Pohjalaiset haluavat Levanevan Natura-alueesta kansallispuiston – ministeriöltä tyrmäävä vastaus: "Ei ole tarvetta suokansallispuistoille"

Levaneva on Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan suurin soidensuojelualue, jossa on jo valmiiksi Metsähallituksen ylläpitämä retkeilyreitistö.

kansallispuistot
Levanevalla on 50 kilometriä merkittyä reitistöä patikointiin.
Levanevalla on 50 kilometriä merkittyä reitistöä patikointiin. Kyösti Koivuniemi

Idea syntyi nuotion äärellä. Kurikkalainen Kyösti Koivuniemi oli viettämässä vapaa-aikaa Jurvan ja Laihian rajamaastossa Levanevalla ja osui makkaranpaistopaikalle yhtä aikaa Timo Ojalan kanssa.

Ojalan ehdotuksesta Koivuniemi (kd.) ja Ville Nisonen (vihr.) päättivät ryhtyä toimeen. He tekivät kolmen muun valtuutetun kanssa valtuustoaloitteen siitä, että Kurikan kaupunki lähtisi ajamaan kansallispuiston perustamista Levanevan Natura-alueelle.

Levaneva on laaja suoalue Laihian kunnan ja Kurikan kaupungin alueella. Se on Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan suurin soidensuojelualue ja säilynyt pääosin luonnontilaisena. Siitä tuli luonnonsuojelualue 1993. Se kuuluu myös kosteikkojen suojeluohjelmaan ja Natura2000-verkostoon.

Levaneva sijaitsee Kurikan kaupungin ja Laihian kunnan alueella.
Levaneva sijaitsee Kurikan kaupungin ja Laihian kunnan alueella. Kyösti Koivuniemi

Levanevalla on jopa 50 kilometriä vaellusreittejä pitkospuineen ja nuotiopaikkoineen. Niitä hoitaa Metsähallitus.

– Tässä tapauksessa investoinnit on jo tehty ja siellä on valmiit puitteet. Se olisi helppo muuttaa kansallispuistoksi. Kuntien ja alueen kannalta kansallispuisto nostaisi statusta ja vaikuttaisi luontomatkailun suosioon, perustelee Koivuniemi.

Pohjanmaan ensimmäinen

Kurikassa hankkeeseen on suhtauduttu suopeasti. Kaupunginhallitus päätti maaliskuun alkupuolella siirtää asian ympäristölautakunnan valmisteluun. Valtuutetuista ja virkamiehestä koostuva työryhmä viilaa parhaillaan sisältöä, jotta ympäristölautakunta voisi aloitteen kevään aikana käsitellä.

Muutakin arvoa tällä on kuin taloudellinen

Kyösti Koivuniemi, Kurikka

Hankkeelle tarvitaan tukea myös Laihian kunnalta ja muilta naapureilta, sekä Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnilta.

– Pohjanmaan maakunnassa ei ole kansallispuistoa ollenkaan, joten heille se olisi iso markkinoinnillinen asia. Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan yhteinen kansallispuistohanke voisi tuoda myös maakuntia lähemmäs toisiaan, visioi Koivuniemi.

Ministeriö tyrmää

Suomessa on 40 kansallispuistoa. Kansallispuistojen perustaminen tapahtuu erityislailla ja luonnontieteellisin perustein. Se on myös poliittinen päätös ja riippuu seuraavasta hallituksesta. Edellisellä hallituskaudella päätettiin Hossan valitsemisesta mukaan kansallispuistoverkostoon Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Pyrkijöitä oli yhteensä 17.

Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander ympäristöministeriöstä ei ainakaan suoraan lämpene Levanevalle. Lähellä on Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuisto, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan rajalla. Sinne on Kurikasta matkaa noin 80 kilometriä.

– Jos ajatellaan luonnontieteellisiä kriteerejä, niin meillä on suokansallispuistoja aika hyvin. Siinä mielessä voi todeta, että verkoston laajentamisen kannalta ei ole tarvetta perustaa. Ymmärrän, että kunnat ovat kiinnostuneita, koska se on matkailullisesti vetovoimainen konsepti tänä päivänä, toteaa Flander.

Pitkospuut suolla.
Elina Niemistö / Yle

Markkinointia lisää

Vaikka reitistöt ja puitteet ovat jo Levanevalla olemassa, se ei vielä riitä kansallispuistoverkostolle.

– Aina se on parempi, mutta juuri nyt ovat hoidon ja ylläpidon rahat tosi tiukassa, muistuttaa Flander.

Hän kehottaa miettimään muitakin vaihtoehtoja.

– Jos siellä lähdetään viemään tätä eteenpäin, pitää löytää luonnonsuojelullisia ja verkostollisia perusteita. Toisaalta nykyinen mahdollisuus kannattaa hyödyntää paremmin. Kun se on jo luonnonsuojelualue, sen markkinoinnin lisääminen voi antaa mahdollisuuksia lisätä aluetaloudellisia tuloja, mitä varmaan tavoitellaan, vinkkaa Flander.

Ennen ajateltiin, että kansallispuisto on kehityksen jarru

Jukka-Pekka Flander, ympäristöneuvos

Sinänsä Flander on iloinen kiinnostuksesta kansallispuistoja kohtaan. Asenteet ovat muuttuneet rajusti viime vuosikymmeninä.

– Muutos on ollut sinänsä hieno, että kansallispuistoja on ruvettu arvostamaan. Muistan, kun vuonna 1982 perustettiin 11 kansallispuistoa kerralla ja silloin Pohjanmaan suunnalla oli kuohuntaa. Ennen ajateltiin, että kansallispuisto on kehityksen jarru, muistelee Flander.

Kurikassa ei lannistuta

Kurikkalainen Kyösti Koivuniemi sanoo olevansa tietoinen ministeriön kannasta. Se ei kuitenkaan lannista. Työryhmä on ollut yhteydessä luontojärjestöihin, joiden kanssa pohditaan ja kartoitetaan Levanevan luonnontieteellisiä ja -suojelullisia kriteerejä.

– Enemmänkin se antoi tuulta purjeisiin. Entistä tarmokkaammin lähdetään ajamaan asiaa ja valmistellaan entistä kokonaisvaltaisemmin. Ja jos tämä kaatuu, niin etsitään muita vaihtoehtoja ja kehitetään muilla tavoilla, vakuuttaa Koivuniemi.

Asian valmistelu siis jatkuu. Samalla kun tehdään pohjatyötä oman kaupungin ympäristölautakunnalle, samalla syntyvät perustelut ja aloite myös ympäristöministeriölle.

– Muutakin arvoa tällä on kuin taloudellinen, korostaa Koivuniemi.

Metsähallituksen työntekijät tähyilevät upeaa suomaisemaa Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistossa.
Kauhaneva-Pohjankankaan soinen kansallispuisto sijaitsee Etelä-Pohjanmaan eteläosissa. Elina Niemistö / Yle