"Kyllä tuntuu kivalta" – 15-vuotias Samu Hautala pääsee kesällä töihin, mutta moneen paikkaan hänen ikäisensä ovat liian nuoria

14–15-vuotiaat ovat kesätyömarkkinoilla hankalassa raossa. Parhaat mahdollisuudet heille aukeaa kaksiviikkoisissa kesäharjoitteluissa.

kesätyö
Samu Hautala piirtää pöydän ääressä.
Samu Hautala on tienannut rahaa 11-vuotiaasta asti muun muassa myymällä omia käsitöitään ja leivonnaisia.Kalle Niskala / Yle

Samu Hautala menee heinäkuussa kahdeksi viikoksi töihin Pietarsaaren Citymarketiin. Kyseessä on 15-vuotiaan Hautalan ensimmäinen työpaikka.

– Kyllä se tuntuu kivalta.

Hautala on ansainnut rahaa 11-vuotiaasta asti: muun muassa myynyt itse tekemiään leivonnaisia ja käsitöitä ja haravoinut. Aikuisena tähtäimessä on oma yritys.

– Olen aina tykännyt siitä, että tienaan itse rahat, sanoo Hautala.

Nuori mies sekä säästää että ostaa. Omilla ansioillaan hän on ostanut muun muassa kännykän ja tabletin.

Nuorten mahdollisuudet saada kesätöitä ovat parantuneet talouden nousun ansiosta jo pari kesää. Kesätyöt painottuvat kuitenkin täysi-ikäisyyden kynnykselle, arvioi SAK:n koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho.

Kyllähän me nuoria tarvitaan. Jatkossa kilpaillaan työntekijöistä.

KPO:n henkilöstöjohtaja Leif Lindberg

– Näppituntuma on, että alle 15-vuotiaiden on hankalampi löytää kesätöitä kuin ammatillisissa opinnoissa olevien tai lukiolaisten.

Samoin arvioi Palvelualojen ammattiliiton PAMin sopimuspäällikkö Mia Suominen. Tutustu työelämään ja tienaa -mallin kahden viikon kesäharjoittelu on nuorimmille paras väylä päästä työelämän makuun.

Se on avoin peruskoulu- ja lukioikäisille, ja peruskoululaisistakin onni potkaisee useammin vanhimpia eli ysiluokkalaisia. Aina näin ei silti ole.

– Paljon on kiinni nuoresta itsestään. En sanoisi, että ikä on se juttu, Suominen sanoo.

Hän muistuttaa, ettei liian aikaisin toisaalta tarvitsekaan kesätyöputkeen solahtaa:

– On hyvä käydä työelämässä, mutta takana on pitkä kouluputki, ja koulu on lapsen työtä. Kesälomakin on ansaittu: lapsi saa olla lapsi ja nuori saa olla nuori.

Sanelma Möttönen ja Leena-Kaisa Petäjä.
Sanelma Möttönen ja Leena-Kaisa Petäjä siivoavat ensi kesänä hoivakodissa.Sari Vähäsarja / Yle

Nyt 17-vuotias Leena Kaisa-Petäjä haki kesätöitä ensi kerran ysiluokalta päästyään. Se kaatui ikään. Viime kesänä hän sai kahden viikon kesäpestin ja leikkasi lisäksi taloyhtiön nurmikkoa.

Samanikäisellä Sanelma Möttösellä on jo useamman vuoden kesätyökokemus. Hän on siivonnut hoivakodissa kesäisin: ensin pari viikkoa, sitten kuukauden ja viime kesänä jo kahdeksan viikkoa.

Nuoret tunnistavat, että ikä vaikuttaa mahdollisuuksiin saada kesätöitä. Möttösen paikka löytyi suhteiden avulla.

– Uskon että kun menin eka kerran tuonne, ei mun ikäiset vielä olleet niin hyvissä työpaikoissa.

Kun on ekoissa työpaikoissaan, haluaa aina tehdä parhaansa.

Lukiolainen Leena-Kaisa Petäjä

Petäjä ja Möttönen sanovat, että nuorena kesätöitä halutaan pääasiassa rahan takia. Myöhemmin myös kokemuksen arvo kasvaa. Sanelma Möttönen esimerkiksi on varmistunut siitä, että haluaa työhön, jossa voi hyödyntää sosiaalisuuttaan.

Myös Leena-Kaisa Petäjä sanoo päässeensä työn makuun ja oppineensa arvioimaan, mitä mihin haluaisi tai ei haluaisi. Omia kykyjä on niitäkin tullut puntaroitua.

Molempien mielestä nuorten työllistäminen kannattaa: nuori tuo työpaikalle erilaisen näkökulman, valoisuutta ja näytönhalua.

