä.

geenit
Kaksi luurankoa ja savikulho kivillä reunustetussa hautakuopassa.
Nämä pronssikaudella eläneet nainen ja mies löytyivät samasta haudasta Castillejo de Bonetessa Espanjassa. Geenitutkimuksessa miehen sukujuuret veivät idän aroille, naisen olivat Iberiassa. Luis Benítez de Lugo Enrich ja José Luis Fuentes Sánchez / Oppida

Iberian niemimaan eli Espanjan ja Portugalin vastajulkaistun geenitutkimuksen tulokset löivät tutkijat ällikällä: geenit kertovat niemimaan miesväestön vaihtuneen pronssikaudella aivan uuteen porukkaan.

Perusteellinen muutos väestön perimässä näkyy vielä nytkin, yli neljä vuosituhatta myöhemmin, osoittaa laaja kansainvälinen tutkimus.

Tutkimuksessa kartoitettiin Iberian niemimaan muuttoliikkeiden vaikutuksia asukkaiden sukupuuhun kahdeksan vuosituhannen varrella.

Analysoitavana oli 403:n vuosina 6000 e. a. a.–1600 j. a. a. eläneen iberialaisen perimä. Vertailun vuoksi mukana oli 975 muuta muinaista vainajaa sekä miltei kolme tuhatta nykyistä DNA-näytettä.

"Aika dramaattista"

Vuoden 2500 e. a. a. paikkeilla Iberian niemimaalle alkoi tulla Keski-Euroopan kautta paimentolaisia, jotka olivat lähtöisin Mustanmeren ja Kaspianmeren pohjoispuolisilta aroilta. Tutkimuksen perusteella he olivat melkeinpä pelkästään miehiä.

500 vuotta myöhemmin niemimaan kivikautinen Y-kromosomi oli kadonnut jokseenkin täysin eli kaikkien sukupuussa oli enää vain muuttajamiehiä, osoittaa Science (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä ilmestynyt tutkimus.

Kaikkiaan asukkaiden perimästä oli muuttunut 40 prosenttia. Myös naiset olivat tietysti perineet uutta, vaikka esiäidit olivatkin iberialaisia.

Sittemmin perimään on tullut paljon lisäyksiä eri ilmansuunnista, mutta vielä tänäänkin useimpien espanjalaisten ja portugalilaisten DNA:ssa elää muisto pronssikauden mullistuksesta.

Aika dramaattista, myöntää päätutkija David Reich Harvardin yliopistosta (siirryt toiseen palveluun).

Naisten valinta?

Selitystä iberialaismiesten syrjäytymiseen ei toistaiseksi ole. Täytyy ottaa vielä lisää näytteitä, tuumii Max Planck -instituutin ja Zaragozan yliopiston arkeogeneetikko Vanessa Villalba-Mouco.

Sellaista johtopäätöstä ei tutkijoiden mukaan kuitenkaan kannata vetää, että tulokkaat olisivat kolkanneet tai häätäneet miehet ja ryöstäneet naiset synnyttämään itselleen jälkeläisiä.

Moisesta väkivallasta ei ole löytynyt mitään arkeologisia merkkejä, sanoo Harvardin yliopiston evoluutiobiologi Iñigo Olalde.

Ehkä iberialaiset naiset suosivat tulokkaita joistakin sosiaalisesti painavista syistä, pohtii muinaisen DNA:n tutkimukseen erikoistunut Barcelonan evoluutiobiologisen instituutin (siirryt toiseen palveluun)biologi Carles Lalueza-Fox.

Geenitutkimuksella tarina ei kokonaisuudessaan aukea, vaan avuksi tarvitaan arkeologiaa ja antropologiaa, tutkijat painottavat. Nämä tulokset antavat syytä katsoa arkeologisia löytöjä uudesta näkökulmasta, sanoo Lalueza-Fox.

Samalla levisivät kielet

Samaan aikaan samaa väestöä vaelsi Venäjän aroilta Euroopan lisäksi myös aivan toiseen suuntaan, nykyiseen Intiaan. Paimentolaisuus, kesytetyt hevoset ja pyörälliset vaunut antoivat liikkumiseen potkua.

Tuomisina oli myös kieliperhe, indoeurooppalaiset kielet, joita nykyisin puhuu äidinkielenään yli 40 prosenttia maailman asukkaista.

Kieliperheen alkulähteestä on riittänyt tutkijoiden kädenvääntöä, mutta viime aikoina aroteorialle on löytynyt vahvaa tukea sekä geeni- että lingvistisestä tutkimuksesta.

Paikalliset kielet kuitenkin pitivät Iberian niemimaalla pintansa pitempään kuin Y-kromosomit, ja kaikkein sitkein oli baskien kieli euskera. Sitä puhutaan vielä tänäkin päivänä, vaikka yhtään sukukieltä ei enää ole.