Torniolaisnaiset myivät aikoinaan 88 000 lehmäarpaa keuhkoparantolan saamiseksi – nyt kaupunkiin nimetään ensimmäinen katu naisen mukaan

Suomalaisen Naisliiton ja Tornion paikallisosaston tehtäväkenttä on ehtinyt muuttua tuntuvasti lähes 112-vuotisen historian aikana.

järjestötoiminta
Muurolan keuhkoparantolan kuva Helsingin yliopistomuseon arkistosta.
Keuhkoparantola rakennettiin Rovaniemen Muurolaan 1920-luvulla, vaikka siihen kerättiin rahaa Torniossa.Helsingin yliopistomuseo

Torniossa laitettiin alulle Suomalaisen Naisliiton paikallisosasto vuonna 1907 hyvin pian valtakunnallisen liiton perustamisen jälkeen. Se on edelleen Naisliiton pohjoisin paikallisosasto – ja varsin aktiivinen sellainen.

Tuorein Tornion yhdistyksen konkreettinen saavutus on kaupungin ensimmäinen naisen mukaan nimetty katu.

Yhdistyksen ehdotuksesta kaupunki on luvannut nimetä yhden kadun teollisuusneuvoksena ja Lapin Kullan "äitinä" tunnetun Irma Stormbomin mukaan.

– Hallituksen kokouksessa esitin, että mitä jos saisimme naisen mukaan nimetyn kadun Tornioon. Se meni lautakuntaan, hyväksyttiin heti ja kaupunginarkkitehti lupasi, että Irma Stormbomin katu tulee Tornioon aika nopeasti, Naisliiton Tornion yhdistyksen varapuheenjohtaja Raili Ilola kertoo tyytyväisenä.

Naisten mukaan nimetyt kadut ovat Suomessa harvinaisempia kuin miesten mukaan nimetyt. Se on havaittu esimerkiksi Helsingissä (siirryt toiseen palveluun) (HS, juttu maksumuurin takana), jossa on tietoisesti lisätty tunnettujen naisten mukaan nimettyjä katuja ja alueita.

Aiheesta on kirjoittanut myös Lännen Media (siirryt toiseen palveluun).

Suomen Naisliitto kampanjoi nykyisin esimerkiksi ikääntyneiden naisten köyhyyden poistamiseksi sekä naiskansanedustajien määrän lisäämiseksi.

Arpajaispalkintona lehmä

Torniolaiset naiset ovat olleet aikaansaavia yhdistyksen alkutaipaleelta asti. Yksi hämmästyttävimmistä pienen yhdistyksen tempauksista oli iso rahankeräys, joka järjestettiin keuhkoparantolan saamiseksi.

Lappiin haluttiin keuhkoparantola, mutta valtio ei rahoittanut hanketta ilman peruspääomaa. Niinpä torniolaiset naiset masinoivat 1920-luvulla jättiarpajaiset ja saivat myydyksi peräti 88 000 arpaa ympäri Suomen.

Varsin onnistuneiden arpajaisten pääpalkinto kuulostaa nyky-Suomessa jopa huvittavalta. Silloin se ei sitä kuitenkaan ollut.

– Palkintona oli lehmä. Siinä ajateltiin naista: nainenhan niitä lehmiä hoiti ja siitä sai elannon. Se oli hyvä palkinto, toteaa Ilola.

Keuhkoparantola saatiinkin lopulta – valtio tosin päätti rakentaa sen Rovaniemen Muurolaan.

1920-luvulla Tornion paikallisosasto sai aikaan paljon muutakin. Se muun muassa osti itselleen toimitalon ja tontin, ja perusti sinne kanalan sekä sikalan.

Myöhemmin Tornioon perustettiin myös kotitalouskoulu, sillä tytöille piti saada ammatti, jotta heistä kasvaisi itsenäisiä naisia.

Lue lisää:

Ärsyttääkö vihapuhe tai voivottelu perheen ja työn yhdistämisestä? Minna Canthia ärsytti – näihin 5 seikkaan hän puuttuisi nykyään