– Kun on ekoissa työpaikoissaan, haluaa aina tehdä parhaansa. Ja positivisuus ja iloisuus ovat kyllä plussia! sanoo Leena-Kaisa Petäjä.

Samu Hautala piirtää.
Samu Hautala piirtää.Kalle Niskala / Yle

Makupalat työelämästä auttaisivat nuorta valinnoissa

Nuorten vaikeus saada kesätyötä on harmillista sikäli, että jo yläkoulussa sekä valitaan aineita tulevia opintoja silmälläpitäen että tehdään alavalintoja.

– Edelleen opintojen keskeyttämisiä tulee, ja yksi syy niihin on väärä alavalinta, sanoo SAK:n Kirsi Rasinaho.

Hän ei toisaalta usko, että lyhyt kesätyöpesti useinkaan määrittäisi nuoren tulevaisuuden suunnan. Tärkeämpää olisi saada maistiaisia työelämästä.

– Nuori oppii kesätöissä pelisääntöjä: että töihin pitää mennä tiettyyn aikaan ja siellä pitää tehdä kaikenlaista – sellaistakin, mikä ei ole aina niin kivaakaan, luonnehtii Rasinaho.

Pietarsaarelainen Samu Hautala haki ensi kertaa kesätöitä viime vuonna jolloin täytti 14, mutta tuolloin ei tärpännyt. Hän kokee, että useimpiin paikkoihin pitäisi olla vähän vanhempi.

Nyt kesäpesti varmistui jo hyvissä ajoin. Hautala oli suoraan yhteydessä yritykseen sosiaalisen median kautta ja kyseli mahdollisuuksiaan. Hän uskoo, että henkilökohtainen kontakti auttoi ja suosittelee sitä muillekin.

Kahden viikon kesäharjoittelu on nuorimpien turva

Tutustu työelämään ja tienaa -ohjelma on ollut käytössä jo vuodesta 1992, markka-aikaan nimessä roikkui jatko "tienaa tonni". Vieläkin näistä kahden viikon kesäharjoitteluun otettavista puhutaan monella työpaikalla "tonnilaisina".

Tutustu työelämään ja tienaa -ohjelma koskee peruskoululaisten lisäksi lukiolaisia ja kymppiluokkalaisia, mutta nuorimmille se on varmimpia teitä kesätyöhön.

Yleisimmin nuoria palkkaavat tätä kautta yksityiset, erityisesti palveluala. Viime vuosina esimerkiksi SAK:n työpaikoista vajaat 20 prosenttia on ottanut ohjelman kautta töihin 13–15-vuotiaita. Määrä ei ole toisaalta viime vuosina juuri kasvanut.

Nuori saa suosituksen mukaan kahden viikon pestistä määritellyn kertakaikkisen palkan, tänä vuonna se on 350 euroa. Ammattiliitot ovat kuitenkin sopineet monelle alalle isommasta summasta.

"Haluaisin ostaa mopon ja tarvitsisin työtä"

Muun muassa suuret Kesko, S-ryhmä ja LIDL ovat mukana Tutustu työelämään ja tienaa -systeemissä. Ylivieskan, Kokkolan, Pietarsaaren ja Vaasan alueilla toimiva Osuuskauppa KPO palkkaa kesäksi 1100 nuorta: 450 varsinaiseen kesätyöhön ja 650 kesäharjoitteluun.

– Kyllähän me nuoria tarvitaan. Jatkossa kilpaillaan työntekijöistä, ja tällä voi tarjota kokemuksia työelämästä. Tarkoitus on kertoa siitä, millaista työtä meillä on, sanoo henkilöstöjohtaja Leif Lindberg.

Kesäharjoittelu poikiikin usein jatkoa.

– Viime vuoden Tutustu työelämään ja tienaa -nuorista moni on tänä vuonna meillä kesätöissä. Harjoittelu on hyvä tilaisuus nähdä nuori työssä, sanoo päivittäistavaraosaston myyntipäällikkö Noora Masar..

Nuorimmat KPO:lle kesäharjoitteluun tulevat ovat 14-vuotiaita, jotka ovat usein pedanneet kesäharjoitteluaan TET-jaksolla. Osan tavoite on hyvin konkreettinen.

– Joskus tulee niitä hakemuksia, joissa suoraan sanotaan, että haluaisin ostaa mopon ja tarvitsisin työtä, sanoo henkilöstöjohtaja Leif Lindberg.

