Todistuksen merkitys yhä tärkeämpi korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa – "On hyvä, että ylioppilastodistuksesta on jotain hyötyä"

Pääsykokeet ovat jatkossa toissijainen sisäänpääsy ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin.

yhteishaku
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion apulaisrehtori Virpi Lieri ja oppilaat Antti Laakso, Santeri Lempiäinen ja Antti Lonki.
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion apulaisrehtori Virpi Lieri opastaa Antti Laaksoa, Santeri Lempiäistä ja Antti Lonkia.Yrjö Hjelt / Yle

Santeri Lempiäinen valmistui ylioppilaaksi Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiosta viime vuonna. Takana on välivuosi, sillä nuori mies ei päässyt opiskelemaan lääketiedettä. Yhteishaun toissijainen vaihtoehto ei tullut kyseeseen.

– Ei kiinnostanut, koska halusin säilyttää ensikertalaiskiintiön.

Nyt Lempiäinen on korottamassa ylioppilaskirjoituksissa fysiikan ja kemian arvosanaa, ja yrittää keskiviikkona alkaneessa kevään yhteishaussa uudelleen lääkikseen.

Hän on valmis pitämään toisenkin välivuoden, ellei sisäänpääsy aukea tälläkään kertaa.

– Pidän maksimissaan kaksi välivuotta. Sitten pitää miettiä jotain muuta.

Todistuksen merkitys kasvaa

Ylioppilastodistuksen arvosanojen parantaminen on perinteisesti ollut yksi keino päästä sisälle korkeakouluun. Jatkossa se tulee näyttelemään yhä suurempaa roolia, sillä ammattikorkeakoulut ja yliopistot uudistavat opiskelijavalintojaan (siirryt toiseen palveluun).

– Olemme korkeakoulujen kanssa sopineet, että vähintään puolet korkeakouluissa aloittavista valittaisiin todistusten perusteella, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja Birgitta Vuorinen.

Uudistus astuu voimaan ensi vuonna (siirryt toiseen palveluun). Tällä hetkellä todistusten perusteella opiskelijoista valitaan vain pieni osa. Esimerkiksi Turun yliopistossa määrä on ollut muutaman prosentin luokkaa.

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion oppilas Santeri Lempiäinen.
Santeri Lempiäinen haluaa opiskella lääketiedettä.Yrjö Hjelt / Yle

Santeri Lempiäinen pitää uudistusta hyvänä asiana.

– Se on hyvä, että ylioppilastodistuksesta on jotain hyötyä. Nyt siitä ei ole ollut kauheasti apua. On hyvä, että todistuksella voi sitten suoraan päästä opiskelemaan.

Samaa mieltä on myös toinen Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion oppilas, tämän kevään abiturientti Antti Laakso.

– Niille, jotka ovat nähneet sen vaivan kolme vuotta, on ehdottomasti hyvä juttu, että heidät palkitaan.

Pääsykokeet eivät ole enää sellaiset, joihin pitäisi valmistautua kovin pitkään.

Riitta Pyykkö

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion apulaisrehtori Virpi Lieri näkee asiassa myös toisen puolen. Jatkossa päättötodistuksen arvo tulee kasvamaan, ja epäonnistuminen kirjoituksissa voi haitata sisäänpääsyä korkeakouluun.

– Ihan varmasti oppilaiden stressi lisääntyy. Ylioppilaskirjoitusten arvosanat ovat aina olleet tärkeitä, mutta tämän jälkeen ne ovat vielä entistä tärkeämpiä.

Pääsykokeet säilyvät edelleen

Todistusvalinnan lisäksi korkeakouluihin on edelleen mahdollista päästä myös valintakokeen perusteella. Pääsykoe on kuitenkin ensi vuodesta lähtien toissijainen vaihtoehto sisäänpääsylle.

Pääsykokeet on myös tarkoitus uudistaa: oppikirjojen ulkoa pänttäämisen aika on ohi.

– Pääsykokeet eivät ole enää sellaiset, joihin pitäisi valmistautua kovin pitkään. Ne mittaavat kykyä opiskella ja korkeakoulukelpoisuutta, sanoo Turun yliopiston vararehtori Riitta Pyykkö.

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion oppilas Antti Laakso.
Antti Laakso pyrkii opiskelemaan tuotantotaloutta.Yrjö Hjelt / Yle

Opetus- ja kulttuuriministeriön sivustolta (siirryt toiseen palveluun) voit etsiä tietoa, miksi valintauudistus tehtiin. Sivustolla kerrotaan esimerkiksi pääsykokeista ja todistuksen pisteytyksestä.

Ensikertalaiskiintiöt säilyvät

Kolme vuotta sitten ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa otettiiin käyttöön ensikertalaiskiintiöt. Esimerkiksi tämän vuoden yhteishaussa on tarjolla 47 600 aloituspaikkaa (siirryt toiseen palveluun). Näistä 25 000 on varattu ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville.

Ensikertalaiskiintiön ajatuksena on ollut nopeuttaa opiskelujen aloittamista. Kiintiöt eivät ole kuitenkaan toimineet kovin hyvin. Välivuosikikkailun lisäksi monikaan ei ole hyötynyt kiintiöstä.

