Tämä oli jäädä huomaamatta: Maan ilmakehässä joulukuussa räjähtäneellä meteorilla oli kymmenen atomipommin voima

Sateelliitit näkivät meteorin ja sen jyrähdys tallentui ydinräjähdyksiä rekisteröiviin laitteisiin, mutta vei kuukausia ennen kuin tietojen merkitys tuli julki.

taivaankappaleet
Oranssina palava meteori.
Tämä on havainnekuva. Kukaan ei tiettävästi nähnyt omin silmin huimaa mutta syrjäistä valoilmiötä Beringinmeren yllä. Alex Antropov

Viime joulun alla Maan ilmakehään päätynyt meteori räjähti voimalla, joka vastasi kymmentä Yhdysvaltain Hiroshimaan pudottamaa atomipommia, kertoo Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa (siirryt toiseen palveluun).

Meteori räjähti Venäjän ja Alaskan välisen Beringinmeren yllä Kamtšatkan niemimaan rannikolla. Paikka on niin syrjäinen, ettei oranssinpunaisella tulipallolla ollut Maassa ilminnäkijöitä, mutta satelliitit kuvasivat sen avaruudesta.

Yhdysvaltain ilmavoimilta tieto kulkeutui lopulta Nasalle, jonka tutkija Kelly Fast kertoi siitä tällä viikolla astromikonferenssissa Houstonissa Texasissa. Fast johtaa ohjelmaa, jossa tarkkaillaan maapalloa lähestyviä taivaankappaleita.

Räjähdyksen jyrähdys puolestaan tallentui eri puolilla maailmaa laitteilla, jotka mittaavat ihmiskorvalle kuulumattomia matalataajuisia ääniä. Järjestelmä perustettiin kylmän sodan aikana seuraamaan ydinräjäytysten ääniä.

Yhtä aikaa Nasan tutkijoiden kanssa meteorin oivalsi myös kanadalaisen Länsi-Ontarion yliopiston professori Peter Brown.

Hänen lähteenään olivat ydinkoekiellon valvojaksi perustetun CTBTO-järjestön havainnot. Koska ne eivät johtuneet ydinräjähdyksestä, CTBTO oli tyytynyt vain kirjaamaan ne.

Nasan laskelmien mukaan meteorilla oli läpimittaa kymmenisen metriä ja painoa 1 500 tonnia. Murikka kiisi ilmakehään yli 115 000 kilometrin tuntivauhtia, kunnes paukahti hajalle runsaan 25 kilometrin korkeudessa.

Räjähdys oli toiseksi suurin Nasan 30-vuotisen tilastonpidon aikana. Suurin tapahtui Tšeljabinskissa Venäjällä kuusi vuotta sitten. Beringinmeren räjähdyksellä oli tuon meteorin energiasta noin 40 prosenttia, Fast arvioi Britannian yleisradiolle BBC:lle (siirryt toiseen palveluun).

Tšeljabinskin välähdys valaisi taivaan kymmeniä kertoja kirkkaampana kuin Aurinko. Valon, polttavan ultraviolettisäteilyn ja etenkin paineaaltojen rikkomien ikkunoiden takia loukkaantui ainakin 1 200 ihmistä. Tuhansia rakennuksia vaurioitui.

Tšeljabinskiin myös ropisi meteorin palamattomia kappaleita. Syrjäisellä Beringinmerellä ne hävisivät syvyyksiin eikä vaurioita syntynyt.

Naisen käsi koskettaa röpelöistä kivenmurikkaa.
Tämä kahdeksankiloinen meteorinkappale löytyi Tšeljabinskista vuonna 2013.Juri Kotšetkov / EPA

Liian pieni havaittavaksi ennakkoon?

Avaruudessa kiitäviä isoja kiviä tarkkaillaan kaiken aikaa siltä varalta, että ne uhkaavat maapalloa. Iso meteorikin on uhka, vaikka se palaa ilmakehässä, mutta Maahan päätyvä asteroidi voisi aiheuttaa valtavaa tuhoa, kuten planeettamme menneisyydestä tiedetään.

Beringinmeren meteori pääsi yllättämään luultavasti siksi, ettei se loppujen lopuksi ollut kovin suuri, arvioi pohjoisirlantilaisen Belfastin yliopiston astronomi Alan Fitzsimmons New Scientist (siirryt toiseen palveluun) -tiedesivustolle.

Moderneimmillekin teleskoopeille alle satojen metrien kokoiset kappaleet ovat vaikeita nähdä, Fitzsimmons kertoo.

Korjattu klo 14.10 meteorin arvioiduksi painoksi 1 500 tonnia.