Leena Lassila maksamassa ostoksiaan Prisman kassalla.
Kassatyökään ei ole poissuljettua alaikäisiltä. Perehdytyksessä aika voi tosin tulla vastaan kovin lyhyissä pesteissä.Kalle Niskala / Yle

Kesätyöt nähdään esimerkiksi palvelualoilla paitsi työhön kasvattamisena, myös alan markkinointina. PAMin marraskuisen kyselyn mukaan jopa 95 prosenttia kesäharjoittelussa olleista suosittelisi kaupan alaa kaverilleen.

– Se voi olla ensimmäinen kosketus työelämään, ja meistä hirveän moni muistaa ensimmäisen kesätyönsä, muistuttaa PAMin sopimuspäällikkö Mia Suominen.

Hänestä onkin äärimmäisen tärkeää avata alaa kesäharjoittelijoille monipuolisesti ja myös antaa vastuuta. Laki ei estä laittamasta alaikäistä vaikka kassalle, joskin kahden viikon pestissä se voi olla hankalaa. Silti nuorelle ei pidä antaa vaikutelmaa, että kaupan ala tarjoaisi vain hyllyttämistä.

KPO:n kesäharjoittelijat tekevät kaikkea samaa kuin myyjät muutenkin. He työskentelevät yhdessä vakituisten kanssa ja perehdytys tulee työn kautta.

Hakemuksia tulee satoja, Noora Masar neuvookin panostamaan kuvaukseen itsestään ja syistä, miksi haluaisi juuri tuohon työhön. Työpaikalla taas auttaa se kuuluisa reipas asenne.

– Kysytään, jutellaan, ei ujostella. Ja se into: näyttää että haluaa tehdä myyjän tehtäviä.

Kaikille hautausmaillekaan ei enää oteta alaikäisiä

Ensimmäisiä kesätyöpaikkoja ovat perinteisesti tarjonneet seurakunnat, ja moni onkin aloittanut työuransa hautausmailta. Nykyään sekään ei kaikkialla onnistu, vaan kesäpesteihin otetaan turvallisuussyistä vain täysikäisiä. Esimerkiksi Kokkolan kantakaupungissa näin on, koska työssä joutuu käyttämään koneita.

Kesätyöntekijä ajaa ruohoa hautausmaalla.
Marjukka Talvitie / Yle

Myöskään esimerkiksi Kokkolan kaupungin 250 kesätyöpaikkaa eivät aukene peruskouluikäisille. Tänä vuonna nuorimmat palkattavat ovat 2002 syntyneitä. Osin kyse on esimerkiksi työturvallisuudesta, mutta myös kuntatalouden tiukkuus vaikuttaa, sanoo työllisyyspäällikkö Ilkka Rintala.

– Vakansseja on täyttämättä ja vyötä kiristetään kunnissa. Siihen ei kovin hyvin sovi työkasvatus, mikä on tietysti harmi. Olisi isomman keskustelun paikka, miten tätä työhön kasvattamista tehdään, Rintala pohtii.

Kaupunki myöntää myös kesätyöpaikkatukea työllistäjille, mutta senkin alaraja on 16 vuotta. Lisäksi Kokkola tarjoaa tänäkin kesänä työtä muutamalle kymmenelle tätäkin nuoremmalle, jotka ovat erityisen tuen tarpeessa.

Tilanne ei ole huono, mutta voisi olla parempikin

Nuorten työllistyminen kesällä on käynyt hankalammaksi samalla, kun työelämä on muuttunut aiempaa vaativammaksi ja monet avustavat tehtävät ovat kadonneet. SAK:n Kirsi Rasinaho sanoo, että työn tempo on noussut ja esimerkiksi työturvallisuuden suhteen ollaan aiempaa tiukempia. Työnkuvatkin ovat muuttuneet.

– Esimerkiksi kioskeilla pitää pystyä myymään olutta, antamaan passeja, hoitamaan pelejä, Rasinaho ottaa esimerkiksi työstä, johon alaikäisellä ei ole asiaa.

Hän ei silti sano 13–15-vuotiaiden tilannetta huonoksi – lukuja tuon ikäisten kesätyöllistymisestä kun ei ole. Nykyistä parempi se kyllä voisi olla.

– Toivon, että ihan nuoriakin otettaisiin enemmän töihin, jotta he saisivat kokemusta ja työelämätaitoja. Näytöt auttavat myös työllistymistä myöhemmin. Toisaalta nuorilla on paljon uutta osaamista, jota voisi hyödyntää nykyistä paremmin, sanoo Rasinaho.

Ovatko kesätyöt auttaneet sinua alavalinnassa? Voit keskustella aiheesta tiistaina kello 21:een saakka.

Eikö kesätyötä ole löytynyt? Ei hätää, näillä aloilla paikkoja on vielä