– Vuositasolla 200–300 ensikertalaista on kiintiön avulla ohittanut muun kuin ensikertalaisen hakijan, sanoo johtaja Birgitta Vuorinen opetus-ja kultuuriministeriöstä.

Määrä on noin puoli prosenttia kaikista sisäänpäässeistä. Toisin sanoen lähes kaikki sisäänpäässeet ensikertalaiset olisivat päässeet sinne joka tapauksessa.

Valtaosan opojen mielestä ensikertalaiskiintiö aiheuttaa liikaa stressiä lukion päättäville nuorille.

Virpi Lieri

Monet toivovatkin, että ensikertalaiskiintiöistä luovuttaisiin kokonaan.

– Se on aiheuttanut paljon huolestuneisuutta lukiolaisissa. Jos suoraan sanotaan, niin siitä voisi vaikka luopua, sanoo Turun yliopiston vararehtori Riitta Pyykkö.

Virpi Lierin mukaan valtaosa opoista ajattelee, että ensikertalaiskiintiö aiheuttaa liikaa stressiä lukion päättäville nuorille.

– Omakin mielipiteeni on, että kiintiöt voisi ottaa pois, sanoo TSYKin apulaisrehtori ja opinto-ohjaaja Virpi Lieri.

Kakkosvaihtoehto ei kaikkia kiinnosta

Vaikka ensikertalaiskiintiöiden vaikutukset ovat olleet varsin vähäiset, monet nuoret ovat kokeneet ne tärkeiksi. Myös todistusvalinnan paikoista valtaosa on tarkoitus varata ensikertalaisille.

Jos en yhteishaussa pääse eläinlääkikseen pidän välivuoden ja työskentelen sitten jossain.

Antti Lonki

Oppilaat uskovat, että keplottelu eli siis se, ettei kakkosvaihtoehdon opiskelupaikkaa oteta vastaan, tulee jatkumaan.

– Todennäköisesti näin tulee käymään monessa tapauksessa, sanoo Antti Laakso.

TSYKin lukion abiturientti Antti Lonki sanoo suoraan, että eläinlääketiede on ainoa, mikä häntä kiinnostaa.

– Jos en yhteishaussa pääse eläinlääkikseen, pidän välivuoden ja työskentelen sitten jossain.

Toissijainen opiskelupaikka ei kiinnosta?

– Ei, koska siinä menee sitten ensikertalaiskiintiö, jos sen paikan ottaa vastaan.

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion oppilas Antti Lonki.
Antti Lonkia kiinnostaa eläinlääketiede.Yrjö Hjelt / Yle

Antti Laaksoa kiinnostaa tuotantotalouden opiskelu Aalto-yliopistossa. Häntä harmittaa ensikertalaiskiintiössä se, että se rajoittaa kokeilemasta eri vaihtoehtoja.

– Esimerkiksi yhdelle tutulleni kävi niin, että hän halusi lääkikseen, mutta ei päässyt. Hän otti sitten kakkosvaihtoehdon eli kemian ja totesikin, että se oli se oma ala.

Muutkin kuin ällät kelpaavat

Turun yliopiston vararehtori Riitta Pyykkö toivoo, että nuoret eivät jumittuisi liiaksi yhteen ainoaan vaihtoehtoon. Pyykkö sanoo, että yliopiston sisällä on edelleen mahdollisuus vaihtaa opiskelualaa.

– Pitäisi miettiä myös sitä kakkosvaihtoehtoa, koska meillä on sitä ilmiötä, että haetaan vuodesta toiseen sille ihannealalle. Se johtaa yhä useampiin välivuosiin.

Todistusvalintojen lisääntymisen on pelätty aiheuttavan sen, että tytöt valtaavat korkeakoulut, koska heillä on parempi koulumenestys.

Opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja Birgitta Vuorinen pitää huolta turhana. Kauppatieteissä, jossa todistusvalinta on ollut jo käytössä, valintatapa ei ole vaikuttanut sukupuolijakaumaan (siirryt toiseen palveluun).

– Ihan samalla tavalla tyttöjä ja poikia on päässyt suhteellisesti sisälle kuin edellisinäkin vuosina.

Minkälaiset paperit sitten jatkossa pitää olla, että korkeakoulujen ovet aukevat? Monet nuoret ovat pelänneet, että ovet aukeavat yliopistoon vain huippupapereilla.

Turun yliopiston vararehtori Riitta Pyykkö rauhoittelee.

– Kaikilla ei tarvitse olla ällän papereita. Sellaisilla hyvän keskitason papereillakin voi saada opiskelijapaikan.

Lue lisää:

Natalia Lindholm halusi lääkäriksi, mutta lukee kemiantekniikkaa: "Mietin, teenkö hirveän virheen" – Katso, minne on ollut helpointa päästä opiskelemaan

Korkeakoulujen yhteishaku alkaa – Xamkissa tarjolla kybertekniikkaa ja peliohjelmointia

Avoimen yliopiston hakuväylä voi ohittaa pääsykokeet, osa laajentaa jo ensi vuodeksi – "Yliopistoissa perinteisesti kummallisen nihkeä suhtautuminen"

Tatu Kurkinen on hakenut oikeustieteelliseen kuusi kertaa – vielä ei tärpännyt, mutta kiertotie löytyi: "8– 10 kertaa olisin ollut valmis yrittämään"