Pohjois-Savossa varaudutaan jo maailman suurimman havusellutehtaan työvoimatarpeeseen: "Meillä on valmius lisätä koulutusta"

Kuopioon biotuotetehdasta suunnitteleva Finnpulp tarvitsee osaajia logistiikasta asiantuntija- ja koulutuspalveluihin.

teollisuus
Finnpulpin osaamistarpeet -grafiikka
Finnpulp esitteli Kuopion alueen kauppakamarin tilaisuudessa osaamistarpeitaan.Yle, Finnpulp

Pohjois-Savossa ollaan valmiita laajentamaan metsäalan koulutusta, jos Finnpulpin havusellutehtaan toteutuminen varmistuu.

Finnpulpin Kuopion Sorsasaloon suunniteltu tehdas toisi Suomeen pysyvästi noin 3 400 työpaikkaa. Niistä Pohjois-Savoon tulisi 1 500 työpaikkaa, jotka jakaantuisivat suunnilleen tasan Kuopion seudun ja muun Pohjois-Savon välille.

– Täytyy muistaa, että ihan kaikki näistä työpaikoista eivät ole uusia. Emme ole tässä nyt eritelleet, mitkä ovat uusia työpaikkoja, mutta merkittävästi niitä tulee, Kuopion alueen kauppakamarin järjestämässä tilaisuudessa tiistaina puhunut Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson kertoo.

Itse biotuotetehdas työllistäisi 200 ihmistä. Puunkorjuuseen ja metsätalouteen sen työllisyysvaikutus olisi 500 henkeä, tehdaslogistiikan ja tuotannon ylläpitopalveluihin reilut 600 henkeä. Erilaiset tukipalvelut, kuten laboratorio-, IT- ja taloushallinnon tehtävät työllistäisivät vuosittain noin 130 henkilöä. Rakennusvaiheen vaikutukset olisivat lähes 6 000 henkilötyövuotta.

Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi muistuttaa, että Finnpulp-hanke lisää alueen palvelukysyntää. Se myös luo mahdollisuuksia uusiin innovaatioihin. Esimerkiksi Äänekoskella uuden biotuotetehtaan yhteyteen rakennetaan puupohjaista tekstiilikuitua valmistava koelaitos.

Fredriksonin mukaan Finnpulp luo liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi sellutuotannon jatkojalostuksessa.

Kartoitusta Finnpulpin osaamistarpeista oli kuuntelemassa Technopoliksen auditoriossa noin 200 yritysedustajaa.

Finnpulp näkyy hakijamäärissä

Savon koulutuskuntayhtymän, Sakkyn johtaja Heikki Helve kertoo, että Finnpulpin työvoimatarpeisiin on jo alettu varautua. Yhtiö ja Pohjois-Savon oppilaitokset ovat tehneet asian tiimoilta yhteistyötä viime syksystä lähtien.

Sakky on laittamassa metsäsektorin koulutuksiin 1,9 miljoonaa euroa maakunnallista kärkirahoitusta. Rahat ohjataan koulutusohjelmiin ja niiden tarvitsemaan teknologiaan.

– Meillä on valmius lisätä koulutusta, mutta siihen tarvitaan myös valtion mukaantuloa, niin kuin esimerkiksi Uudenkaupungin suunnalla on tehty, Helve sanoo.

Finnpulpin investointisuunnitelmat ovat Helven mukaan näkyneet jo muutaman vuoden ajan myönteisesti hakijamäärissä.

– Metsäalalle on hakenut enemmän kuin on aloituspaikkoja. Tänä keväänä oppilaitoksen metsäkoneenkuljettajakoulutukseen on tullut ennätysmäärä hakemuksia.

"Alalle tarvitaan enemmän vetovoimaa"

Äänekoskella uusi biotuotetehdas on jo täydessä tuotantovauhdissa. Äänekoskella tehtaan työntekijöiden määrä pysyi samana kuin vanhan tehtaan aikaan. Kokonaisuudessaan sen työllistämisvaikutus Suomeen on yli 2 500 työpaikkaa, joista uusia on noin 1 500, kirjoittaa Keski-Suomen kauppakamari. (siirryt toiseen palveluun)

Finnpulpin suunnitelmien lisäksi Suomessa on vireillä muitakin metsäteollisuuden tehdashankkeita. Riittääkö niiden kaikkien tarpeisiin osaavaa työvoimaa?

Osaamisen ja koulutuksen päällikkö Soile Koriseva Metsäteollisuudesta kertoo, että haasteita on ennemminkin laadussa kuin määrässä.

– Alalle tarvitaan enemmän vetovoimaa, enemmän hakijoita, joilla on korkea motivaatio.

Joillakin aloilla kyse on kuitenkin myös määrien lisäämisestä. Esimerkiksi puutavarakuljettajia tarvittaisiin Korisevan mukaan jo nyt lisää. Myös metsäkoneenkuljettajista on pulaa.

– Isossa kuvassa kyse on kuitenkin laadusta. Kun aikanaan alalle saattoi päästä töihin suoraan peruskoulusta, nyt vaaditaan ammatillinen perustutkinto.

Metsäteollisuus sai Korisevan mukaan runsas kymmenen vuotta sitten leiman auringonlaskun alana, mitä se ei ole vieläkään saanut karistettua.

Nuorilla saattaa olla vanhentunut käsitys metsäalan ammateista. Mieleen putkahtavat ensimmäisenä metsuri tai metsäkoneenkuljettaja, vaikka alalla on paljon muitakin työllistymismahdollisuuksia. Korisevan mukaan tätä viestiä on pyritty viemään nuorille yhteistyössä yritysten ja oppilaitosten kanssa.

– Metsäteollisuudessa voi tehdä esimerkiksi kansainvälistä uraa, työskennellä tuotekehittelyssä tai yhteiskuntasuhdepuolella. Meidän jäsenyritysten työntekijöistä noin puolella on teknillinen tausta, puolella jokin muu, Metsäteollisuus ry:n Soile Koriseva huomauttaa.

Finnpulp pähkinänkuoressa

Finnpulpin tehdas tulisi kokonaisuudessaan maksamaan 1,4 miljardia euroa. Investoinnin suuruus tulee todennäköisesti kasvamaan. Toteutuessaan se olisi maailman suurin havusellutehdas, joka tuottaisi vuodessa 1,2 miljoonaa tonnia sellua.

Mitä luvut tarkoittavat käytännössä? Tämä video havainnollistaa Finnpulpin valtavat mittasuhteet.

Kokonaisrahoituksesta on kasassa vasta murto-osa, mutta yhtiössä tehtaan toteutumiseen uskotaan vankasti. Finnpulp odottaa tänä vuonna vahvistusta ympäristöluvalleen korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Toiveissa on päästä aloittamaan tuotanto loppuvuodesta 2021.

Tehdasta vastustamaan on perustettu Pro Kallavesi -kansalaisliike, joka pelkää tehtaan saastuttavan Kallaveden.