Miksi vieras aikuinen uhkaa lastensuojelulla, kun lapsi on lakossa? Tutkija löytää 5 syytä, miksi ilmastosta kiivaillaan nyt kuin maahanmuutosta

Verkkovihaa tutkinut Markus Kaakinen sanoo, että ilmastomuutoskeskustelu muistuttaa maahanmuuttokeskustelua kiivaudessaan.

ilmastonmuutos
Koululaisia valmistamassa kylttejä ilmastolakkoa varten Pohjois-Hervannan koululla Tampereella
Antti Eintola / Yle

Viime perjantaina tuhannet lapset ja nuoret osoittivat mieltä ilmastolakossa. Se herätti kiivasta keskustelua verkkopalstoilla ja sosiaalisessa mediassa.

Yksin Ylen ennakkojuttuun tuli päivässä yli 300 kommenttia. Muun muassa tällaisia kommentteja aihe on kirvoittanut:

– Kaikkien mielenosoitukseen osallistuvien alaikäisten nimet tulee ottaa ylös ja tehdä vanhemmista lastensuojeluilmoitus heitteillejätöstä.

– Pennut jo muutenki hyppii silmille ja tekee mitä lystää niin nyt vielä rohkaistaan lisää näillä vouhotuksilla.

Ilmastonmuutoksesta käytävää keskustelua voi verrata jo maahanmuuttokeskustelun aiheuttamaan kiihkeyteen Suomessa.

Tamperelainen tutkijatohtori Markus Kaakinen Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista sanoo, että keskustelut muistuttavat toisiaan.

– Ilmastonmuutos on monessa mielessä valitettavan kuvaava esimerkki verkkovihasta ja laajemmasta muutoksesta. Yhteiskunnalliset kahtiajaot ja poliittiset mielipiteet ovat yhä enemmän verkkovihan keskiössä. Ihmiset loukkaavat ja kokevat tulleensa loukatuiksi yhä enemmän poliittisten mielipiteidensä takia, Markus Kaakinen sanoo.

Kaakinen on väitellyt viime kesänä verkkovihasta. Hän käyttää termiä verkkoviha vihapuheen asemasta, koska vihapuhe on juridinen termi.

Kaakinen löytää ilmiölle ainakin viisi syytä.

Markus Kaakinen
Markus Kaakinen. Marko Melto / Yle

1. Poliittinen vastakkainasettelu

Yhdysvalloissa on jo pitkään ollut poliittista kahtiajakoa ilmastoasioissa, mikä näkyi myös presidentinvaaleissa.

Euroopassa kahtiajakoa ei ole samalla tavalla nähty, mutta nyt se tekee tuloaan ainakin Suomeen.

– Ilmastonmuutoksesta huolen kantaminen on yhteydessä poliittisiin arvoihin. Yhteiskunnassa tuotetaan yhä enemmän vihamielisiä kommentteja erilaisia politisoituneita identiteettejä kohtaan.

Ilmastolakosta tuli esimerkiksi tällaisia kommentteja:

– Miksi nuoret eivät pidä mielenosoituksia maahanmuuttoa vastaan? Miksi he eivät lintsaa koulusta siksi, että ulkomaalaiset raiskaavat heidän tovereitaan?

Protestit kuten ilmastolakko tekevät ilmastonmuutosta näkyväksi ilmiöksi. Uutisointi näistä avaa tilaa vihakeskustelulle, Kaakinen sanoo.

Eikö ilmastonmuutos ole kuitenkin tieteellinen tosiasia eikä mielipide?

– Ilmastonmuutoksella on yksimielinen tieteellinen tuki siitä, että ilmiö on olemassa. Kuitenkin sitä myös vastustetaan.

Jos menee lääkärille, mieluummin sitä haluaa, että lääkäri antaa hoitoarviossa painoarvoa tieteelliselle näkemykselle kuin äänekkäälle sidosryhmälle.

Markus Kaakinen

Jos omat näkemykset poikkeavat tieteestä, uutisia voi olla vaikea uskoa.

– Ihmiset voivat olla korostuneen skeptisiä oman ideologian vastaiselle tiedolle.

Yhdysvalloissa ilmastoskeptiset tahot ovat jo saaneet keskustelua mediassa käännettyä. Markus Kaakisen mielestä on ongelma, jos kysymys nähdään kahtena ääripäänä. Jos toisella puolella on ilmastomuutoksen kieltäjät ja toisella puolella tutkijat, totuuden ei voi ajatella olevan siinä keskellä.

– Jos ajatellaan kahtena ääripäänä, näkemys vääristyy.

Yksilöiden tulisi muistaa tutkijan mukaan hyvä kriittisyys eli pohtia millaista näyttöä ja motivaatiota keskustelun eri osapuolilla on.

– Jos menee lääkärille, mieluummin sitä haluaa, että lääkäri antaa hoitoarviossa painoarvoa tieteelliselle näkemykselle kuin tietylle äänekkäälle sidosryhmälle, Kaakinen vertaa.

2. Pelot ja uhat

Pelot ja uhat ovat omiaan lisäämään hyökkääviä kommentteja. Jos ihminen kokee olonsa turvattomaksi, hän käyttäytyy todennäköisemmin hyökkäävästi.

Ilmastonmuutos on uhka sen syvimmässä merkityksessä. Tai mitä pitäisi ajatella jäätiköiden sulamisesta, lajien kuihtumisesta, maapallon lämpenemisestä ja tulevien sukupolvien kohtalosta?

Koululaisia valmistamassa kylttejä ilmastolakkoa varten Pohjois-Hervannan koululla Tampereella
Antti Eintola / Yle

Muutos ja ihmiskunnan tulevaisuus pelottavat.

– Koetut uhkakuvat eivät ole omiaan tuomaan parhaita piirteitä esiin meistä ihmisistä, Kaakinen sanoo.

Ilmastomuutokseen liittyvässä julkisessa keskustelussa näkyy tutkijan mukaan inhimillinen pahoinvointi.

– Ihmiset, jotka voivat huonommin, todennäköisemmin tuottavat verkkovihaa, mutta ei automaattisesti.

Tutkimusten mukaan miehet tuottavat enemmän verkkovihaa. Myös esimerkiksi ilmastokriittiseen verkkoyhteisöön kuuluminen voi lisätä alttiutta uhata tai loukata toisia verkossa.

– Mitä enemmän samaistuu jaettuihin ryhmäidentiteetteihin, sitä enemmän tulee verkkovihaa.

3. Lapset nähdään pelinappuloina

Ilmastolakkokeskustelussa monia on ihmetyttänyt, että kritiikki suuntautuu lapsia kohtaan. Lapset eivät ole valintoineen syyllisiä ilmastonmuutoksen, vaan aikuiset.

Tampereella osallistujia on paljon.
Kuva Tampereen ilmastolakosta viime perjantailta. Marko Melto / Yle

Tutkija Markus Kaakinen sanoo, että lapsista tulee helposti kärjistävä tekijä keskustelussa.

– Lapset nähtiin ilkeämielisten manipuloiduiksi pelinappuloiksi. Heitä pidettiin sätkynukkeina, jotka toteuttavat poliittisten toimijoiden tavoitteita. Sillä tavalla lapset ovat omiaan kärjistämään keskustelua.

Kaakinen tahtoo uskoa, että valtaosa kommentoijista ei halua hyökätä lapsia kohtaan, vaan viha kohdistuu poliittisiin toimijoihin.

Suomessa koulu oli vuosikymmeniä sitten politisoitunut, ja osa näki tästä kaikua ilmastolakossa.

– Lakot ja marssit voivat ärsyttää. Osa keskustelijoista näki, että huoli ilmastonmuutoksesta samaistui vihervasemmistolaiseen identiteettiin ja hyökkäys kohdistui sinne.

4. Oman maailmankatsomuksen herkkyys

Ilmastonmuutoksen kieltäminen on Markus Kaakisen mukaan tyypillisempää tiettyjen ideologioiden piirissä tai tietyillä ryhmillä. Sen takia on vahvasti ideologisia vääriä käsityksiä on vaikea oikaista.

– Me ihmiset emme ole kovin vastaanottavaisia, jos kyse on omasta maailmankuvasta tai omien asenteiden vastaisista näkemyksistä.

Kiihkeimmät keskustelut koskevat tutkijan mukaan niitä aiheita, joihin kohdistuu vahvoja, negatiivisia tunteita.

– Jos ihmiset kokevat, että heidän maailmankatsomuksensa tulee uhatuksi, se kärjistää keskustelua sen sijaan, että päädyttäisiin aikalisään tai perumaan mielipiteitä.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa riideltiin Irakin sodan jälkeen, oliko Saddam Husseinilla joukkotuhoaseita.

– Tutkimuksen mukaan ne republikaanit, joille esitettiin vastakkaisia todisteita, usein uskoivat joukkotuhoaseiden olemassaoloon entistä vahvemmin.

Tästä syystä median pitäisi olla tarkkana.

– Samaan aikaan pitää olla kriittinen ja kunnioittava. Se ei ole aina helppoa.

5. Vaalien läheisyys

Suomessa ilmastolakko oli lähellä kevään eduskuntavaaleja. Näitä vaaleja on kutsuttu ilmastovaaleiksi.

Tämä aiheutti sen, että ilmastolakko herätti kiihkeitä mielipiteitä.

– Vaalien läheisyys näkyy. Toivoisin vaalien lähellä, että konflikteja ei kärjistettäisi oman poliittisen agendan tueksi.

Tutkija sanoo, että ilmastonmuutos jatkuu puheenaiheena myös vaalien jälkeen.

– Ilmastonmuutos on hyvä arvaus vihakeskustelun uudeksi teemaksi. Se ei tule menemään minnekään. Myöhemmin ilmastonmuutoksen seuraukset, kuten taistelu luonnonvaroista ja ihmisten massamuuttamiset, tekevät sen vielä enemmän näkyväksi.

Lue lisää:

Jenni Haukio kehuu ilmastolakkoilevia koululaisia: "Kiitollinen näistä nuorista!"

Ilmastolakko ainakin 27 kunnassa tänään – Lapset saivat opettajan kulkemaan bussilla kouluun: "Jos tulostan paperia, tulee heti sanomista"

Osa nuorista pelkää, uskaltaako perjantain ilmastolakkoon osallistua koulun asenteen takia: Näin rehtorit yrittävät suitsia lakkoilijoita